Jokaisella tulee olla mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään.
Oikeudenmukainen yhteiskunta torjuu köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Se tarjoaa ihmisille taustasta ja ominaisuuksista riippumatta laadukkaita palveluita elämän ensihetkistä aina viimeisiin saakka.
Yhdenvertaisuus on oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusta. Yhteiskunnan tulee aktiivisesti raivata sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta johtuvia esteitä.
Oikeudenmukainen yhteiskunta ottaa huomioon myös tulevat sukupolvet. Turvallinen elinympäristö pitää taata myös meidän jälkeemme täällä eläville. Emme voi väistää vastuutamme ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Nyt tarvitaan tekoja.
Kirjoituksia
- Aluevaalit on naiskysymys!Tammikuussa käydään sote- eli aluevaalit. Vaaleissa valitaan hyvinvointialueille ihmiset, jotka jatkossa päättävät sosiaali- ja terveyspalveluistamme sekä pelastustoimen asioista. […]
- Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2022Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat, Silmäillessäni aiempien vuosien puheenvuorojani talousarviosta huomasin, että teemat eivät juuri […]
- Asunnottomuutta torjutaan palveluillaTänään Suomessa vietetään Asunnottomien yötä. Teemaan kiteytyy suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuus kaikkein karuimmassa muodossaan. Asunnottomuuden torjuminen ei ole mitään […]
- Kouluvierailu HatsalaanPääsin tällä viikolla tutustumaan Hatsalan yläkouluun. Oppilaat järjestivät minulle kattavan kierroksen koulun tiloissa, ja pääsin jututtamaan laajasti myös […]
- Sote-uudistuksesta ja vaaleistaTiesittekö, että tammikuussa käydään meidän hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tosi tärkeät ALUEVAALIT, eli tuttavallisemmin sote-vaalit? Tammikuun vaaleissa siis […]
Tammikuussa käydään sote- eli aluevaalit. Vaaleissa valitaan hyvinvointialueille ihmiset, jotka jatkossa päättävät sosiaali- ja terveyspalveluistamme sekä pelastustoimen asioista. Aluevaaleissa on monella tapaa kyse yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Miten rakennamme ja ylläpidämme reiluja sote-palveluita kaikille? Miten takaamme henkilöstön työhyvinvoinnin? ![]()
![]()
Sukupuoli vaikuttaa meihin läpi elämämme, joskus tarpeettomankin paljon. Sukupuoli vaikuttaa siihen, millaisiin rooleihin meitä ohjataan ja mihin ammatteihin päädymme. Sukupuoli vaikuttaa siihen, miten voimme ja millaisia palveluita tarvitsemme. ![]()
![]()
Sukupuolta on välttämätöntä tarkastella myös uusien hyvinvointialueiden yhteydessä. Oma kysymyksensä on, miten palvelumme toteutuvat eri sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta, mutta tällä erää en pureudu siihen. Tämän tekstin tarkoituksena on perustella, miksi aluevaalit on vahvasti juuri naiskysymys.![]()
![]()
1️⃣ Valta – naisia päättämään![]()
![]()
Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut noin 250 000 ihmiselle. Se käyttää siis merkittävää valtaa alueen asukkaisiin nähden. Siksi on tärkeää, että valtuustossa asioista on päättämässä monenlaisia ihmisiä eri taustoista. Naisia on usein vaikeampaa saada vaaleissa ehdokkaaksi kuin miehiä. On olemassa riski, että hyvinvointialueiden palveluista päättää varsin miesvaltainen joukko. Kannustankin kaikkia naisia harkitsemaan ehdokkuutta vaaleissa! Jos harkitset ehdokkuutta vasemmistoliitossa, ole yhteydessä.![]()
![]()
2️⃣ Palvelut – hyvinvointia ja tukea hoivaan![]()
![]()
Sosiaali- ja terveyspalveluita käyttää iso joukko naisia. Erityisen tärkeitä julkiset palvelut ovat heille, joilla ei ole varaa käyttää yksityisiä palveluita tai mahdollisuutta työterveyteen. Erityisesti naisiin vaikuttavia palveluita ovat esimerkiksi omaishoitajien palvelut ja hoivapalvelut. Tyypillinen omaishoitaja on yli 65-vuotias puolisoaan hoitava nainen. Sopimusomaishoitajista 70 % on naisia. Moni työikäinen nainen hoivaa kotona erityislastaan. Perheissä hoivavastuu kasautuu usein naisille. ![]()
![]()
Yksi sote-palveluita käyttävä ryhmä on pientä eläkettä saavat iäkkäät naiset. Jopa 40 % naisista eläke on alle 1250 euroa. Naiset elävät pidempään kuin miehet ja yksinasuminen lisää köyhyyttä. Pohjois-Savossa oli 2017 lopussa n. 15 400 yli 79-vuotiasta ikäihmistä. Heistä vajaa 10 000 oli naisia ja noin 5400 miehiä. Kotihoidon resurssit ovat riittämättömät ja tämä osuu erityisesti ikääntyneisiin naisiin.![]()
![]()
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat olleet tapetilla Pohjois-Savossa ja läpi Suomen. THL:n tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolmannes tytöistä kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta tai masennusoireilua. Tytöt kokivat terveydentilansa kauttaaltaan poikia heikommaksi. Tytöt kokivat myös paljon yksinäisyyttä.![]()
![]()
3️⃣ Henkilöstö – sotealan työolot kuntoon![]()
![]()
Koko maan mittakaavassa hyvinvointialueille siirtyvästä henkilöstöstä 84 % on naisia. Hyvinvointialueen harjoittama henkilöstöpolitiikka koskettaa siis erityisesti naisia. Sote-henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on tällä hetkellä yksi suomalaisen yhteiskunnan kipukohtia. ![]()
![]()
Monen sotealan ammattilaisen palkkataso on myös hävyttömän pieni. Erityisesti naisvaltaisten alojen palkat ovat matalia. Sairaala-apulaisen peruspalkka on alle 2000 euroa, hammashoitajan 2204 euroa ja kehitysvammaisten hoitajan 2180 euroa. ![]()
![]()
Naiset kohtaavat työpaikoillaan myös monenlaista häirintää. Häirintää voi kohdata asiakkaiden, mutta myös työtovereiden toimesta. Pelastusalalta kantautui tämä syksynä uutisia alalla rehottavasta naisvihamielisestä toimintakulttuurista ja seksuaalisesta häirinnästä.![]()
![]()
Viimeistään hyvinvointialueiden tulee ratkaista sotealan työhyvinvointikriisi. Korona on lisännyt liikkuvuutta työelämässä ja eri aloille. Hyvinvointialueille siirtyminen voi lisätä liikkuvuutta entisestään. Sotealan työvoimakriisi voi olla lähempänä kuin arvaammekaan.![]()
![]()
👉 Epäkohtia riittää, mutta myös ratkaisuja, vaihtoehtoja ja valoa löytyy. Haluan olla mukana rakentamassa reiluja palveluita ja hyviä työoloja kaikille, ei harvoille. ✨![]()
![]()
Jos sinulla on kysyttävää aluevaaleista, älä epäröi ottaa yhteyttä!
🇫🇮 Mitä suomalaisuus on? 🇫🇮![]()
![]()
Kysymys, jota olen pohtinut näköjään useampanakin itsenäisyyspäivänä. Tämän kurjan pandemian myötä olen aina vaan varmempi vastauksesta: suomalaisuus on ennen kaikkea tasa-arvoa, huolenpitoa ja hyvinvointia. Terveyttä ja turvaverkkoja. Välittämistä.![]()
![]()
Samalla se kuitenkin valitettavasti on myös tuon kaiken varsin epätasaista jakautumista. Suomalainen voi olla yrityskaupalla valtavia summia tienaava Slush-ikoni, tai sitten toisesta maasta tänne muuttanut, surkeilla ehdoilla ja välttämättömyyden pakosta työskentelevä "yrittäjä". Yhdelle suomalaiselle koronapandemia on tarjonnut kaivattua aikaa kotona perheen kanssa. Toiselle siitä on seurannut lähes täydellinen eristäytyminen muista ihmisistä, kenties nälkää ja vielä aiempaa syvempää köyhyyttä.![]()
![]()
Itselleni Suomi on tarjonnut valtavan paljon. Olen saanut laadukkaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja korkeakoulutuksen. Olen nauttinut erinomaisesta terveydenhuollosta, turvallisesta elinympäristöstä ja puhtaasta vesijohtovedestä. Minulla on kansalaisuus, josta moni olisi valmis maksamaan valtavia summia. Elän turvassa sodalta ja väkivallalta, en ole koskaan joutunut pelkäämään henkeni puolesta.![]()
![]()
Tunnen suurta kiitollisuutta niitä sukupolvia kohtaan, jotka ovat tämän kaiken minulle mahdollistaneet. Sotien jälkeinen kansallinen projekti vaati valtavasti ponnisteluja ja kansaa repineiden ristiriitojen syrjään laittamista. Yhteinen visio hyvinvointivaltiosta sai suomalaiset puhaltamaan yhteen hiileen. ![]()
![]()
Suomalaisuus ei tarkoita tiettyä geeniperimää, sukunimeä tai yhtenäistä joukkoa ihmisiä. Suomalaisuus on identiteetti, joka merkitsee eri ihmisille eri asioita. Minulle suomalaisuus tosiaankin on välittämistä ja huolenpitoa, oikeudenmukaisuutta ja inhimillisyyttä. Tasa-arvoinen koulutus ja terveydenhuolto ovat esimerkkejä niistä asioista, jotka tekevät Suomesta Suomen. Niiden eteen meidän pitää paiskia hommia myös tällä itsenäisen Suomen toisella vuosisadalla.![]()
![]()
Sillä kuten todettua, suomalainen yhteiskunta ei sitten kuitenkaan pysty tarjoamaan kaikille meistä tasa-arvoisia mahdollisuuksia terveyteen, koulutukseen tai taloudelliseen pärjäämiseen taustasta riippumatta. Meitä varten vaivalla rakennettu hyvinvointivaltio on perintö, josta kaikki eivät välttämättä enää ole valmiita pitämään kiinni. Se huolestuttaa. ![]()
![]()
Tänään on kuitenkin juhlapäivä, ja toivon, että mahdollisimman moni teistä pystyy siitä turvallisesti nauttimaan. Hyvää itsenäisyyspäivää ystävät!
Helsingin Sanomien upea toimittaja Anna-Stina Nykänen saapui taannoin Pohjois-Savoon tutkimaan, miksi täällä on niin paljon päihde- ja mielenterveysongelmia. Esittelimme hänelle Kuopion nurjempaa puolta ja pohdimme yhdessä, missä ovat ne juurisyyt ihmisten pahoinvoinnille.![]()
![]()
"He eivät kiinnity mihinkään, sanoo Laura Meriluoto, Sirkkulanpuiston entinen työntekijä ja vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu, joka on tehnyt Juho Saaren, sosiaalitieteiden huippunimen, johdolla tutkimusta täällä.![]()
![]()
Ennen ihmiset kiinnittyivät hanttihommiin. Moni iäkkäämmistä sanoo yhä olevansa kattomies tai maalari, vaikka olisi tehnyt niitä hommia vain jonain kesänä vuosikymmeniä sitten. Nuoremmille ei ole enää ollut edes pieniä pätkiä töitä, joista tulisi itselle merkitys."![]()
![]()
Tunne Suomi | ”En minä halunnut tätä” – HS:n toimittaja matkusti paikkaan, jossa on enemmän päihdeongelmia kuin missään muualla:
www.hs.fi
Kuka meistä haluaisi päihde- tai mielenterveysongelman? Ei kukaan. Silti niitä on Suomessa yhä enemmän kadulla, työpaikoilla, kodeissa. Toimittaja Anna-Stina Nykänen oppi Kuopiossa, mistä onge…