Kategoriat
Yleinen

Asunnottomuutta torjutaan palveluilla

Tänään Suomessa vietetään Asunnottomien yötä. Teemaan kiteytyy suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuus kaikkein karuimmassa muodossaan.

Asunnottomuuden torjuminen ei ole mitään ydinfysiikkaa. Erityisesti järjestökentällä on vuosikausia kehitetty joustavia, yksilöllisiä ja ihan oikeasti toimivia työmuotoja asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kysymys on siitä, halutaanko asunnottomuuden torjumiseen panostaa vai ei.

Kuopiolaiseen (pitkäaikais)asunnottomuuteen liittyy usein kasautunutta huono-osaisuutta ja monenlaisia elämäntilanteeseen ja –hallintaan liittyviä vaikeuksia. Tällöin pelkkä kohtuuhintaisen asunnon osoittaminen asunnottomalle ei riitä. Tarvitaan joskus vahvojakin tukitoimia, jotta ihminen saa elämänsä ainakin jonkinlaiseen järjestykseen. Tämä vaatii sekä resursseja että oikeanlaisia palveluita. Nähdäkseni nykyinen palvelujärjestelmämme on monilta osin turhan jäykkä ja puutteellinen.

Kuopiossa ja myöhemmin Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee kehittää erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville suunnattuja palveluita. Sama pätee uskoakseni myös muualla Suomessa. Tarvitsemme matalan kynnyksen vastaanottoja, monenlaisia asumisen tukitoimia sekä huumeidenkäyttäjien palveluihin liittyvää osaamista ja uudistumista. Etenkin nyt koronan kuritettua yhteiskuntaa pitäisi aktiivisesti etsiä ja auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat pudonneet tai vaarassa pudota palveluverkon läpi.

Kuntien lisäksi asunnottomuuden torjuminen on myös valtion tehtävä. Valtion kuuluu tukea kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista. Niin ikään valtion tulee huolehtia siitä, että järjestötoiminnan rahoitus turvataan myös jatkossa, oli Veikkauksen tuotot mitä tahansa.

Vaikka päävastuu asunnottomuuden torjunnasta ei voi olla järjestökentällä, on järjestöjen merkitys asunnottomuuden ja muunkin eriarvoisuuden vähentämisessä niin merkittävä, ettei sitä ole varaa menettää. Tämä pitää huomioida myös hyvinvointialueilla, joiden on jo nyt hyvissä ajoin mietittävä, miten ne voivat järjestöjen toimintaa tukea.

Asunnottomuuden osalta mikään muu tavoite, kuin koko ilmiön poistaminen Suomesta, ei mielestäni ole hyväksyttävä. Yksikin asunnoton on liikaa.

Kategoriat
Yleinen

Kouluvierailu Hatsalaan

Pääsin tällä viikolla tutustumaan Hatsalan yläkouluun. Oppilaat järjestivät minulle kattavan kierroksen koulun tiloissa, ja pääsin jututtamaan laajasti myös koulun henkilökuntaa. Kiitos kaikille hyvistä keskusteluista!

Sain huomata, että tunnelma koulun henkilöstön keskuudessa on melko ahdistunut, jopa toivoton. Hatsalassa on jo pitkään odotettu terveitä tiloja. Nykyiset aiheuttavat oireita niin henkilökunnalle kuin oppilaille. Uusista tiloista olikin jo olemassa suunnitelma, kunnes kuultiin, että nykyinen tontti ei ole koululle sopiva sijainti moottoritien aiheuttaman melun ja hiukkaspäästöjen vuoksi. Aiemmin tieto uusista tiloista auttoi jaksamaan kohtuutonta tilannetta, mutta nyt tunnelmaa kuvattiin lamaantuneeksi.

Toinen huolenaihe, joka nousi esiin keskusteluissa henkilöstön kanssa, oli oppilaiden lisääntynyt pahoinvointi. Kuulemma ihan viimeisten vuosien aikana on tapahtunut selkeä muutos pahempaan. Työntekijät kokevat, ettei heillä oikein ole välineitä auttaa kelkasta tippuvia nuoria. Tarvittaisiin enemmän aikaa yksilölliseen työhön sekä tukea kaupungin muista palveluista. Tämä huolenaihe on yhteinen kautta Suomen. Lasten ja nuorten pahoinvointiin pitäisi pystyä puuttumaan nykyistä paremmin.

Mutta oli Hatsalassa hyviäkin juttuja! Koulunuorisotyön vahvistaminen ja kehittäminen Kuopiossa –hankkeen puitteissa koululle on perustettu nuokkari, jolla on hienot tilat koulun yhteydessä. Koulunuorisotyön tavoitteena on olla nuorille koulussa turvallinen läsnä oleva aikuinen, jolla on aikaa kohdata ja kannustaa oppilaita. Tästä työmuodosta oli tosi hyviä kokemuksia. Hanke kestää ensi vuoden puoliväliin saakka. Kaupungin pitäisi nyt tarkkaan tutkia hankkeesta koituneet hyödyt niillä kolmella koululla, jossa se on toiminut, ja ottaa hyväksi osoittautuneet käytännöt osaksi pysyviä palveluita.

Tietenkin myös oppilaiden tapaamisesta jäi tosi hyvä mieli. Koulusta löytyy monenlaista lahjakkuutta ja yhteishenkeä sekä upeita tukioppilaita.

Opin myös, että Hatsalassa ollaan aktiivisia Instan käyttäjiä. Kannattaa ottaa seurantaan ainakin nämä tilit:
@hatsalantukarit
@hatsalankuvis
@hatsalankoulunuokkari
@hatsalanosaajat

Kategoriat
Yleinen

Sote-uudistuksesta ja vaaleista


Tiesittekö, että tammikuussa käydään meidän hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tosi tärkeät ALUEVAALIT, eli tuttavallisemmin sote-vaalit?

Tammikuun vaaleissa siis valitaan ihmiset, jotka jatkossa päättävät meidän sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen asioista. Jos näiden palveluiden kohtalo (kuten vaikka terveysasemasi sijainti tai lastensuojen resurssit) kiinnostaa, suosittelen lähtemään ehdolle!

Tiedän, että uudistus voi kuulostaa hieman monimutkaiselta, joten koitan tässä alla omin sanoin ja yksinkertaistaen kertoa, mistä on kyse. Paljon asioita on vielä kesken ja valmistelussa, joten osittain kuvaan tässä sote-uudistuksen tavoitteita. Tuleva valtuusto tulee olemaan keskeisessä roolissa näihin tavoitteisiin pääsemisessä.

Mikä on hyvinvointialue?

Hyvinvointialue on se organisaatio, jonka järjestämisvastuulle sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät. Tähän asti noista palveluista ovat vastanneet kunnat tai kuntayhtymät. Itse asun Pohjois-Savon hyvinvointialueella, joka kattaa 19 kuntaa.
Hyvinvointialueiden hallintoa valmistellaan parhaillaan, ensi vuonna käydään vaalit ja sitten vuonna 2023 palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi.

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, kuten kunnatkin. Niillä ei kuitenkaan ainakaan alussa ole kuntien tavoin verotusoikeutta, vaan rahoitus tulee valtiolta.

Esimerkkejä palveluista, joiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa: lastensuojelu, hammashuolto, kotihoito, sairaalapalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, erikoissairaanhoito

Mikä on kunnan rooli jatkossa?

Kuntien vastuulla on edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Sote-palveluista kunnat eivät enää vastaa. Koulut, varhaiskasvatus, kaavoitus jne. pysyvät edelleen kuntien käsissä. Uudistuksen myötä kuntien menot pienenevät, kuten myös verotulot.

Mihin aluevaaleissa valitaan edustajia?

Aluevaaleissa valitaan aluevaltuusto, joka on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Valtuusto päättää alueensa toiminnasta ja taloudesta. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja muut hyvinvointialueen toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustoon valitaan vaaleissa 69 valtuutettua.

Entä henkilöstö?

Kuntien ja kuntayhtymissä töissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen myötä hyvinvointialueelle töihin. Myös osa tukipalveluissa työskenteleviä henkilöitä siirtyy hyvinvointialueille, samoin mm. koulukuraattorit ja -psykologit.

Siirtyminen toteutetaan niin kutsutulla liikkeenluovutuksella ja se koskee Pohjois-Savossa n. 12000 työntekijää. Siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet säilyvät.

Miten käy lähipalveluiden?

Hyvinvointialueet velvoitetaan turvaamaan lähipalvelut. On luvattu, että lähipalvelut toteutetaan siellä, missä ihmiset muutenkin asioivat. Toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään verkkopalveluilla ja kotiin tuotavilla palveluilla. Myös liikkuvia palveluita tarjotaan helpottamaan ihmisten arkea. Kannattaa selvittää ennen aluevaaleissa äänestämistä, mitä äänestämäsi puolue ja ehdokas lähipalveluista ajattelee.

Miksi uudistus tehdään?

Tällä hetkellä kaikki eivät saa yhdenvertaisesti sote-palveluita. Sote-uudistuksen ajatuksena on, että kun järjestäjänä on isompi toimija, voidaan paremmin taata palveluiden yhdenvertaisuus. Tavoitteena on myös hillitä kustannusten kasvua sekä siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn.

Yksi mielestäni keskeisimmistä tavoitteista on se, että pääset yhdellä yhteydenotolla oikeaan palveluun, oli sitten kyse sosiaali- tai terveyspalvelusta. 

Kategoriat
Yleinen

Ilmastohätätilasta

Kuopion kaupunginvaltuustossa äänestettiin tänään ilmastohätätilan julistamisesta

Kuvassa on erään kuopiolaisen koululaisen rakas pehmo, saimaannorppa. Saimaannorpat tarvitsevat riittävän lumipeitteen talveksi. Lapset tarvitsevat elinkelpoisen planeetan.

Tosiasia on kuitenkin se, että meillä on käsissämme ilmastohätätila.

Tänään julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arviointiraportti kertoo ennennäkemättömän laajasta ja nopeasta ilmastokriisistä. Apulaisprofessori Annalea Lohila kertoi tänään raportin julkistamistilaisuudessa, että raportissa todetaan ensimmäistä kertaa, että ihminen on aiheuttanut käytännössä kaiken lämpenemisen.

Pohjoisen alueet lämpenevät nopeammin kuin maapallo keskimäärin ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen kuvasi tilaisuudessa, että sademäärät kasvavat, rankkasateet voimistuvat, kaupunkitulvat lisääntyvät, talvet lyhenevät, talvisade tulee vetenä, lumipeite ohenee ja lisääntyvät hellejaksot rasittavat mm. lapsia.

Meidän kaikkien, varsinkin päättäjien, tulee kuulla ja reagoida tiedeyhteisön viestiin. Tarvitaan entistä tiukempia päästövähennystavoitteita. Tarvitaan aiempaa parempia ilmastotoimia. Vastuu on yhteinen ja globaali. Kuten ministeri Krista Mikkonen totesi, meillä on yksi, yhteinen planeetta.

Minä, Kaisa Kantele, Irja Sokka ja Rauno Taskinen sekä 15 muuta valtuutettua jätimme marraskuussa 2020 aloitteen koskien ilmastohätätilan julistamista Kuopiossa. Useat maailman valtiot ja kaupungit ovat julistaneet ilmastohätätilan. Ilmastohätätilan julistamisella on vahva symbolinen merkitys. Se auttaa lisäämään tietoisuutta ilmastokriisin vakavuudesta sekä toimien kiireellisyydestä.

Kuopion kaupunginvaltuusto päätti tänään äänin 36-21 (ja kaksi tyhjää), ettei Kuopioon julisteta ilmastohätätilaa. Keskustelu oli kuitenkin valtaosin tosi hyvää ja loi uskoa siihen, että kuopiolaiset päättäjät ovat valmiita toimimaan ilmaston ja ympäristön puolesta.

Olen valtuuston päätöksestä harmissani, mutta työ ilmastonmuutoksen hidastamiseksi jatkuu.

Kategoriat
Yleinen

Vinkkejä paikallispolitiikan seuraamiseen

Kuopion uusi kaupunginvaltuusto kokoustaa ensimmäistä kertaa ensi maanantaina.

Siispä jaan taas muistutuksena muutaman vinkin valtuuston toiminnan seuraamiseen. 

✴ Valtuuston kokoukset pidetään maanantaisin klo 18 noin kuukauden välein. Syksyn 2021 kokousaikataulu on seuraava: 9.8. / 6.9. / 4.10. / 8.11. / 29.11. ja 13.12. Jos koronatilanne sen sallii, kokoukset pidetään valtuustosalissa osoitteessa Suokatu 42. Kokousten tiedot löytyvät täältä

✴ Eri toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa Dynasty-asiakirjajärjestelmästä. Valtuuston kokouksen esityslista julkaistaan aina 10 päivää ennen kokousta. Dynastysta löytyy myös kätevä hakutoiminto, jonka avulla voi hakea esimerkiksi tiettyyn hakusanaan liittyviä päätöksiä. Asiakirjajärjestelmä 

✴ Valtuuston kokouksia voi kuka tahansa seurata koronatilanteen salliessa paikan päällä, suorana lähetyksenä netistä tai tekstitettynä tallenteena täällä

✴ Poliitikot tekevät kuntalaisille hommia. Älä siis epäröi yhteydenottoa, jos haluat kysyä jotain tai kertoa oman mielipiteesi! Kaupunginvaltuutettujen yhteystietoja löytyy täältä

Kategoriat
Yleinen

Kiitos

1007 ääntä. Kolmanneksi eniten koko Kuopiossa. Olo on häkeltynyt ja nöyrä (yhden paikan menetyksen johdosta myös pettynyt, mutta palataan siihen toisaalla.)

Tässä vaiheessa on aika kiittää lämpimästi kaikkia teitä, jotka annoitte minulle äänenne! Olen saanut teiltä vahvan mandaatin rakentaa reilua ja kestävää Kuopiota myös tulevalla valtuustokaudella. Lupaan tehdä parhaani ollakseni luottamuksenne arvoinen!

Politiikassa asioita ei saada aikaan yksin. Aina tarvitaan muita. Minulla on käynyt todella hyvä tuuri sen suhteen, millaisten ihmisten kanssa olen saanut kampanjaa ja muutakin politiikkaa tehdä! Iso kiitos kaikille teille, jotka olette minua matkan varrella tukeneet, kannustaneet, sparranneet ja sopivasti haastaneet. Teitä on paljon ja yli puoluerajojen, mistä olen todella iloinen.

Kiitos myös kaikille teille, jotka teitte ison ja tärkeän työn ehdokkaina, mutta ette tällä kertaa päässeet läpi. Politiikka voi joskus tuntua tosi epäreilulta. Sitä tekee kovasti töitä yhteisten asioiden eteen asettaen itsensä alttiiksi kaikenlaiselle, mutta se ei sitten välttämättä näykään äänimäärässä. Se ei ole kenenkään vika, ei etenkään ehdokkaan. Asiat nyt vaan joskus menevät näin. Silti on tosi tärkeää, että meillä on ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon yhteisten asioiden puolesta! Ei demokratia muuten toimisi.

Ja demokratiasta puheen ollen tähän loppuun vielä totean: meillä kuopiolaisilla(kin) poliitikoilla ja puolueilla on edessämme iso haaste. Kuopiolaisista äänioikeutetuista alle puolet käyttivät mahdollisuutensa äänestää. Se on hirvittävän vähän. On selvää, että jotain on tulevaisuudessa tehtävä toisella tavalla. Tämä tilanne ei ole kestävä. Mutta haasteitahan me ei suinkaan pelätä, ja uskon että löydämme yhdessä ratkaisut.

Mutta nyt vielä kerran: KIITOS!

Kategoriat
Yleinen

Taide ja kulttuuri ovat tärkeä osa elävää ja hyvinvointia edistävää kaupunkia

Rakkaat kuulijat,

Ensinnäkin kiitos, että saan olla täällä puhumassa. Kiitos Stefanialle tämän mahtavan tapahtuman järjestämisestä ja vielä omassa lempipaikassani Valkeisenlammella. Vuosi ilman livenä tapahtuvia kulttuuri- ja taide-elämyksiä on aivan liikaa. Vihdoinkin ihmiset pääsevät viettämään aikaa yhdessä.

Luin lehdestä, että tilastojen mukaan vaalilupaukset kannattaa suunnata iäkkäille. Iäkkäät kuntalaiset ovat niitä, jotka todennäköisimmin lähtevät äänestämään. Myös yhteiskunnallinen asema vaikuttaa – hyvin pärjäävät äänestävät aktiivisemmin kuin he, joilla menee heikommin.

Eikä siinä mitään. Itse iloitsen jokaisesta henkilöstä, joka vaaliuurnalle päätyy, sillä vaalit on suomalaisen demokratian keskeisin väline. En olekaan huolissani heistä, jotka äänestävät, vaan pikemminkin heistä, jotka eivät tuo ääntään kuuluville.

Voi nimittäin kysyä, onko kunnassa tehtävät päätökset tasapuolisia ja kaikenlaiset näkökulmat huomioon ottavia, jos päätöksentekoa ohjaa ennen kaikkea jonkin tietyn ihmisryhmän etu. Siis heidän, jotka aktiivisimmin äänestävät.

Tällä hetkellä kunnissa tehdään kaikkein tärkeimmät asukkaiden arkeen vaikuttavat päätökset. Missä koulut sijaitsevat, tarjotaanko nuorille maksutonta ehkäisyä, kuinka paljon maksaa bussilippu ja mihin aikaan pyörätiet aurataan. Kaikkiin näihin päätöksiin vaikuttavat arvovalinnat. Noita arvovalintoja tekevät ne päättäjät, jotka kuopiolaiset äänestäjät ovat kuntavaaleissa valinneet.

Jokaisen kannattaakin etsiä ehdokas, joka parhaiten edustaa omia arvoja. Ja koska me nyt ollaan tässä tilaisuudessa paitsi taiteen ja hauskanpidon hieman myös politiikan äärellä, ajattelin kertoa teille muutamalla sanalla omista ja puolueeni arvoista.

Vasemmistoliitto on puolue, joka yhdistää omasta mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla oikeudenmukaisuuden ja vihreyden. Meidän politiikassamme keskeistä on reilut päätökset sekä ympäristö- ja ilmastoarvot.

Tässä ajassa todellakin tarvitsemme reiluja, oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka kokoavat meitä yhteen ja samaan veneeseen. Sellaisia, jotka turvaavat ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja toteuttaa itseään. Kunnallispolitiikassa tämä tarkoittaa sitä, että turvaamme jokaisen lapsen mahdollisuuden oppia ja jokaisen nuoren mahdollisuuden harrastaa sekä saada tarvittaessa tukea omaan jaksamiseen. Reilu Kuopio myös turvaa jokaiselle oman kodin ja torjuu asukkaidensa välistä eriarvoisuutta. Se tukee yhdistysten toimintaedellytyksiä ja tunnistaa taiteen ja kulttuurin merkityksen elävän ja hyvinvointia edistävän kaupungin tärkeänä osana. Tarvitsemme juuri tällaisia tapahtumia!

Reilu Kuopio huolehtii omalta osaltaan myös siitä, että ympäristömme on tulevaisuudessakin elinkelpoinen ja turvallinen. Halusimme sitä tai emme, sukupolvemme joutuu ratkaisemaan sen, millaiset edellytykset meistä seuraavilla on hyvään elämään. Minun mielestäni ainoa reilu ratkaisu on tehdä kaikkemme sen eteen, että ilmaston lämpeneminen hidastuisi ja ympäristö säilyisi elinkelpoisena ihmisille, eläimille ja kasveille.  Kuopiossa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupunkimme on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ja sitä, että huolehdimme kauniin luontoympäristömme monimuotoisuudesta.

Uskon, että löydämme reilut ja kestävät ratkaisut, kunhan uskallamme vapauttaa mielikuvituksemme. On aika ryhtyä kuvittelemaan parempaa maailmaa, jotta voisimme yhdessä kulkea sitä kohti.

Itse haaveilen yhteiskunnasta, jossa ihmisten hyvinvointi asetetaan taloudellisten voittojen edelle. Haluan rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmisen arvoa ei määritellä ihonvärin, kansalaisuuden, pankkitilin saldon tai työmarkkinatilanteen perusteella. Sellaista, jossa ihminen nähdään ihmisenä, ei kuluttajana. Haluan rakentaa yhteiskuntaa, joka tarjoaa hyvän elämän mahdollisuudet niin nykyisille kuin tuleville sukupolville. Siksi äänestän vasemmistoliittoa näissäkin vaaleissa. Sillä tavalla voin toimia paremman maailman puolesta.

Mahatma Gandhin sanoin: ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.

Kiitos ja hauskaa iltaa teistä jokaiselle!

Puhe Stefania Jaakkolan järjestämässä Soppaa ja sirkushuveja -tapahtumassa Valkeisenlammella 5.6.2021. Kulttuurin moniosaaja, tanssinopettajaopiskelija Stefania Jaakkola on ehdokaskollegani kuntavaaleissa 2021.

Bodypaint-kollektiivi Muutos Company Soppaa ja sirkushuveja -tapahtumassa.
Soppaa ja sirkushuveja -tapahtuman järjestäjä, Kuopion vasemmiston kuntavaaliehdokas Stefania Jaakkola.
Kategoriat
Yleinen

Sosiaalista ja ekologista kestävyyttä

Olen ehdolla jatkokaudelle Kuopion kaupunginvaltuustoon. Haluan nyt kertoa sinulle jotain arvoistani ja siitä, millaista huomista haluan rakentaa.

Politiikassa minua ajaa eteenpäin kaksi asiaa. Ensimmäinen näistä on reiluus tai pikemminkin sen puute. Vaikka suomalainen yhteiskunta on monella tavalla hyvä ja mahdollistava, se on edelleen myös eriarvoistava ja syrjäyttävä. Ei ole reilua, että jotkut meistä joutuvat miettimään, ostaako tällä viikolla ruokaa vai lääkkeet. Ei ole reilua, että vaikka tekisi täydet työtunnit, palkalla ei silti tule toimeen. Ei ole reilua, että edelleen ne jätetään vähimmälle, jotka eivät osaa tai pysty pitämään itsestään ääntä. Tarvitsemme reiluja, oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka kokoavat meitä yhteen ja samaan veneeseen. Sellaisia, jotka turvaavat ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja toteuttaa itseään.

Toinen minua eteenpäin politiikassa ajava asia on huoli ilmastosta ja ympäristöstä. Maailman luonnonvarojen ylikulutuspäivä on vuosi vuodelta aiemmin. Kasvi- ja eläinlajeja kuolee jo sukupuuttoon, ihmiset joutuvat jättämään kotejaan. Silti elämäntapamme sekä se, miten määritämme itseämme ja muita, perustuu edelleen ennen kaikkea kuluttajuuteen ja taloudellisen hyödyn tavoitteluun.

Halusimme sitä tai emme, sukupolvemme joutuu ratkaisemaan sen, millaiset edellytykset meistä seuraavilla on hyvään elämään. Minun mielestäni ainoa reilu ratkaisu on tehdä kaikkemme sen eteen, että ilmaston lämpeneminen hidastuisi ja ympäristö säilyisi elinkelpoisena ihmisille, eläimille ja kasveille. Millaisen jäljen sinä haluaisit itsestäsi historiankirjoihin jättää?
———————-
Reiluus on sosiaalista kestävyyttä, ilmaston ja ympäristön huomioiminen on ekologista kestävyyttä. Ilman kestäviä arvoja ei yhteiskuntakaan ole kestävä. Tällä hetkellä elämme maailmassa, jossa taloudelliset voitot ja varallisuus kertyvät vain harvoille – ympäristön ja heikompien kustannuksella.
Ratkaistaksemme ristiriidan eliitin kohtuuttoman voitonkerryttämisen ja toisaalta ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden välillä tarvitsemme muutoksen ajattelu- ja elämäntapaamme. Se ei kuitenkaan välttämättä ole niin huono juttu, kuin miltä se joskus saadaan kuulostamaan. Uudenlainen elämäntapa voi tuoda tullessaan myös paljon hyvää. Sen ei tarvitse tarkoittaa pelkkää luopumista tai kituuttamista.

Uskon, että löydämme reilut ja oikeudenmukaiset ratkaisut, kunhan uskallamme vapauttaa mielikuvituksemme. Eikö nyt olisi aika ryhtyä kuvittelemaan parempaa maailmaa, jotta voisimme yhdessä kulkea sitä kohti?
———————-
Itse haaveilen yhteiskunnasta, jossa ihmisten hyvinvointi asetetaan taloudellisten voittojen edelle. Haluan rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmisen arvoa ei määritellä ihonvärin, kansalaisuuden, pankkitilin saldon tai työmarkkinatilanteen perusteella. Sellaista, jossa ihminen nähdään ihmisenä, ei kuluttajana. Haluan rakentaa yhteiskuntaa, joka tarjoaa hyvän elämän mahdollisuudet niin nykyisille kuin tuleville sukupolville.
———————-
Entä millainen on ekologisesti sekä sosiaalisesti kestävä ja sivistynyt Kuopio? Mielestäni sellainen, joka turvaa jokaisen lapsen mahdollisuuden oppia ja jokaiselle ikäihmiselle hänen tarvitsevansa hoivan. Sellainen, joka pitää huolta kauniista luontoympäristöstämme ja tekee tarvittavat toimenpiteet ollakseen hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Reilu Kuopio myös turvaa jokaiselle oman kodin ja torjuu asukkaidensa välistä eriarvoisuutta. Se tukee kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja huolehtii työntekijöidensä hyvinvoinnista. Joitakin esimerkkejä mainitakseni.

En lupaa, että kaikki nämä asiat muuttuvat, jos äänestät minua. Sen kuitenkin voin luvata, että aion tehdä parhaani reilun ja kestävän huomisen puolesta.

Kategoriat
Yleinen

Vappupuhe 2021: Yhteisvastuuta ja solidaarisuutta

Hyvät kuulijat,

Tarvitaan kykyä kuvitella jotain parempaa, jotta sitä voi ryhtyä tavoittelemaan. Tarvitaan halua kuvitella.

Vappu on sopivaa aikaa haaveilla paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Sellaisesta maailmasta, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta ei tarvitse taistella ja jossa ympäristön ja ilmaston kunnioittaminen menee voitontavoittelun edelle.

Minusta tuntuu, että tällä hetkellä keskitymme liiaksi miettimään, mistä kaikesta meidän pitääluopua saadaksemme aikaan muutoksen. Syyttelemme toisiamme ja synnytämme vastakkainasettelua, kun kukaan ei halua luopua mistään. Selkeät yhteiset visiot paremmasta tulevaisuudesta puuttuvat. Huoli omasta asemastamme tukahduttaa kykymme luovaan ajatteluun.

Samaan aikaan ilmasto lämpenee. Kasvi- ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon. Ihmisiä näkee nälkää ja joutuu jättämään kotejaan. Toisaalla kerskakulutus on kansanhuvi ja fossiilikapitalismin voittajat määräävät tahdin. Ihmisarvo määräytyy ennen kaikkea kuluttajuuden ja taloudellisen hyödyn kautta. Tähän mennessä tiedämme jo, että järjestelmämme on kestämätön, ja elämäntapamme sellaisena kuin olemme siihen tottuneet, on tullut tiensä päähän. Sukupolvemme tulee jättämään historiaan todella suuren jäljen, mutta vielä on ratkaisematta, muistellaanko meitä hyvässä vai pahassa.

Asioiden on muututtava. Tarvitsemme uudenlaisen, tasa-arvoa ja ympäristöä kunnioittavan talousjärjestelmän. Tarvitsemme uudenlaista työtä, uudenlaisia tapoja toteuttaa itseämme. Tarvitsemme rohkeutta.

En usko, että olemme pysähtyneet riittävän tarkasti miettimään, mitä kaikkea hyvää voimme saada muuttaessamme elämäntapaamme sellaiseksi, että tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää hyvää elämää.

Nyt viimeistään on aika alkaa rakentaa yhteisiä visioita siitä, millaista elämämme voisi tulevaisuudessa parhaimmillaan olla.

Itse uskon, että uusi elämäntapamme tarkoittaa enemmän laatuaikaa läheistemme kanssa. Se sisältää vähemmän suorittamista ja kilpailua. Se tarkoittaa mielekästä työtä, lisääntynyttä turvallisuuden tunnetta, maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta. Uskon, että jonain päivänä opimme määrittelemään itsemme ja toisemme jotenkin muutoin, kuin omistamamme materian ja tuottamamme taloudellisen hyödyn kautta.

Myös suomalaisen yhteiskunnan pitää nyt ja tulevaisuudessa perustua yhteisvastuuseen ja solidaarisuuteen. Ihmisten hyvinvointi tulee asettaa taloudellisten voittojen edelle. On pidettävä kiinni siitä, että yhteiskuntamme ei määrittele ihmisarvoa kansalaisuuden, ihonvärin, pankkitilin saldon tai työmarkkinatilanteen perusteella. Muistetaan myös, että ihmisyyden puolustaminen on itseisarvo, ei aate tai ideologia. Vääryyksien edessä vaikeneminen ei ole tolkun ihmisen merkki.

Hyvät kuulijat,

haluan vielä kohdistaa katseemme aikaan viime keväästä tähän hetkeen.

Julkisen sektorin työntekijät ovat sinnitelleet ja pitäneet meidät hengissä koronavuoden ajan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat riskeeranneet oman elämänsä. Hoitajat ovat hoitaneet yötä päivää laitoshuoltajien ahkerasti huoltamissa tiloissa. Opettajat ovat laittaneet opetuksen yhdessä yössä nettiin ja pitäneet huolen siitä, että jokainen koulumme on edelleen maailman paras. Koulunkäynnin ohjaajat ovat opastaneet ja auttaneet lapsia äkillisesti muuttuneissa olosuhteissa. Koulukuraattorit ovat etsineet ja kannatelleet kelkasta pudonneita nuoria. Kotihoidon työntekijät ovat pitäneet huolta kotiin eristäytyneistä ikääntyneistä. Sosiaalityössä on etsitty vastauksia ihan uudenlaisiin kriisitilanteisiin. Listaa voi jatkaa.

Koronapandemia on osoittanut meille julkisen sektorin – siis julkisen sektorin työntekijöiden arvon.

Miten me osoitamme heidän arvonsa koronakriisin jälkeen? Pelkät kiitokset eivät tuo leipää pöytään eivätkä pidä ihmisiä alalla.

Entä miten elämämme muuten jatkuu? Inhimillinen korjausvelka on kasvanut. Sen korko kasvaa kaikkein nopeimmin. Tässä tilanteessa tarvitsemme vastuullisia päätöksiä ja satsauksia hyvinvointiin ja koulutukseen.

Uskon, että kaikesta aiheuttamastaan pahasta huolimatta koronakriisi voi myös opettaa meille jotain. Olemme nyt huomanneet, että nopeakin muutos elämäntavoissa on mahdollista, jos halua riittää. Ehkä koronavuosi on myös mahdollistanut haaveilun oikeudenmukaisemmasta maailmasta ja paremmasta elämästä.

Viimeiseksi luen teille Claes Anderssonin runon Kaikki palautuu entiselleen, tai?, joka mielestäni kauniisti valaa uskoa ja toivoa siihen tulevaisuuteen, jonka yhdessä voimme uhkaavista tulevaisuudenkuvista huolimatta rakentaa. Se kuuluu näin:

Linnut ovat levottomia, puut vääntelevät käsiään
kivuliaasti
Maa, ilma ja vedet saattavat olla menetetyt
Ilmasto osoittaa kaksivaiheisen hulluuden oireita ja
linnut ovat myrkyistä ja raskasmetalleista tolaltaan
Metsä kuolee käsiimme, me seisomme avuttomina
syli täynnä kuolleita tikkuja
Mutta pilviseinän tuolla puolen
aurinko levittää
valojensa huntuja
Pimeys muuttuu toivoksi ja
auringonvalo täyttyy
kirkkaasta linnunlaulusta
Luultavasti kaikki oli pelkkää kuvittelua
ja pahoja aavistuksia
Linnut tulevat taas lentämään kohti uusia avaruuksia, puut
nauttivat taas lehtivihreästä lounastaan
Kaikki palautuu entiselleen, tai?

Oikein hyvää etävappua kaikille!

Vappupuhe on katsottavissa Kuopion valtuustopuolueiden yhteinen vappulive! -tapahtuman 1.5.2021 kautta.

Kategoriat
Yleinen

Vetovoimaa feministisellä kaupunkisuunnittelulla

Kolmekymppinen nainen katosi kotimatkallaan Lontoossa noin kuukausi sitten. Naisen ruumis löytyi myöhemmin metsäalueelta Lontoon ulkopuolelta. Lontoossa järjestettiin tapauksen vuoksi muistotilaisuus, jossa osoitettiin mieltä miesten naisia kohtaan tekemää väkivaltaa ja ahdistelua vastaan.

Tapaus on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Pelko ahdistelusta ja väkivallasta vaikuttaa tutkitusti naisten turvallisuuden tunteeseen, liikkumiseen ja viihtyvyyteen kaupunkitilassa. Euroopan unionin mukaan yli puolet EU:n naisista välttää ainakin toisinaan tiettyjä tilanteita tai paikkoja pelätessään joutuvansa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Millainen kaupunki olisi parempi paikka naisille? Kaupunkitilan suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten turvalliseksi, viihtyisäksi ja omakseen naiset, mutta myös muunsukupuoliset, maahanmuuttajat, vammaiset, vanhukset tai lapset kaupungin kokevat. Kaupunkeja tulee suunnitella ensisijaisesti ihmisille, ei yksityisautoille tai talouskasvulle.

Naiset liikkuvat miehiä vähemmän omalla autolla. Feministin suunnittelemassa kaupungissa onkin helppo liikkua kävellen, lastenrattaiden kanssa, pyörätuolilla, rollaattorilla ja pyöräillen. Jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteista pidetään huolta ympäri vuoden. Joukkoliikenne on sujuvaa. Autoliikennettä on vähemmän ja se on sijoitettu kauemmas niin, ettei se vaaranna ihmisten turvallisuutta eikä alueen viihtyisyyttä.

Naiset kantavat usein arjessa vastuuta myös muista ihmisistä. Feministin suunnittelemalla asuinalueella on viihtyisä pieni keskusta, lähikauppa, päiväkoti, koulu, kirjasto, terveyspiste ja asukastupa. Näihin kaikkiin on mukava ja turvallinen reitti. Naapurustojen lapsille ja perheille löytyy puistoja, lähiliikuntapaikkoja ja lähiluontoa.

Turvattomuuden tunne vaikuttaa huomattavasti kaupunkitilan kokemiseen. Turvalliseksi koettu ympäristö on tärkeä osa onnistunutta kaupunkitilaa. Feministin suunnittelemilla alueilla on hyvä valaistus, avaruutta, katutaidetta ja ihmisiä.

Feministinen kaupunkisuunnittelu tukee jokaisen kaupunkilaisen hyvinvointia ja lisää kaupungin vetovoimaa.

Maija Hartikainen
yhteiskuntamaantieteilijä, kuntavaaliehdokas (vas.)
Laura Meriluoto

sosiologi, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vas.)
Kuopio

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 31.3.2021