Vetovoimaa feministisellä kaupunkisuunnittelulla

Kolmekymppinen nainen katosi kotimatkallaan Lontoossa noin kuukausi sitten. Naisen ruumis löytyi myöhemmin metsäalueelta Lontoon ulkopuolelta. Lontoossa järjestettiin tapauksen vuoksi muistotilaisuus, jossa osoitettiin mieltä miesten naisia kohtaan tekemää väkivaltaa ja ahdistelua vastaan.

Tapaus on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Pelko ahdistelusta ja väkivallasta vaikuttaa tutkitusti naisten turvallisuuden tunteeseen, liikkumiseen ja viihtyvyyteen kaupunkitilassa. Euroopan unionin mukaan yli puolet EU:n naisista välttää ainakin toisinaan tiettyjä tilanteita tai paikkoja pelätessään joutuvansa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Millainen kaupunki olisi parempi paikka naisille? Kaupunkitilan suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten turvalliseksi, viihtyisäksi ja omakseen naiset, mutta myös muunsukupuoliset, maahanmuuttajat, vammaiset, vanhukset tai lapset kaupungin kokevat. Kaupunkeja tulee suunnitella ensisijaisesti ihmisille, ei yksityisautoille tai talouskasvulle.

Naiset liikkuvat miehiä vähemmän omalla autolla. Feministin suunnittelemassa kaupungissa onkin helppo liikkua kävellen, lastenrattaiden kanssa, pyörätuolilla, rollaattorilla ja pyöräillen. Jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteista pidetään huolta ympäri vuoden. Joukkoliikenne on sujuvaa. Autoliikennettä on vähemmän ja se on sijoitettu kauemmas niin, ettei se vaaranna ihmisten turvallisuutta eikä alueen viihtyisyyttä.

Naiset kantavat usein arjessa vastuuta myös muista ihmisistä. Feministin suunnittelemalla asuinalueella on viihtyisä pieni keskusta, lähikauppa, päiväkoti, koulu, kirjasto, terveyspiste ja asukastupa. Näihin kaikkiin on mukava ja turvallinen reitti. Naapurustojen lapsille ja perheille löytyy puistoja, lähiliikuntapaikkoja ja lähiluontoa.

Turvattomuuden tunne vaikuttaa huomattavasti kaupunkitilan kokemiseen. Turvalliseksi koettu ympäristö on tärkeä osa onnistunutta kaupunkitilaa. Feministin suunnittelemilla alueilla on hyvä valaistus, avaruutta, katutaidetta ja ihmisiä.

Feministinen kaupunkisuunnittelu tukee jokaisen kaupunkilaisen hyvinvointia ja lisää kaupungin vetovoimaa.

Maija Hartikainen
yhteiskuntamaantieteilijä, kuntavaaliehdokas (vas.)
Laura Meriluoto

sosiologi, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vas.)
Kuopio

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 31.3.2021