Kategoriat
Yleinen

Leipäjonot – hyvinvointivaltiomme häpeäpilkku

Neljä tuntia. Jotkut ihmiset jonottavat jopa neljä tuntia Kuopion ruoka-apu ry:n toimipisteen edessä pakkasessa ja tuiskussa varmistaakseen, että saavat lahjoitusruokakassin.

Vanhuksia, sairaita, yksinhuoltajia, työssä käyviä köyhiä, Ukrainan pakolaisia… Ruoka-apua saavien joukkoon mahtuu niin monta tarinaa.

Muun muassa tästä keskustelimme torstaina, kun ensin vierailin Kuopion ruoka-avussa ja sen jälkeen osallistuin Suomen Punaisen Ristin keskustelutilaisuuteen.

Suomessa ja myös meillä Pohjois-Savossa on tällä hetkellä valtava määrä ihmisiä, jotka joutuvat turvautumaan lahjoitusruokaan, kun omat varat eivät riitä ostamaan ruokaa kaupasta. Kaikille heistä ei hävikkiruuasta koostuvia ruokakasseja edes riitä. Ruoka-apua organisoivat – usein vapaaehtoisvoimin toimivat – tahot tekevät parhaansa, mutta tässä maailman tilanteessa he eivät todellakaan pysty auttamaan kaikkia.

Eikä heidän pitäisi joutua sellaista edes yrittämään.

Leipäjonossa käyminen ei missään nimessä ole häpeällistä. Sen sijaan kasvavat leipäjonot ovat yksi meidän hyvinvointivaltiomme suurimmista häpeäpilkuista. Tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmämme ei pysty tekemään sitä, mitä sen pitäisi, eikä välttämättä edes työssä käyvä selviä palkkansa turvin menoistaan.

Ja tässä epäinhimillisessä tilanteessa osa puolueista ja ilmeisesti myös valtion virkamiehistä haluaa säästötoimillaan lisätä köyhien määrää. Aivan kuin olisi jokin luonnonlaki, että varamme kyllä riittävät esimerkiksi rikkaita suosiviin veroratkaisuihin, mutta eivät kaikkein heikoimmista huolehtimiseen.

Nykyinen hallitus on tehnyt korotuksia sosiaaliturvaan, aivan kuten oikein on. Kiitos vasemmistoliiton kansanedustajille ja ministereille, kun olette niitä sitkeästi ajaneet! Kuitenkin esimerkiksi ruuan ja asumisen hinta nousee sellaista vauhtia, ettei sosiaaliturva pysy perässä.

Ongelma on todella monimutkainen ja monisyinen, eikä yksinkertaista ratkaisua ole tarjolla. Sosiaaliturvajärjestelmän vikojen korjaaminen, pienituloisten verotuksen keventäminen, energiaan liittyvät ratkaisut, työllisyyttä tukeva politiikka ja kohtuuhintaiset matalan kynnyksen julkiset palvelut ovat keinoja, joita yhdistelemällä meidän on mahdollista parantaa heikoimpien asemaa.

Mutta löytyykö tähän yhteistä tahtotilaa?

Oikeistopuolueet näyttävät kärsivän nyt kovasta velkapaniikista, johon ratkaisua haetaan leikkauksista – kuten arvata saattaa. Inhimillisempi ja taloudellisesti kestävämpi ratkaisu on kuitenkin asettaa sopeutustoimien painopiste veropohjan vahvistamiseen ja sosiaalisiin investointeihin. Taloutta pitää tasapainottaa kestävästi ja oikeudenmukaisesti.

Oheinen kuva liittyy Suomen Punaisen Ristin tuoreeseen selvitykseen, joka osoittaa, että väliaikaiseksi tarkoitetusta ruoka-avusta on tullut monelle pysyvä osa taloudellista selviytymistä. Kiitos Kuopion ruoka-apu ry ja muut vastaavat toimijat siitä, että teette tätä valtavan tärkeää työtä ja vieläpä vapaaehtoisvoimin! Jos joku miettii hyviä joululahjakohteita, kannattaa muistaa nämä toimijat.

Kategoriat
Yleinen

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tätä itsenäisyyspäivää vietetään tunnelmissa, jollaisia en itse ole koskaan ennen kokenut. Venäjän johdon järjetön ja raaka hyökkäys ukrainalaisia ja heidän itsenäisyyttään kohtaan järkyttää. Samalla naapurimaan arvaamattomuus on synnyttänyt meissä pelkoa oman itsenäisyytemme ja turvallisuutemme puolesta. Valitettavasti ei näytä siltä, että tuo pelko olisi haihtumassa ainakaan lähitulevaisuudessa.

Tällaisena aikana on kenties jopa entistä tärkeämpää pitää kiinni niistä ihanteista, joiden pohjalta itsenäinen Suomi on rakennettu ja jotka määrittävät suomalaisuutta: tasa-arvo, huolenpito, hyvinvointi. Terveys, turvaverkot ja välittäminen. Solidaarisuus ja inhimillisyys.

Valitettavasti yhteiskuntamme ei tällä hetkellä pysty tarjoamaan kaikille meistä tasa-arvoisia mahdollisuuksia hyvinvointiin ja turvalliseen elämään. Meitä varten vaivalla rakennettu hyvinvointivaltio on perintö, josta kaikki eivät välttämättä enää ole valmiita pitämään kiinni. Se huolestuttaa. Onneksi jokainen meistä kuitenkin voi vaikuttaa maan tulevaisuuteen esimerkiksi tulevissa vaaleissa.

Se, että kannamme huolta omasta turvallisuudestamme ja hyvinvoinnistamme ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi käpertyä sisäänpäin. Meillä on oma vastuumme myös kansainvälisesti, ja meidän tulee osallistua rauhan edistämiseen omien rajojemme ulkopuolellakin. Vääryyksien edessä ei tule vaieta, syyllistyi niihin sitten Venäjä tai Turkki, Yhdysvallat tai jalkapallokisojen isäntämaa, tai vaikka oma Suomemme. Kansainvälisiä ratkaisuja meidän tulee edistää myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mikäli haluamme säilyttää Suomen sellaisena, kuin sen tunnemme, myös tuleville sukupolville. Erityisesti tällaisena aikana yhä tiiviimpi kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä.

Itselleni Suomi on tarjonnut valtavan paljon. Olen saanut laadukkaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja korkeakoulutuksen. Olen nauttinut erinomaisesta terveydenhuollosta, turvallisesta elinympäristöstä ja puhtaasta vesijohtovedestä. Olen elänyt elämäni turvassa sodalta ja väkivallalta, enkä ole koskaan joutunut pelkäämään henkeni puolesta.

Tunnen suurta kiitollisuutta niitä sukupolvia kohtaan, jotka ovat tämän kaiken minulle mahdollistaneet. Sotien jälkeinen kansallinen projekti vaati valtavasti ponnisteluja ja kansaa repineiden ristiriitojen syrjään laittamista. Yhteinen visio hyvinvointivaltiosta sai suomalaiset puhaltamaan yhteen hiileen.

Tänään muistamme ja juhlistamme tuon valtavan työn tehneitä ihmisiä ja heidän työnsä tuloksia. Toivon, että mahdollisimman moni teistä pystyy päivästä turvallisesti nauttimaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kategoriat
Yleinen

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2023

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kokouksen seuraajat,

Jälleen kerran tulevan vuoden taloutta ja toimintaa suunnitellaan epävarmoissa olosuhteissa. Muun muassa huoli pienituloisten kuopiolaisten pärjäämisestä hintojen noustessa ja vallitsevan tilanteen vaikutuksesta asukkaiden väliseen eriarvoisuuteen ovat kysymyksiä, joista kannamme vasemmistoliiton valtuustoryhmässä huolta.

Onneksi taloustilanteemme ei anna tänäkään vuonna syytä paniikkiin. Epävarmuutta joudutaan sietämään mahdollisesti vielä pitkäänkin, mutta meidän on siitä huolimatta kyettävä tekemään täällä ratkaisuja, jotka vievät kaupunkiamme eteenpäin. Meidän on mietittävä, miten Kuopio pystyy jatkossakin huolehtimaan perustehtävänsä toteuttamisesta – siis siitä, että pystymme tilanteiden vaihdellessakin turvaamaan laadukkaat peruspalvelut kaikille kuopiolaisille.

Sote- ja pelastuspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueen järjestämisvastuulle vähentää tehtäviämme, mutta ei sinänsä muuta vastuutamme asukkaidemme hyvinvoinnista aina lapsista ikäihmisiin. Meillä on kaupunkina tärkeä tehtävä vastata asukkaidemme sivistyksestä ja oppimisesta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Meidän tulee edelleen huolehtia siitä, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus nauttia upeasta luontoympäristöstämme turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa. Tehtävämme on myös huolehtia henkilöstömme hyvinvoinnista ja ennaltaehkäistä kuopiolaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Näihin tehtäviin organisaatiomme tarvitsee tukea. Yksi varsin tehokas ja resurssiviisas tapa tukea kaupunkilaisten aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Pidän huolestuttavana sitä suuntaa, mihin kumppanuutemme järjestökentän kanssa on menossa. Järjestöjen merkitys on kaupungin elinvoimaisuuden, demokratian toteutumisen ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta valtava. Meidän pitäisi tehdä kaupunkina kaikkemme, jotta järjestöjen toimintaedellytykset säilyisivät tässä muuttuvassa ympäristössä ja pidemmällä tähtäimellä myös paranisivat. Saamme tähän käytetyn panoksemme kyllä takaisin.

Nyt kuitenkin näyttää huolestuttavasti siltä, että esimerkiksi vastuu näistä paljon keskustelua herättäneistä uusista järjestöille kohdistuvista tilavuokrista siirretään täysin hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan harteille. Lopullinen vastuu asiasta kuitenkin on meillä, valtuustolla, kun määritämme kyseisen palvelualueen käytössä olevan rahasumman ja samalla valtuuston tahtotilan. Olisikin hienoa kuulla tänään, tässä keskustelussa, mikä on puolueiden kanta tähän tilavuokra-asiaan. Meidän valtuustoryhmämme näkemyksen mukaan viisainta on mahdollistaa mahdollisimman paljon maksuttomia tiloja kaikenlaisten järjestöjen käyttöön.

Hyvät seuraajat,

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on johdonmukaisesti pyrkinyt torjumaan koulujen ryhmäkokojen kasvua, ja tänä vuonna onkin ollut ilo huomata, että kaupunginhallitus näyttää tulleen ainakin jossain määrin samalle kannalle. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan vastaa tällä esityksellään siihen tarpeeseen, mikä kasvun ja oppimisen palvelualueella on, ainakaan jos uskomme kasvun ja oppimisen lautakuntaa. Tämä huolestuttaa meidän ryhmäämme.

Kaikilla meistä tässä salissa on tiedossa vanhempien, opettajien, koulunkäynnin ohjaajien ja muunkin henkilöstön hätä liittyen koulujen liian vähäisiin resursseihin. Osassa kuopiolaisia kouluja opetusryhmät ovat liian isoja eikä oppilaille ole tarjolla riittävästi yksilöllistä – lain edellyttämää – tukea koulunkäyntiin ja oppimiseen. Tällainen tilanne luonnollisesti uuvuttaa koulujen lapsia ja aikuisia.

Jos nyt hyväksymme kaupunginhallituksen esityksen talousarviosta kasvun ja oppimisen palvelualueelle tällaisenaan, lisäämmekö lasten ja nuorten eriarvioisuutta ja syrjäytymistä? Koulujen haastavista tilanteista kun kärsivät erityisesti ne oppilaat, joilla on jo muutenkin vaikeuksia koulunkäynnissä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä aikoo esittää 700 000 euron lisäämistä kasvun ja oppimisen palvelualueen budjettiin.

Arvoisat valtuutetut,

Kaikille kuntalaisille tai edes kaikille meille valtuutetuille ei aina aukea ne periaatteet, jotka ohjaavat kaupunkimme rahankäyttöön liittyvää päätöksentekoa. Samalla, kun etsimme säästöjä esimerkiksi koulupuolelta tai järjestöjen toimintaedellytysten tukemisesta, saatetaan täällä valtuustossa myöntää hyvinkin pikaisesti suuria summia kerralla erilaisiin hankkeisiin, joiden vaikutusta perustehtäviemme toteutumiseen ei ole kovin helppoa hahmottaa. Vaikka nuo satsaukset ovatkin usein ainakin jollakin tapaa perusteltuja, olisi välillä hyvä pysähtyä yhdessä pohtimaan erilaisten toimintojen vaikuttavuutta. Mikä todella vie meitä kohti tavoitettamme olla hyvän elämän pääkaupunki? Tällaista vaikutusten arviointia meidän tulisi harjoittaa nykyistä paremmin ja tietoon perustuen, ja sen tulisi olla avointa myös kuntalaisten suuntaan. Tässä meillä on tärkeä kehittämisen paikka.

Tässä kohden kuitenkin toivotan omasta ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta oikein turvallista ja hyvinvoivaa loppuvuotta kaikille kaupunkilaisille. Kiitos tästä vuodesta jokaiselle teistä.

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2023, kaupunginvaltuuston kokous 14.11.2022

Kategoriat
Yleinen

Lääkärissä käynnin tulee olla maksutonta

Lääkärissä käynnin tulee olla maksutonta.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen asiakasmaksut tulevat päätettäväksi seuraavaan aluevaltuuston kokoukseen. Tein aluehallituksessa ryhmämme kannan mukaisesti esityksen, että terveyskeskuslääkärille tulisi päästä maksutta, mutta äänestys hävittiin luvuin 4-9. Niinpä aluehallitus esittää valtuustolle lääkärikäynnin maksuksi 20,90 €.

Lääkärikäynnin tulisi olla ilmainen useastakin eri syystä. Aloitetaan siitä, mikä usein eniten kiinnostaa, eli taloudelliset perusteet. Hyvinvointialueen taloudellisten haasteiden selättämiseksi on aivan keskeistä, että onnistumme vähentämään kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta ja siirtämään painopistettä yhä enemmän perustason palveluihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan meidän on nyt uskallettava ihan oikeasti panostaa sinne perustasolle. Se ei tuota tulosta vielä ensi vuonna, mutta pitkällä tähtäimellä ihan varmasti.

Entä mitä terveyskeskusmaksuista luopuminen sitten maksaisi hyvinvointialueelle? Tästä ei ole ihan tarkkaa arviota olemassa, sillä vaikka hyvinvointialue ikään kuin menettäisi joitakin miljoonia maksuttomuudella, se myös säästäisi perintäkuluissa ja toisaalta luultavasti raskaampien palveluiden tarpeissa. Käsitykseni mukaan nettovaikutukset eivät tässä talouskokonaisuudessa olisi niin merkittäviä, että hyvinvointialueen kannattaisi koittaa haalia tuottoja lääkärikäynneistä.

Kaikkein tärkein syy maksuttomuudelle on kuitenkin sen inhimilliset vaikutukset. On sietämätön ajatus, että pienituloiset ihmiset voivat joutua välttelemään lääkärissä käyntiä, kun samaan aikaan työterveyden asiakkaat käyvät lääkärissä ilmaiseksi. Millaisia seurauksia välttelyllä on yksilöiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnille? Nurinkurista on myös se, että saatamme terveyspalveluillamme ajaa ihmisiä ulosottoon, kun terveyskeskusmaksuja jää maksamatta. Kenen etua sellainen ajaa? Vastaan, että ei kenenkään.

Sen sijaan on meidän kaikkien etu, että hoitoon hakeudutaan ajoissa eikä se ole riippuvaista henkilön tulotasosta. Niin toimii hyvinvointivaltio.

Lopuksi totean vielä, että tulevaisuudessa eduskunnan pitäisi tehdä päätös terveyskeskuskäyntien maksuttomuudesta. Tämä takaisi ihmisten tasa-arvoisen kohtelun asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi se olisi luontevaa, koska hyvinvointialueiden rahoitus on täysin riippuvainen valtion päätöksistä. Rahoitus aiheuttaa epävarmuutta täällä alueilla, ja saattaa estää sellaistenkin päätösten tekemistä, jotka tiedettäisiin pitkällä tähtäimellä edullisiksi.

Kategoriat
Yleinen

Miksi ehdolle?

Aion pyrkiä ensi keväänä eduskuntaan, ja tarvitsen siihen juuri sinun tukesi! ❤️

——————

Olen potenut jonkinlaista maailmantuskaa niin kauan kuin muistan. Ensimmäisinä kouluvuosina, tai ehkä jo vähän ennen, kannoin huolta ihmisen tavasta kohdella luontoa ja eläimiä. Kävimme ystäväni kanssa keräämässä roskia lähimetsästä (joskin täytyy myöntää, ettemme kovin montaa kertaa). Järkytin ala-asteemme jo hieman iäkkäämpää kouluterveydenhoitajaa kysymällä neuvoja lihansyönnin lopettamiseen saaden idealle täystyrmäyksen. Maailman parantaminen sai odottaa.

90-luvulla ilmapiiri Suomessa oli aika rasistinen. Minun oli vaikeaa ymmärtää sitä vihaa, joka rasismin taustalla kyti. Miten ihonväri tai kansallisuus muka vaikuttaisi ihmisen arvoon? Rasismi oli käsittämätön ja vastenmielinen ilmiö, jota vastaan piti taistella. Ainoa tapa, jonka itse siinä vaiheessa keksin, oli ilmaista oma vastakkainen mielipiteensä näkyvästi. Tässä viidennen luokan koulukuvassa käyttämäni pinssi oli yksi näistä tavoista.

Kaipasin yhteiskunnallista muutosta jo varhain, ja oli hyvä valinta hakea opiskelemaan yhteiskuntatieteitä yliopistoon. Opiskelujen aikana alkoi ymmärrykseni rakenteiden ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista kasvaa. Sain ajattelulleni tieteellistä pohjaa. Opiskelujen ohella tein myös työtä asunnottomien palveluiden parissa. Aloin nähdä yhä selkeämmin niitä ongelmakohtia, joita yhteiskunnassamme haluan muuttaa. Suomessa on eriarvoisuutta, epätasa-arvoa ja köyhyyttä, joiden torjumiseksi tarvitaan vahvaa hyvinvointivaltiota. Ymmärsin, että tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja laadukkaat julkiset palvelut ovat toimivan yhteiskunnan perusaineksia.

Politiikan ja puolueeni valitsin vaikuttamisen välineeksi vuonna 2017, kun päätin lähteä mukaan kuntavaaleihin. Halusin kokeilla, olisiko politiikka minulle sopiva tapa parantaa maailmaa. Vasemmistoliitto oli siinä kohden selvä valinta, sillä se yhdistää suomalaisista puolueista parhaalla tavalla eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun.

Nyt, vuonna 2022, olen Kuopion kaupunginvaltuutettu, Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen. Tällä kokemuksella voin todeta, että politiikka tosiaankin on minulle sopiva ja oikealta tuntuva tapa vaikuttaa asioihin. Se vaatii kärsivällisyyttä, kiihdyttää välillä epätoivon tai raivon partaalle ja aiheuttaa unettomia öitä. Toisaalta se antaa melko suoran mahdollisuuden vaikuttaa isompiin rakenteisiin, edistää demokratiaa ja oppia valtavasti uutta.

Siispä seuraava askel on selvä: haluan eduskuntaan antamaan oman panokseni tämän maan ja jopa maailman muuttamiseen paremmaksi.

Olen ilmoittanut kiinnostukseni ehdokkuuteen ja toivon Savo-Karjalan vasemmiston nimeävän minut yhdeksi eduskuntavaaliehdokkaistaan. Syksyn aikana on tarkoitus käynnistää kampanja ja tarvitsen siihen myös sinua.

Toivon, että liittyisit tukiryhmääni juuri sillä panoksella, mikä sinulla on mahdollisuus antaa. Tukiryhmässä toimiminen voi olla kannustamista, ideointia, esitteiden jakoa, leipomista, oikolukua, taustaselvittelyä, tapahtumissa musisointia, kuljetusapua, askartelua, kavereille suosittelemista tai vaikka some-postauksista tykkäämistä. Myöhemmässä vaiheessa myös kampanjan tukeminen taloudellisesti on mahdollista.

Mukaan voit ilmoittautua esimerkiksi laittamalla minulle viestiä tai tällä lomakkeella.

Kategoriat
Yleinen

Missä Pohjois-Savon hyvinvointialueella mennään?

On kulunut reilu vuosi siitä, kun laki hyvinvointialueista astui voimaan ja Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta. Näiden tehtävänä on vastata vuoden 2023 alusta lähtien kunkin alueen sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluista. Poikkeuksena on Helsinki, joka vastaa näistä palveluista kaupunkina.

Aluevaltuustojen toimikausi alkoi tämän vuoden maaliskuussa, jolloin myös me Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutetut aloitimme luottamustehtävässämme. Pian tämän jälkeen myös aluehallitus aloitti työnsä, ja tulin itsekin valituksi kyseiseen toimielimeen. Olen innossani ja äänestäjilleni kiitollinen siitä, että pääsen olemaan mukana tässä historiallisessa uudistuksessa, vaikka helpoksi tehtävää ei voi kutsua. Kaikki aluevaltuutetut löydät täältä.

Tekemistä on jo nyt valmisteluvaiheessa ollut paljon, eikä perehtyminen kaikkiin päätettäväksi tuleviin asioihin ole ollut aivan helppoa nopeassa aikataulussa. Hyvinvointialueella on todella suuret vastuut ja toistaiseksi melko vähän valmistelevia viranhaltijoita, aikataulu on tiukka ja valtion rahoituksen niukkuus aiheuttaa paljon huolta. Itse pelkään ennen kaikkea sitä, ettei hyvinvointialueellamme riitä rahat ennaltaehkäisevän työn riittävään painottamiseen.

Joka tapauksessa eteenpäin on päästy. Aluevaltuusto hyväksyi ensi töikseen hallintosäännön ja poliittisen johtamisjärjestelmän. Olemme tehneet aluehallituksessa ja -valtuustossa päätöksiä muun muassa hyvinvointialueen tukipalveluihin (esim. ruokahuolto ja henkilöstön työterveyspalvelut), budjettiin, tulevaan henkilöstöön ja järjestöjen avustuksiin liittyen. Hyvinvointialuejohtajaksi valitsimme Marko Korhosen, joka toimi aiemmin Pohjois-Savon maakuntaliiton johtajana. Toimielinten (esim. valtuusto, hallitus) kokousten esityslistat ja pöytäkirjat löydät täältä.

Tulevan syksyn merkittävimpiä päätöksiä tulee olemaan hyvinvointialueen budjetti ensi vuodelle. Lisäksi työstämme hyvinvointialueen strategiaa ja siihen liittyvää palvelustrategiaa, jotka viitoittavat suuntia hyvinvointialueen tulevaisuuteen. Syksyn myötä myös hyvinvointialueemme lautakunnat ja jaostot aloittavat työskentelynsä. Keskeisiä palveluiden sisältöihin vaikuttavia lautakuntia ovat ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta, kokonaisturvallisuuslautakunta, perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta ja yleisten palveluiden lautakunta. Jaostoja ovat asiakaskokemusjaosto, tulevaisuus- ja strategiajaosto sekä omistajaohjaus- ja valvontajaosto, jossa itse olen jäsenenä. Lautakuntien ja jaostojen jäsenet löydät täältä.

Vauhti siis oletettavasti kiihtyy vuoden loppua kohti. Tärkein tehtävämme on nyt huolehtia siitä, että hyvinvointialue pystyy 1.1.2023 ottamaan järjestämisvastuun sote- ja pelastuspalveluista siten, ettei asukkaiden palveluissa tapahdu heikkenemistä tai katkoksia. Toinen tärkeä tehtävämme on huolehtia siitä, että siirtymä sujuu mutkattomasti tulevan henkilöstömme osalta.

Uskon, että uudistus antaa loistavat mahdollisuudet parantaa pohjoissavolaisten palveluita, mutta se vaatii sekä päättäjiltä että henkilöstöltä työtä, viisautta ja kykyä ja halukkuutta tarkastella asioita uusilla tavoilla. Omalta osaltani olen tarttunut haasteeseen innolla.

Kategoriat
Yleinen

Vappupuhe 2022

Hyvät kuulijat,

Maailma tuntuu nyt olevan pahasti sekaisin. Turvallisuuden tunteemme on järkkynyt monesta syystä. Ympärillämme on uhkia, kriisejä, tuskaa ja huolta.

Ensin tuli koronapandemia, joka uhkasi ja koetteli suomalaisten ja koko maailman ihmisten terveyttä ja elämää. Pitkittyessään, kuukausi toisensa jälkeen, korona myös uuvutti meitä. Elämme edelleen osin pandemian varjossa ja sen vaikutus näkyy yhteiskunnassamme pitkään. 

Nyt turvallisuuden tunnettamme uhataan rajojemme ulkopuolelta tavalla, jollaista minä ja oma sukupolveni emme ole aiemmin kokeneet. Venäjän johdon suuntaama järjetön hyökkäys Ukrainaan muuttaa koko Euroopan ja myös Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta.

Tilanne Ukrainassa tulee lähelle ja koskettaa suomalaisia. Euroopassa käytävä sota voi ahdistaa, kuristaa kurkkua, itkettää ja tulla uniin. Joudumme seuraamaan, kuinka ihmiset kärsivät hirvittävien sotatoimien, julmuuden ja raakalaismaisen väkivallan uhreina. Ukrainan lisäksi uutiset esimerkiksi Syyriasta ja Afganistanista järkyttävät.

Kaiken tämän lisäksi myös ilmastokatastrofi ja luontokato uhkaavat meitä. Raportit puhuvat selvää kieltä: jos jatkamme näin, maapallo ei säily elinkelpoisena tuleville sukupolville. Nykyiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät riitä.

Ei siis ole ihme, että turvallisuuden tunteemme on järkkynyt. Huomaan itse monesti miettiväni, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä uhkakuvien ja huolien keskellä? Mistä löytää hyvää ja toivoa? Vastaus voi löytyä läheltä.

Koronapandemia on osoittanut meille sen, että pystymme pakon edessä isoihin muutoksiin. Pandemia sai meidät myös tarkastelemaan perhettä ja eri sukupolvia, ystävyyksiä ja yksinäisyyttä, työtä ja työn merkitystä eri näkökulmista. Aluksi niin epämääräinen ja pelottava uhka yhdistikin suomalaisia. Kiitimme yhteen ääneen hoitajia ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, tarjosimme apua tuntemattomille ja veimme  naapureille ostoksia. Moni myös löysi itsestään vahvuutta ja sinnikkyyttä. Korona on vielä keskuudessamme, mutta sen vakavuus osoittaa heikkenemisen merkkejä. Voimme olla täälläkin yhdessä luottavaisemmin ilman pelkoa, huolta ja epäluuloa. Keväässä on toivon pilkahduksia.

Myös Ukrainan järkyttävä tilanne on osoittanut, että meissä elää vahva auttamisen halu. Moni kuopiolainen on ollut auttamassa ukrainalaisia asumisen, ruuan, arjen ja byrokratian kanssa. Kuopiossa muiden muassa Linnanpellon koululla on toiminut upea joukko vapaaehtoisia.

Täällä vallitsee vahva solidaarisuuden tunne. Riippumatta taustoistamme me kaikki tavoittelemme nyt rauhaa. Myös maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtana on oltava rauhan ja turvallisuuden takaaminen. 

Niin ikään ilmastokatastrofi on saanut monet liikkeelle. Nuoret ja yhä enemmän myös vanhemmat sukupolvet vaativat nopeita toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Pandemian lisäksi myös halumme vastustaa Venäjän johdon toimia on osoittanut, että nopeakin muutos elämäntavoissa on mahdollista. Yhä useampi haluaa nyt lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön ja Venäjän toimien rahoittamisen. Yksi on siirtynyt yksityisautosta sähköpyörään, toinen laskenut huonelämpötilaa. 

Maailma tuntuu olevan pahasti sekaisin, mutta ympärillämme on paljon hyvää, paljon sellaista, mistä voimme ammentaa toivoa.

Hyvät kuulijat,

Vappu on työn ja työväen juhla, mutta tämän hetken työmarkkinatilanne ei juuri anna aihetta juhlimiseen. Tällä hetkellä julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijät peräävät parempia työoloja ja kohtuullista palkkaa. Katseemme kohdistuu muiden muassa sairaanhoitajiin, lähihoitajiin, ensihoitajiin, lastenhoitajiin, koulunkäynnin ohjaajiin ja opettajiin.

Kuten kaikki tiedämme, julkisen sektorin työntekijät ovat sinnitelleet ja pitäneet meidät hengissä koronaviruspandemian ajan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat riskeeranneet oman elämänsä turvatessaan meitä. Hoitajat ovat hoitaneet yötä päivää laitoshuoltajien turvaamissa tiloissa. Kotihoidon työntekijät ovat pitäneet huolta kotiin eristäytyneistä ikääntyneistä. Opettajat ovat opettaneet lapsia ja nuoria ja jatkaneet kasvatustyötä sekä kodin ja koulun yhteistyötä pitkälle iltoihin.

Terveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palvelut ammattilaisineen ovat yksi turvallisuutemme peruspilareista. Miten osoitamme näille ammattilaisille heidän arvonsa? Pelkät kiitokset eivät tuo työhyvinvointia eivätkä pidä ihmisiä alalla.

Hoitajapula on yksi aikamme suurista haasteista. Tiedämme, että Suomi tarvitsee lisää hoitajia. Jo nyt uusien työntekijöiden rekrytointi on paikoin vaikeaa, eikä tulevaisuus näytä tätä haastetta ainakaan helpottavan. Ongelma on raskaissa työoloissa ja palkkauksessa, joka ei vastaa työn vaativuutta. Nämä asiat on laitettava kuntoon. 

Sen sijaan lakkojen murtaminen potilasturvallisuuslailla, joka pakottaisi hoitajat töihin, olisi todella suuri virhe. Virhe se olisi erityisesti tilanteessa, jossa tarvitsemme alalle uusia osaajia. Kuinka moni haluaa opiskella ammattiin, jossa voi joutua pakotetuksi työhön, joka kaiken lisäksi on raskasta ja matalasti palkattua? Eikö pitäisi olla selvää, että motivoitunutta työvoimaa ei saada työväkeä kurittamalla?

Rakkaat kuulijat,

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on alle vuosi aikaa. Tällaisina aikoina on erityisen tärkeää valita sellaiset puolueet johtamaan maata, jotka kantavat vastuuta niin ulkoisesta kuin sisäisestä turvallisuudesta. Viime aikoina keskustelua on käyty Venäjän johdon sotatoimien aiheuttamasta ulkoisesta uhasta. Meidän täytyy kuitenkin huolehtia myös ihmisten jokapäiväisestä selviytymisestä ja hyvinvoinnista tässä ja nyt. 

Tällä hallituskaudella on tehty viisaita päätöksiä, joissa vasemmistoliitolla on ollut merkittävä rooli. Samalla, kun oikeistosta on muun muassa esitetty sosiaaliturvaleikkauksia koronan kurittamalle kansalle, on hallituksemme kasvattanut työllisyyttä, torjunut köyhyyttä ja tehnyt mittavia sosiaalisia investointeja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Olemme nähneet, että yhteiskunnallisen kriisin ratkaisemiseen tarvitaan toimivat julkiset palvelut. Vahva hyvinvointivaltio lisää turvallisuuden tunnetta ja edistää yhteiskuntarauhaa. 

Maailma ei kuitenkaan ole vielä valmis ja paljon on tehtävää. Suomi, kuten koko maailma on isojen muutosten edessä. Siksi tarvitsemme välittävää ja vastuullista vasemmistolaista politiikkaa myös seuraavalla hallituskaudella. Vasemmistoliitolta löytyy selkärankaa tehdä nopeita päätöksiä tehokkaiden rakenteellisten toimenpiteiden saavuttamiseksi ja muutoksen aikaansaamiseksi. Ääni meille on ääni reilulle vihreälle siirtymälle.

Tehkäämme siis itse kukin viisaita päätöksiä, kun niiden aika tulee.

Hyvää vappua!

Kategoriat
Yleinen

Järjestöt hyvinvointialueen tasavertaisiksi kumppaneiksi

Olen työskennellyt sosiaalialan järjestökentällä pian 15 vuotta ja nähnyt, miten merkittävä rooli järjestöillä ja yhdistyksillä on paitsi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä myös ihmisten kannattelussa vaikeina aikoina.

Viimeistään koronapandemia on osoittanut, että järjestöjen rooli korostuu myös kriisitilanteissa. Järjestöt joutuvat usein paikkaamaan julkisissa palveluissa olevia aukkoja jopa vapaaehtoispohjalta (näin ei tietystikään pitäisi hyvinvointivaltiossa olla).

Eikä pidä unohtaa sitäkään, että Pohjois-Savon noin 5000 yhdistystä työllistävät ison määrän ihmisiä ja tuovat alueellemme todella paljon (kehittämis)rahaa hakemiensa avustusten kautta.

Tulevaisuudessa ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä kuntien että hyvinvointialueiden vastuulle. Päättäjien Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja kunnissa tulee huolehtia siitä, että järjestöjen tekemää arvokasta työtä tuetaan. Ei voida pitää itsestäänselvyytenä, että kolmas sektori tuolla jossain vaan hoitaa ilmaiseksi kaiken sen, mikä julkiselta jää hoitamatta. Järjestöjä on myös kuultava palveluita kehitettäessä, sillä niiden kautta kanavoituu paljon asiantuntemusta ja kokemustietoa erilaisten ihmisten tarpeista. Asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen onnistuu parhaiten järjestöjen tuella.

Käytännössä järjestöjen toimintaedellytyksiä voidaan tukea esimerkiksi myöntämällä järjestöavustuksia tai tarjoamalla järjestöille maksuttomia tiloja. Palveluiden kilpailuttamiset ja hankinnat tulee toteuttaa siten, että myös järjestöillä on mahdollisuus tarjota palveluitaan.

Järjestöt tulee nähdä tulevalla hyvinvointialueella tasavertaisina keskustelu- ja neuvottelukumppaneina, kansalaisyhteiskunnan äänenä. Yhteistyöstä on oltava selkeät kirjaukset, jotka myös toteutuvat käytännössä.

Kategoriat
Yleinen

Pohjoissavolaisten eriarvoisuuteen on puututtava

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen tarjoaa meillä Pohjois-Savossa mahdollisuuden parantaa sellaisten ihmisten palveluita, jotka kärsivät kasautuneista ongelmista, jopa huono-osaisuudesta. Esimerkiksi asunnottomuus, vakavat päihde- ja mielenterveysongelmat sekä köyhyys altistavat ihmisiä tilanteisiin, joissa nykyinen järjestelmämme ei pysty auttamaan riittävästi.

Suomalainen palvelujärjestelmä on monin paikoin jäykkä ja siiloutunut, jopa asenteellinen. Esimerkiksi päihdeongelmista kärsivät ihmiset kertovat aivan liian usein, että heidän huolensa sivuutettiin terveyspalveluissa, kun potilastiedoista huomattiin päihdeongelman olemassaolo. Toiset kokevat tulleensa yhteiskunnan hylkäämäksi, kun eivät ole kyenneet vaikeassa elämäntilanteessa sitoutumaan palvelujärjestelmän rakentamiin sääntöihin. Huumeongelmaan ei yleensä löydy apua putkasta.

Pahimmillaan julkisissa palveluissa saatu huono kohtelu syrjäyttää. Tämä on paitsi inhimillisesti väärin myös huonoa resurssien käyttöä.

Tulevan hyvinvointialueen keskeisimpiä tehtäviä on tuoda sosiaali- ja terveyspalveluita lähemmäs toisiaan ja tarjota helposti saavutettavia palveluita niin sanotulla yhden luukun periaatteella. Monimutkaisissa elämäntilanteissa kun ei riitä, että lähdetään ratkaisemaan vain yhtä ongelmaa kerrallaan.

Esimerkiksi päihdesairautta on vaikeaa hoitaa, jos taustalla vaikuttaviin mielenterveyden ongelmiin ei ole tarjolla apua. Omasta terveydestä huolehtiminen on todella haastavaa, jos ei asu missään. Luku- ja kirjoitustaidottomalle navigointi monimutkaisessa palvelujärjestelmässä voi olla melkein mahdotonta. Tällaisissa tilanteissa järjestöjen apu on usein korvaamatonta. On kuitenkin sattumanvaraista, millaista kolmannen sektorin apua missäkin on tarjolla ja kuka sen piiriin päätyy.

Sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen, yksilöllisen ja moniammatillisen tuen kehittämiseen. Tätä mahdollisuutta ei saa eikä sitä ole varaa hukata.

Palveluiden suunnittelun keskiöön tulee asettaa ihminen, ei organisaatio. Ammattilaisten jaksamisesta ja koulutuksesta tulee huolehtia niin, että heillä riittää voimavarat myötätuntoiseen ja kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Palveluiden piiriin on päästävä helposti kaikissa elämäntilanteissa, myös ilman puhelinta tai nettiyhteyttä. Järjestelmän toimivuuden lisäksi kysymys on inhimillisyydestä.

On aika nostaa Pohjois-Savo hyvinvointia ja terveyttä kuvaavissa valtakunnallisissa tilastoissa parempaan valoon.

Laura Meriluoto
Sosiaalialan järjestötyöntekijä
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Aluevaaliehdokas (vas)
Kaupunginvaltuutettu Kuopio

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 8.1.2022

Kategoriat
Yleinen

Aluevaalit on naiskysymys!

Tammikuussa käydään sote- eli aluevaalit. Vaaleissa valitaan hyvinvointialueille ihmiset, jotka jatkossa päättävät sosiaali- ja terveyspalveluistamme sekä pelastustoimen asioista. Aluevaaleissa on monella tapaa kyse yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Miten rakennamme ja ylläpidämme reiluja sote-palveluita kaikille? Miten takaamme henkilöstön työhyvinvoinnin?

Sukupuoli vaikuttaa meihin läpi elämämme, joskus tarpeettomankin paljon. Sukupuoli vaikuttaa siihen, millaisiin rooleihin meitä ohjataan ja mihin ammatteihin päädymme. Sukupuoli vaikuttaa siihen, miten voimme ja millaisia palveluita tarvitsemme.

Sukupuolta on välttämätöntä tarkastella myös uusien hyvinvointialueiden yhteydessä. Oma kysymyksensä on, miten palvelumme toteutuvat eri sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta, mutta tällä erää en pureudu siihen. Tämän tekstin tarkoituksena on perustella, miksi aluevaalit on vahvasti juuri naiskysymys.

1. Valta – naisia päättämään

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut noin 250 000 ihmiselle. Se käyttää siis merkittävää valtaa alueen asukkaisiin nähden. Siksi on tärkeää, että valtuustossa asioista on päättämässä monenlaisia ihmisiä eri taustoista. Naisia on usein vaikeampaa saada vaaleissa ehdokkaaksi kuin miehiä. On olemassa riski, että hyvinvointialueiden palveluista päättää varsin miesvaltainen joukko. Kannustankin kaikkia naisia harkitsemaan ehdokkuutta vaaleissa! Jos harkitset ehdokkuutta vasemmistoliitossa, ole yhteydessä.

2. Palvelut – hyvinvointia ja tukea hoivaan

Sosiaali- ja terveyspalveluita käyttää iso joukko naisia. Erityisen tärkeitä julkiset palvelut ovat heille, joilla ei ole varaa käyttää yksityisiä palveluita tai mahdollisuutta työterveyteen. Erityisesti naisiin vaikuttavia palveluita ovat esimerkiksi omaishoitajien palvelut ja hoivapalvelut. Tyypillinen omaishoitaja on yli 65-vuotias puolisoaan hoitava nainen. Sopimusomaishoitajista 70 % on naisia. Moni työikäinen nainen hoivaa kotona erityislastaan. Perheissä hoivavastuu kasautuu usein naisille.

Yksi sotepalveluita käyttävä ryhmä on pientä eläkettä saavat iäkkäät naiset. Jopa 40 % naisista eläke on alle 1250 euroa. Naiset elävät pidempään kuin miehet ja yksinasuminen lisää köyhyyttä. Pohjois-Savossa oli 2017 lopussa n. 15 400 yli 79-vuotiasta ikäihmistä. Heistä vajaa 10 000 oli naisia ja noin 5400 miehiä. Kotihoidon resurssit ovat riittämättömät ja tämä osuu erityisesti ikääntyneisiin naisiin.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat olleet tapetilla Pohjois-Savossa ja läpi Suomen. THL:n tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolmannes tytöistä kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta tai masennusoireilua. Tytöt kokivat terveydentilansa kauttaaltaan poikia heikommaksi. Tytöt kokivat myös paljon yksinäisyyttä.

3. Henkilöstö – sotealan työolot kuntoon

Koko maan mittakaavassa hyvinvointialueille siirtyvästä henkilöstöstä 84 % on naisia. Hyvinvointialueen harjoittama henkilöstöpolitiikka koskettaa siis erityisesti naisia. Sote-henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on tällä hetkellä yksi suomalaisen yhteiskunnan kipukohtia.

Monen sotealan ammattilaisen palkkataso on myös hävyttömän pieni. Erityisesti naisvaltaisten alojen palkat ovat matalia. Sairaala-apulaisen peruspalkka on alle 2000 euroa, hammashoitajan 2204 euroa ja kehitysvammaisten hoitajan 2180 euroa.

Naiset kohtaavat työpaikoillaan myös monenlaista häirintää. Häirintää voi kohdata asiakkaiden, mutta myös työtovereiden toimesta. Pelastusalalta kantautui tämä syksynä uutisia alalla rehottavasta naisvihamielisestä toimintakulttuurista ja seksuaalisesta häirinnästä.

Viimeistään hyvinvointialueiden tulee ratkaista sotealan työhyvinvointikriisi. Korona on lisännyt liikkuvuutta työelämässä ja eri aloille. Hyvinvointialueille siirtyminen voi lisätä liikkuvuutta entisestään. Sotealan työvoimakriisi voi olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Epäkohtia riittää, mutta myös ratkaisuja, vaihtoehtoja ja valoa löytyy. Haluan olla mukana rakentamassa reiluja palveluita ja hyviä työoloja kaikille, ei harvoille.

Jos sinulla on kysyttävää aluevaaleista, älä epäröi ottaa yhteyttä!