Kategoriat
Yleinen

Miksi ehdolle?

Aion pyrkiä ensi keväänä eduskuntaan, ja tarvitsen siihen juuri sinun tukesi! ❤️

——————

Olen potenut jonkinlaista maailmantuskaa niin kauan kuin muistan. Ensimmäisinä kouluvuosina, tai ehkä jo vähän ennen, kannoin huolta ihmisen tavasta kohdella luontoa ja eläimiä. Kävimme ystäväni kanssa keräämässä roskia lähimetsästä (joskin täytyy myöntää, ettemme kovin montaa kertaa). Järkytin ala-asteemme jo hieman iäkkäämpää kouluterveydenhoitajaa kysymällä neuvoja lihansyönnin lopettamiseen saaden idealle täystyrmäyksen. Maailman parantaminen sai odottaa.

90-luvulla ilmapiiri Suomessa oli aika rasistinen. Minun oli vaikeaa ymmärtää sitä vihaa, joka rasismin taustalla kyti. Miten ihonväri tai kansallisuus muka vaikuttaisi ihmisen arvoon? Rasismi oli käsittämätön ja vastenmielinen ilmiö, jota vastaan piti taistella. Ainoa tapa, jonka itse siinä vaiheessa keksin, oli ilmaista oma vastakkainen mielipiteensä näkyvästi. Tässä viidennen luokan koulukuvassa käyttämäni pinssi oli yksi näistä tavoista.

Kaipasin yhteiskunnallista muutosta jo varhain, ja oli hyvä valinta hakea opiskelemaan yhteiskuntatieteitä yliopistoon. Opiskelujen aikana alkoi ymmärrykseni rakenteiden ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista kasvaa. Sain ajattelulleni tieteellistä pohjaa. Opiskelujen ohella tein myös työtä asunnottomien palveluiden parissa. Aloin nähdä yhä selkeämmin niitä ongelmakohtia, joita yhteiskunnassamme haluan muuttaa. Suomessa on eriarvoisuutta, epätasa-arvoa ja köyhyyttä, joiden torjumiseksi tarvitaan vahvaa hyvinvointivaltiota. Ymmärsin, että tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja laadukkaat julkiset palvelut ovat toimivan yhteiskunnan perusaineksia.

Politiikan ja puolueeni valitsin vaikuttamisen välineeksi vuonna 2017, kun päätin lähteä mukaan kuntavaaleihin. Halusin kokeilla, olisiko politiikka minulle sopiva tapa parantaa maailmaa. Vasemmistoliitto oli siinä kohden selvä valinta, sillä se yhdistää suomalaisista puolueista parhaalla tavalla eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun.

Nyt, vuonna 2022, olen Kuopion kaupunginvaltuutettu, Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen. Tällä kokemuksella voin todeta, että politiikka tosiaankin on minulle sopiva ja oikealta tuntuva tapa vaikuttaa asioihin. Se vaatii kärsivällisyyttä, kiihdyttää välillä epätoivon tai raivon partaalle ja aiheuttaa unettomia öitä. Toisaalta se antaa melko suoran mahdollisuuden vaikuttaa isompiin rakenteisiin, edistää demokratiaa ja oppia valtavasti uutta.

Siispä seuraava askel on selvä: haluan eduskuntaan antamaan oman panokseni tämän maan ja jopa maailman muuttamiseen paremmaksi.

Olen ilmoittanut kiinnostukseni ehdokkuuteen ja toivon Savo-Karjalan vasemmiston nimeävän minut yhdeksi eduskuntavaaliehdokkaistaan. Syksyn aikana on tarkoitus käynnistää kampanja ja tarvitsen siihen myös sinua.

Toivon, että liittyisit tukiryhmääni juuri sillä panoksella, mikä sinulla on mahdollisuus antaa. Tukiryhmässä toimiminen voi olla kannustamista, ideointia, esitteiden jakoa, leipomista, oikolukua, taustaselvittelyä, tapahtumissa musisointia, kuljetusapua, askartelua, kavereille suosittelemista tai vaikka some-postauksista tykkäämistä. Myöhemmässä vaiheessa myös kampanjan tukeminen taloudellisesti on mahdollista.

Mukaan voit ilmoittautua esimerkiksi laittamalla minulle viestiä tai tällä lomakkeella.

Kategoriat
Yleinen

Missä Pohjois-Savon hyvinvointialueella mennään?

On kulunut reilu vuosi siitä, kun laki hyvinvointialueista astui voimaan ja Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta. Näiden tehtävänä on vastata vuoden 2023 alusta lähtien kunkin alueen sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluista. Poikkeuksena on Helsinki, joka vastaa näistä palveluista kaupunkina.

Aluevaltuustojen toimikausi alkoi tämän vuoden maaliskuussa, jolloin myös me Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutetut aloitimme luottamustehtävässämme. Pian tämän jälkeen myös aluehallitus aloitti työnsä, ja tulin itsekin valituksi kyseiseen toimielimeen. Olen innossani ja äänestäjilleni kiitollinen siitä, että pääsen olemaan mukana tässä historiallisessa uudistuksessa, vaikka helpoksi tehtävää ei voi kutsua. Kaikki aluevaltuutetut löydät täältä.

Tekemistä on jo nyt valmisteluvaiheessa ollut paljon, eikä perehtyminen kaikkiin päätettäväksi tuleviin asioihin ole ollut aivan helppoa nopeassa aikataulussa. Hyvinvointialueella on todella suuret vastuut ja toistaiseksi melko vähän valmistelevia viranhaltijoita, aikataulu on tiukka ja valtion rahoituksen niukkuus aiheuttaa paljon huolta. Itse pelkään ennen kaikkea sitä, ettei hyvinvointialueellamme riitä rahat ennaltaehkäisevän työn riittävään painottamiseen.

Joka tapauksessa eteenpäin on päästy. Aluevaltuusto hyväksyi ensi töikseen hallintosäännön ja poliittisen johtamisjärjestelmän. Olemme tehneet aluehallituksessa ja -valtuustossa päätöksiä muun muassa hyvinvointialueen tukipalveluihin (esim. ruokahuolto ja henkilöstön työterveyspalvelut), budjettiin, tulevaan henkilöstöön ja järjestöjen avustuksiin liittyen. Hyvinvointialuejohtajaksi valitsimme Marko Korhosen, joka toimi aiemmin Pohjois-Savon maakuntaliiton johtajana. Toimielinten (esim. valtuusto, hallitus) kokousten esityslistat ja pöytäkirjat löydät täältä.

Tulevan syksyn merkittävimpiä päätöksiä tulee olemaan hyvinvointialueen budjetti ensi vuodelle. Lisäksi työstämme hyvinvointialueen strategiaa ja siihen liittyvää palvelustrategiaa, jotka viitoittavat suuntia hyvinvointialueen tulevaisuuteen. Syksyn myötä myös hyvinvointialueemme lautakunnat ja jaostot aloittavat työskentelynsä. Keskeisiä palveluiden sisältöihin vaikuttavia lautakuntia ovat ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta, kokonaisturvallisuuslautakunta, perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta ja yleisten palveluiden lautakunta. Jaostoja ovat asiakaskokemusjaosto, tulevaisuus- ja strategiajaosto sekä omistajaohjaus- ja valvontajaosto, jossa itse olen jäsenenä. Lautakuntien ja jaostojen jäsenet löydät täältä.

Vauhti siis oletettavasti kiihtyy vuoden loppua kohti. Tärkein tehtävämme on nyt huolehtia siitä, että hyvinvointialue pystyy 1.1.2023 ottamaan järjestämisvastuun sote- ja pelastuspalveluista siten, ettei asukkaiden palveluissa tapahdu heikkenemistä tai katkoksia. Toinen tärkeä tehtävämme on huolehtia siitä, että siirtymä sujuu mutkattomasti tulevan henkilöstömme osalta.

Uskon, että uudistus antaa loistavat mahdollisuudet parantaa pohjoissavolaisten palveluita, mutta se vaatii sekä päättäjiltä että henkilöstöltä työtä, viisautta ja kykyä ja halukkuutta tarkastella asioita uusilla tavoilla. Omalta osaltani olen tarttunut haasteeseen innolla.

Kategoriat
Yleinen

Vappupuhe 2022

Hyvät kuulijat,

Maailma tuntuu nyt olevan pahasti sekaisin. Turvallisuuden tunteemme on järkkynyt monesta syystä. Ympärillämme on uhkia, kriisejä, tuskaa ja huolta.

Ensin tuli koronapandemia, joka uhkasi ja koetteli suomalaisten ja koko maailman ihmisten terveyttä ja elämää. Pitkittyessään, kuukausi toisensa jälkeen, korona myös uuvutti meitä. Elämme edelleen osin pandemian varjossa ja sen vaikutus näkyy yhteiskunnassamme pitkään. 

Nyt turvallisuuden tunnettamme uhataan rajojemme ulkopuolelta tavalla, jollaista minä ja oma sukupolveni emme ole aiemmin kokeneet. Venäjän johdon suuntaama järjetön hyökkäys Ukrainaan muuttaa koko Euroopan ja myös Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta.

Tilanne Ukrainassa tulee lähelle ja koskettaa suomalaisia. Euroopassa käytävä sota voi ahdistaa, kuristaa kurkkua, itkettää ja tulla uniin. Joudumme seuraamaan, kuinka ihmiset kärsivät hirvittävien sotatoimien, julmuuden ja raakalaismaisen väkivallan uhreina. Ukrainan lisäksi uutiset esimerkiksi Syyriasta ja Afganistanista järkyttävät.

Kaiken tämän lisäksi myös ilmastokatastrofi ja luontokato uhkaavat meitä. Raportit puhuvat selvää kieltä: jos jatkamme näin, maapallo ei säily elinkelpoisena tuleville sukupolville. Nykyiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät riitä.

Ei siis ole ihme, että turvallisuuden tunteemme on järkkynyt. Huomaan itse monesti miettiväni, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä uhkakuvien ja huolien keskellä? Mistä löytää hyvää ja toivoa? Vastaus voi löytyä läheltä.

Koronapandemia on osoittanut meille sen, että pystymme pakon edessä isoihin muutoksiin. Pandemia sai meidät myös tarkastelemaan perhettä ja eri sukupolvia, ystävyyksiä ja yksinäisyyttä, työtä ja työn merkitystä eri näkökulmista. Aluksi niin epämääräinen ja pelottava uhka yhdistikin suomalaisia. Kiitimme yhteen ääneen hoitajia ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, tarjosimme apua tuntemattomille ja veimme  naapureille ostoksia. Moni myös löysi itsestään vahvuutta ja sinnikkyyttä. Korona on vielä keskuudessamme, mutta sen vakavuus osoittaa heikkenemisen merkkejä. Voimme olla täälläkin yhdessä luottavaisemmin ilman pelkoa, huolta ja epäluuloa. Keväässä on toivon pilkahduksia.

Myös Ukrainan järkyttävä tilanne on osoittanut, että meissä elää vahva auttamisen halu. Moni kuopiolainen on ollut auttamassa ukrainalaisia asumisen, ruuan, arjen ja byrokratian kanssa. Kuopiossa muiden muassa Linnanpellon koululla on toiminut upea joukko vapaaehtoisia.

Täällä vallitsee vahva solidaarisuuden tunne. Riippumatta taustoistamme me kaikki tavoittelemme nyt rauhaa. Myös maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtana on oltava rauhan ja turvallisuuden takaaminen. 

Niin ikään ilmastokatastrofi on saanut monet liikkeelle. Nuoret ja yhä enemmän myös vanhemmat sukupolvet vaativat nopeita toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Pandemian lisäksi myös halumme vastustaa Venäjän johdon toimia on osoittanut, että nopeakin muutos elämäntavoissa on mahdollista. Yhä useampi haluaa nyt lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön ja Venäjän toimien rahoittamisen. Yksi on siirtynyt yksityisautosta sähköpyörään, toinen laskenut huonelämpötilaa. 

Maailma tuntuu olevan pahasti sekaisin, mutta ympärillämme on paljon hyvää, paljon sellaista, mistä voimme ammentaa toivoa.

Hyvät kuulijat,

Vappu on työn ja työväen juhla, mutta tämän hetken työmarkkinatilanne ei juuri anna aihetta juhlimiseen. Tällä hetkellä julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijät peräävät parempia työoloja ja kohtuullista palkkaa. Katseemme kohdistuu muiden muassa sairaanhoitajiin, lähihoitajiin, ensihoitajiin, lastenhoitajiin, koulunkäynnin ohjaajiin ja opettajiin.

Kuten kaikki tiedämme, julkisen sektorin työntekijät ovat sinnitelleet ja pitäneet meidät hengissä koronaviruspandemian ajan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat riskeeranneet oman elämänsä turvatessaan meitä. Hoitajat ovat hoitaneet yötä päivää laitoshuoltajien turvaamissa tiloissa. Kotihoidon työntekijät ovat pitäneet huolta kotiin eristäytyneistä ikääntyneistä. Opettajat ovat opettaneet lapsia ja nuoria ja jatkaneet kasvatustyötä sekä kodin ja koulun yhteistyötä pitkälle iltoihin.

Terveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palvelut ammattilaisineen ovat yksi turvallisuutemme peruspilareista. Miten osoitamme näille ammattilaisille heidän arvonsa? Pelkät kiitokset eivät tuo työhyvinvointia eivätkä pidä ihmisiä alalla.

Hoitajapula on yksi aikamme suurista haasteista. Tiedämme, että Suomi tarvitsee lisää hoitajia. Jo nyt uusien työntekijöiden rekrytointi on paikoin vaikeaa, eikä tulevaisuus näytä tätä haastetta ainakaan helpottavan. Ongelma on raskaissa työoloissa ja palkkauksessa, joka ei vastaa työn vaativuutta. Nämä asiat on laitettava kuntoon. 

Sen sijaan lakkojen murtaminen potilasturvallisuuslailla, joka pakottaisi hoitajat töihin, olisi todella suuri virhe. Virhe se olisi erityisesti tilanteessa, jossa tarvitsemme alalle uusia osaajia. Kuinka moni haluaa opiskella ammattiin, jossa voi joutua pakotetuksi työhön, joka kaiken lisäksi on raskasta ja matalasti palkattua? Eikö pitäisi olla selvää, että motivoitunutta työvoimaa ei saada työväkeä kurittamalla?

Rakkaat kuulijat,

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on alle vuosi aikaa. Tällaisina aikoina on erityisen tärkeää valita sellaiset puolueet johtamaan maata, jotka kantavat vastuuta niin ulkoisesta kuin sisäisestä turvallisuudesta. Viime aikoina keskustelua on käyty Venäjän johdon sotatoimien aiheuttamasta ulkoisesta uhasta. Meidän täytyy kuitenkin huolehtia myös ihmisten jokapäiväisestä selviytymisestä ja hyvinvoinnista tässä ja nyt. 

Tällä hallituskaudella on tehty viisaita päätöksiä, joissa vasemmistoliitolla on ollut merkittävä rooli. Samalla, kun oikeistosta on muun muassa esitetty sosiaaliturvaleikkauksia koronan kurittamalle kansalle, on hallituksemme kasvattanut työllisyyttä, torjunut köyhyyttä ja tehnyt mittavia sosiaalisia investointeja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Olemme nähneet, että yhteiskunnallisen kriisin ratkaisemiseen tarvitaan toimivat julkiset palvelut. Vahva hyvinvointivaltio lisää turvallisuuden tunnetta ja edistää yhteiskuntarauhaa. 

Maailma ei kuitenkaan ole vielä valmis ja paljon on tehtävää. Suomi, kuten koko maailma on isojen muutosten edessä. Siksi tarvitsemme välittävää ja vastuullista vasemmistolaista politiikkaa myös seuraavalla hallituskaudella. Vasemmistoliitolta löytyy selkärankaa tehdä nopeita päätöksiä tehokkaiden rakenteellisten toimenpiteiden saavuttamiseksi ja muutoksen aikaansaamiseksi. Ääni meille on ääni reilulle vihreälle siirtymälle.

Tehkäämme siis itse kukin viisaita päätöksiä, kun niiden aika tulee.

Hyvää vappua!

Kategoriat
Yleinen

Järjestöt hyvinvointialueen tasavertaisiksi kumppaneiksi

Olen työskennellyt sosiaalialan järjestökentällä pian 15 vuotta ja nähnyt, miten merkittävä rooli järjestöillä ja yhdistyksillä on paitsi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä myös ihmisten kannattelussa vaikeina aikoina.

Viimeistään koronapandemia on osoittanut, että järjestöjen rooli korostuu myös kriisitilanteissa. Järjestöt joutuvat usein paikkaamaan julkisissa palveluissa olevia aukkoja jopa vapaaehtoispohjalta (näin ei tietystikään pitäisi hyvinvointivaltiossa olla).

Eikä pidä unohtaa sitäkään, että Pohjois-Savon noin 5000 yhdistystä työllistävät ison määrän ihmisiä ja tuovat alueellemme todella paljon (kehittämis)rahaa hakemiensa avustusten kautta.

Tulevaisuudessa ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä kuntien että hyvinvointialueiden vastuulle. Päättäjien Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja kunnissa tulee huolehtia siitä, että järjestöjen tekemää arvokasta työtä tuetaan. Ei voida pitää itsestäänselvyytenä, että kolmas sektori tuolla jossain vaan hoitaa ilmaiseksi kaiken sen, mikä julkiselta jää hoitamatta. Järjestöjä on myös kuultava palveluita kehitettäessä, sillä niiden kautta kanavoituu paljon asiantuntemusta ja kokemustietoa erilaisten ihmisten tarpeista. Asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen onnistuu parhaiten järjestöjen tuella.

Käytännössä järjestöjen toimintaedellytyksiä voidaan tukea esimerkiksi myöntämällä järjestöavustuksia tai tarjoamalla järjestöille maksuttomia tiloja. Palveluiden kilpailuttamiset ja hankinnat tulee toteuttaa siten, että myös järjestöillä on mahdollisuus tarjota palveluitaan.

Järjestöt tulee nähdä tulevalla hyvinvointialueella tasavertaisina keskustelu- ja neuvottelukumppaneina, kansalaisyhteiskunnan äänenä. Yhteistyöstä on oltava selkeät kirjaukset, jotka myös toteutuvat käytännössä.

Kategoriat
Yleinen

Pohjoissavolaisten eriarvoisuuteen on puututtava

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen tarjoaa meillä Pohjois-Savossa mahdollisuuden parantaa sellaisten ihmisten palveluita, jotka kärsivät kasautuneista ongelmista, jopa huono-osaisuudesta. Esimerkiksi asunnottomuus, vakavat päihde- ja mielenterveysongelmat sekä köyhyys altistavat ihmisiä tilanteisiin, joissa nykyinen järjestelmämme ei pysty auttamaan riittävästi.

Suomalainen palvelujärjestelmä on monin paikoin jäykkä ja siiloutunut, jopa asenteellinen. Esimerkiksi päihdeongelmista kärsivät ihmiset kertovat aivan liian usein, että heidän huolensa sivuutettiin terveyspalveluissa, kun potilastiedoista huomattiin päihdeongelman olemassaolo. Toiset kokevat tulleensa yhteiskunnan hylkäämäksi, kun eivät ole kyenneet vaikeassa elämäntilanteessa sitoutumaan palvelujärjestelmän rakentamiin sääntöihin. Huumeongelmaan ei yleensä löydy apua putkasta.

Pahimmillaan julkisissa palveluissa saatu huono kohtelu syrjäyttää. Tämä on paitsi inhimillisesti väärin myös huonoa resurssien käyttöä.

Tulevan hyvinvointialueen keskeisimpiä tehtäviä on tuoda sosiaali- ja terveyspalveluita lähemmäs toisiaan ja tarjota helposti saavutettavia palveluita niin sanotulla yhden luukun periaatteella. Monimutkaisissa elämäntilanteissa kun ei riitä, että lähdetään ratkaisemaan vain yhtä ongelmaa kerrallaan.

Esimerkiksi päihdesairautta on vaikeaa hoitaa, jos taustalla vaikuttaviin mielenterveyden ongelmiin ei ole tarjolla apua. Omasta terveydestä huolehtiminen on todella haastavaa, jos ei asu missään. Luku- ja kirjoitustaidottomalle navigointi monimutkaisessa palvelujärjestelmässä voi olla melkein mahdotonta. Tällaisissa tilanteissa järjestöjen apu on usein korvaamatonta. On kuitenkin sattumanvaraista, millaista kolmannen sektorin apua missäkin on tarjolla ja kuka sen piiriin päätyy.

Sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen, yksilöllisen ja moniammatillisen tuen kehittämiseen. Tätä mahdollisuutta ei saa eikä sitä ole varaa hukata.

Palveluiden suunnittelun keskiöön tulee asettaa ihminen, ei organisaatio. Ammattilaisten jaksamisesta ja koulutuksesta tulee huolehtia niin, että heillä riittää voimavarat myötätuntoiseen ja kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Palveluiden piiriin on päästävä helposti kaikissa elämäntilanteissa, myös ilman puhelinta tai nettiyhteyttä. Järjestelmän toimivuuden lisäksi kysymys on inhimillisyydestä.

On aika nostaa Pohjois-Savo hyvinvointia ja terveyttä kuvaavissa valtakunnallisissa tilastoissa parempaan valoon.

Laura Meriluoto
Sosiaalialan järjestötyöntekijä
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Aluevaaliehdokas (vas)
Kaupunginvaltuutettu Kuopio

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 8.1.2022

Kategoriat
Yleinen

Aluevaalit on naiskysymys!

Tammikuussa käydään sote- eli aluevaalit. Vaaleissa valitaan hyvinvointialueille ihmiset, jotka jatkossa päättävät sosiaali- ja terveyspalveluistamme sekä pelastustoimen asioista. Aluevaaleissa on monella tapaa kyse yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Miten rakennamme ja ylläpidämme reiluja sote-palveluita kaikille? Miten takaamme henkilöstön työhyvinvoinnin?

Sukupuoli vaikuttaa meihin läpi elämämme, joskus tarpeettomankin paljon. Sukupuoli vaikuttaa siihen, millaisiin rooleihin meitä ohjataan ja mihin ammatteihin päädymme. Sukupuoli vaikuttaa siihen, miten voimme ja millaisia palveluita tarvitsemme.

Sukupuolta on välttämätöntä tarkastella myös uusien hyvinvointialueiden yhteydessä. Oma kysymyksensä on, miten palvelumme toteutuvat eri sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta, mutta tällä erää en pureudu siihen. Tämän tekstin tarkoituksena on perustella, miksi aluevaalit on vahvasti juuri naiskysymys.

1. Valta – naisia päättämään

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut noin 250 000 ihmiselle. Se käyttää siis merkittävää valtaa alueen asukkaisiin nähden. Siksi on tärkeää, että valtuustossa asioista on päättämässä monenlaisia ihmisiä eri taustoista. Naisia on usein vaikeampaa saada vaaleissa ehdokkaaksi kuin miehiä. On olemassa riski, että hyvinvointialueiden palveluista päättää varsin miesvaltainen joukko. Kannustankin kaikkia naisia harkitsemaan ehdokkuutta vaaleissa! Jos harkitset ehdokkuutta vasemmistoliitossa, ole yhteydessä.

2. Palvelut – hyvinvointia ja tukea hoivaan

Sosiaali- ja terveyspalveluita käyttää iso joukko naisia. Erityisen tärkeitä julkiset palvelut ovat heille, joilla ei ole varaa käyttää yksityisiä palveluita tai mahdollisuutta työterveyteen. Erityisesti naisiin vaikuttavia palveluita ovat esimerkiksi omaishoitajien palvelut ja hoivapalvelut. Tyypillinen omaishoitaja on yli 65-vuotias puolisoaan hoitava nainen. Sopimusomaishoitajista 70 % on naisia. Moni työikäinen nainen hoivaa kotona erityislastaan. Perheissä hoivavastuu kasautuu usein naisille.

Yksi sotepalveluita käyttävä ryhmä on pientä eläkettä saavat iäkkäät naiset. Jopa 40 % naisista eläke on alle 1250 euroa. Naiset elävät pidempään kuin miehet ja yksinasuminen lisää köyhyyttä. Pohjois-Savossa oli 2017 lopussa n. 15 400 yli 79-vuotiasta ikäihmistä. Heistä vajaa 10 000 oli naisia ja noin 5400 miehiä. Kotihoidon resurssit ovat riittämättömät ja tämä osuu erityisesti ikääntyneisiin naisiin.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat olleet tapetilla Pohjois-Savossa ja läpi Suomen. THL:n tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolmannes tytöistä kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta tai masennusoireilua. Tytöt kokivat terveydentilansa kauttaaltaan poikia heikommaksi. Tytöt kokivat myös paljon yksinäisyyttä.

3. Henkilöstö – sotealan työolot kuntoon

Koko maan mittakaavassa hyvinvointialueille siirtyvästä henkilöstöstä 84 % on naisia. Hyvinvointialueen harjoittama henkilöstöpolitiikka koskettaa siis erityisesti naisia. Sote-henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on tällä hetkellä yksi suomalaisen yhteiskunnan kipukohtia.

Monen sotealan ammattilaisen palkkataso on myös hävyttömän pieni. Erityisesti naisvaltaisten alojen palkat ovat matalia. Sairaala-apulaisen peruspalkka on alle 2000 euroa, hammashoitajan 2204 euroa ja kehitysvammaisten hoitajan 2180 euroa.

Naiset kohtaavat työpaikoillaan myös monenlaista häirintää. Häirintää voi kohdata asiakkaiden, mutta myös työtovereiden toimesta. Pelastusalalta kantautui tämä syksynä uutisia alalla rehottavasta naisvihamielisestä toimintakulttuurista ja seksuaalisesta häirinnästä.

Viimeistään hyvinvointialueiden tulee ratkaista sotealan työhyvinvointikriisi. Korona on lisännyt liikkuvuutta työelämässä ja eri aloille. Hyvinvointialueille siirtyminen voi lisätä liikkuvuutta entisestään. Sotealan työvoimakriisi voi olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Epäkohtia riittää, mutta myös ratkaisuja, vaihtoehtoja ja valoa löytyy. Haluan olla mukana rakentamassa reiluja palveluita ja hyviä työoloja kaikille, ei harvoille.

Jos sinulla on kysyttävää aluevaaleista, älä epäröi ottaa yhteyttä!

Kategoriat
Yleinen

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat,

Silmäillessäni aiempien vuosien puheenvuorojani talousarviosta huomasin, että teemat eivät juuri ole vaihtuneet. Huoli tiettyjen palveluiden riittävyydestä seuraa yli valtuustokausien.

Eteenpäin on silti menty. Olemme päivittäneet kaupungin ilmastotavoitteita ja suuntaamme lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin siellä kipeästi kaivattuja voimavaroja. Tehtävänjako kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä näyttää myös vihdoin selkiytyneen. Tämä uskoakseni tarkoittaa sitä, että lapset ja nuoret pääsevät nopeammin tarvitsemansa palvelun piiriin ilman vastuun pompottelua eri osapuolten välillä.

Ei kuitenkaan riitä, että korjaamme jo pahaksi päässeitä ongelmia. Lasten ja nuorten pahoinvointia ja mielenterveyspalveluiden tarvetta pitää pystyä ennaltaehkäisemään nykyistä paremmin. Valtuutettu Iris Asikaisen kanssa jättämämme valtuustoaloitteen pohjalta perustettava nepsy-tiimi on parhaimmillaan yksi tärkeä osa tällaisia ennaltaehkäiseviä toimia, ja olen todella iloinen asian etenemisestä.

Seuraavaksi katse on käännettävä kouluihin. Varmasti jokaisen valtuutetun korviin on kantautunut niin opettajien kuin vanhempien hätä koulujen resursseista. Osassa kuopiolaisia kouluja opetusryhmät ovat liian isoja henkilöstömäärään nähden, eikä oppilaille ole tarjolla riittävästi yksilöllistä tukea koulunkäyntiin ja oppimiseen. Tällaisten koulujen henkilökunta on ymmärrettävästi väsynyttä ja turhautunutta.

Hyvät valtuutetut,

Se, että kaupunki käyttää rahaa asukkaidensa palveluihin, ei ole kielteinen asia, vaikka välillä tuntuukin, että sitä täällä vuodesta toiseen kauhistellaan. Palveluiden tuottaminen on kunnan keskeisin tehtävä ja velvollisuus. Sinä aikana, kun itse olen asunut Kuopiossa, on väkilukumme kasvanut noin 30 000 ihmisellä ja asukkaiden määrä kasvaa edelleen. On pakko hyväksyä, että sen seurauksena myös tiettyihin palveluihin kuluu enemmän rahaa. Fiksuilla päätöksillä voimme kuitenkin ehkäistä kalliimpien palveluiden tarvetta.

Pelkään, että jos nyt hyväksymme kaupunginhallituksen esityksen talousarviosta kasvun ja oppimisen palvelualueelle, lisäämme lasten ja nuorten eriarvioisuutta ja sitä kautta myös tulevaisuuden kuluja. Opetusryhmien haastavista tilanteista kärsivät erityisesti ne oppilaat, joilla on jo muutenkin vaikeuksia koulunkäynnissä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä luottaa kasvun ja oppimisen lautakunnan asiantuntemukseen ja esittää 850 000 euron lisäämistä palvelualueen budjettiin.

Myös vanhusten asumispalveluiden haasteet ovat olleet tiedossa pitkään, ja tilanne on edelleen vaikea. Pitkistä jonoista aiheutuu ikäihmisille kohtuuttomia tilanteita. Valtuustoryhmämme kannattaa esitystä lisärahan budjetoinnista asumispalveluihin. Tämän lisäksi tulee tietenkin panostaa ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen jo ennen raskaiden palveluiden tarvetta mahdollisimman monipuolisesti. Eräs hyvä tapa tähän ovat matalan kynnyksen palvelut ja ohjaus. Kuopion hyvinvointikioski on ollut hieno toimintamalli, joka tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen matalan kynnyksen terveydenedistämistyöhön. Siksi vastustamme hyvinvointikioskin lakkauttamista.

Talousarviokirjasta saamme lukea, että Kuopiolla menee lukuisten mittareiden mukaan hyvin. On kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja asunnottomien määrä on kaupungissamme lisääntynyt. Tällaisten elämäntilanteiden pitkittyessä syrjäytymisen ja kasautuneen huono-osaisuuden riski kasvaa. Kaupungin tärkeä tehtävä on vielä ensi vuonna huolehtia esimerkiksi riittävistä asumisen tukipalveluista sekä aikuissosiaalityön palveluista, jotta saisimme katkaistua huonon kierteen.

Ikävä tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin palvelut eivät tällä hetkellä onnistu kannattelemaan kaikkia apua tarvitsevia. Kolmannen sektorin tekemä työ on todella merkittävässä asemassa silloin, kun viralliset turvaverkot eivät saa ihmisestä koppia.

Järjestökentällä vallitsee tällä hetkellä huoli tulevaisuudesta. Sote-uudistuksen vaikutukset järjestöihin on vielä ratkaisematta ja rahoituskin on vaarassa pienentyä. Kaupungin tulee viimeistään ensi vuoden alkupuolella sopia hyvinvointialueen kanssa käytännöistä, joilla kuopiolaisia järjestöjä tuetaan esimerkiksi avustuksin ja tilojenkäyttöoikeuksin.

Arvoisat valtuutetut,

Edellinen kaupunginvaltuusto muutti hallintosääntöä lisäämällä siihen kirjauksen, jonka mukaan lautakunnat tekevät oman talousarvioesityksensä. Tämänvuotinen talousarvioprosessi ei ole toteutunut tuon tahdon mukaisesti. Asiaan vaikutti vaalien siirtymisen seurauksena kiristynyt aikataulu. Ensi vuonna prosessi kuitenkin täytyy saada kuntoon. Lautakuntien tulee saada tehdä oma esityksensä palvelualueensa talousarviosta ilman ennalta asetettuja raameja. On kaupunginhallituksen ja sen jälkeen valtuuston asia sitten päättää, miten palveluita lopulta järjestetään, mihin lisätään, mistä karsitaan. Näin voimme muun muassa varmistaa sen, että jokainen valtuutettu saa tietää, mistä talousarviota hyväksyttäessä päätetään. Väitän, että nyt niin ei ole.

Lopuksi haluan valtuustoryhmämme puolesta jälleen lämpimästi kiittää Kuopion kaupungin sekä sairaanhoitopiirin henkilöstöä sitkeydestä ja valtavan tärkeästä työstä koronan aiheuttamissa poikkeavissa olosuhteissa. Olette meille elintärkeitä. Myös kuntalaisia kiitämme jaksamisesta ja elinvoimaisen kaupunkimme ylläpitämisestä.

Toivotamme rauhallista joulun odotusta ja ennen kaikkea terveyttä jokaiselle kuopiolaiselle!

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2022, kaupunginvaltuuston kokous 29.11.2021

Kategoriat
Yleinen

Asunnottomuutta torjutaan palveluilla

Tänään Suomessa vietetään Asunnottomien yötä. Teemaan kiteytyy suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuus kaikkein karuimmassa muodossaan.

Asunnottomuuden torjuminen ei ole mitään ydinfysiikkaa. Erityisesti järjestökentällä on vuosikausia kehitetty joustavia, yksilöllisiä ja ihan oikeasti toimivia työmuotoja asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kysymys on siitä, halutaanko asunnottomuuden torjumiseen panostaa vai ei.

Kuopiolaiseen (pitkäaikais)asunnottomuuteen liittyy usein kasautunutta huono-osaisuutta ja monenlaisia elämäntilanteeseen ja –hallintaan liittyviä vaikeuksia. Tällöin pelkkä kohtuuhintaisen asunnon osoittaminen asunnottomalle ei riitä. Tarvitaan joskus vahvojakin tukitoimia, jotta ihminen saa elämänsä ainakin jonkinlaiseen järjestykseen. Tämä vaatii sekä resursseja että oikeanlaisia palveluita. Nähdäkseni nykyinen palvelujärjestelmämme on monilta osin turhan jäykkä ja puutteellinen.

Kuopiossa ja myöhemmin Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee kehittää erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville suunnattuja palveluita. Sama pätee uskoakseni myös muualla Suomessa. Tarvitsemme matalan kynnyksen vastaanottoja, monenlaisia asumisen tukitoimia sekä huumeidenkäyttäjien palveluihin liittyvää osaamista ja uudistumista. Etenkin nyt koronan kuritettua yhteiskuntaa pitäisi aktiivisesti etsiä ja auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat pudonneet tai vaarassa pudota palveluverkon läpi.

Kuntien lisäksi asunnottomuuden torjuminen on myös valtion tehtävä. Valtion kuuluu tukea kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista. Niin ikään valtion tulee huolehtia siitä, että järjestötoiminnan rahoitus turvataan myös jatkossa, oli Veikkauksen tuotot mitä tahansa.

Vaikka päävastuu asunnottomuuden torjunnasta ei voi olla järjestökentällä, on järjestöjen merkitys asunnottomuuden ja muunkin eriarvoisuuden vähentämisessä niin merkittävä, ettei sitä ole varaa menettää. Tämä pitää huomioida myös hyvinvointialueilla, joiden on jo nyt hyvissä ajoin mietittävä, miten ne voivat järjestöjen toimintaa tukea.

Asunnottomuuden osalta mikään muu tavoite, kuin koko ilmiön poistaminen Suomesta, ei mielestäni ole hyväksyttävä. Yksikin asunnoton on liikaa.

Kategoriat
Yleinen

Kouluvierailu Hatsalaan

Pääsin tällä viikolla tutustumaan Hatsalan yläkouluun. Oppilaat järjestivät minulle kattavan kierroksen koulun tiloissa, ja pääsin jututtamaan laajasti myös koulun henkilökuntaa. Kiitos kaikille hyvistä keskusteluista!

Sain huomata, että tunnelma koulun henkilöstön keskuudessa on melko ahdistunut, jopa toivoton. Hatsalassa on jo pitkään odotettu terveitä tiloja. Nykyiset aiheuttavat oireita niin henkilökunnalle kuin oppilaille. Uusista tiloista olikin jo olemassa suunnitelma, kunnes kuultiin, että nykyinen tontti ei ole koululle sopiva sijainti moottoritien aiheuttaman melun ja hiukkaspäästöjen vuoksi. Aiemmin tieto uusista tiloista auttoi jaksamaan kohtuutonta tilannetta, mutta nyt tunnelmaa kuvattiin lamaantuneeksi.

Toinen huolenaihe, joka nousi esiin keskusteluissa henkilöstön kanssa, oli oppilaiden lisääntynyt pahoinvointi. Kuulemma ihan viimeisten vuosien aikana on tapahtunut selkeä muutos pahempaan. Työntekijät kokevat, ettei heillä oikein ole välineitä auttaa kelkasta tippuvia nuoria. Tarvittaisiin enemmän aikaa yksilölliseen työhön sekä tukea kaupungin muista palveluista. Tämä huolenaihe on yhteinen kautta Suomen. Lasten ja nuorten pahoinvointiin pitäisi pystyä puuttumaan nykyistä paremmin.

Mutta oli Hatsalassa hyviäkin juttuja! Koulunuorisotyön vahvistaminen ja kehittäminen Kuopiossa –hankkeen puitteissa koululle on perustettu nuokkari, jolla on hienot tilat koulun yhteydessä. Koulunuorisotyön tavoitteena on olla nuorille koulussa turvallinen läsnä oleva aikuinen, jolla on aikaa kohdata ja kannustaa oppilaita. Tästä työmuodosta oli tosi hyviä kokemuksia. Hanke kestää ensi vuoden puoliväliin saakka. Kaupungin pitäisi nyt tarkkaan tutkia hankkeesta koituneet hyödyt niillä kolmella koululla, jossa se on toiminut, ja ottaa hyväksi osoittautuneet käytännöt osaksi pysyviä palveluita.

Tietenkin myös oppilaiden tapaamisesta jäi tosi hyvä mieli. Koulusta löytyy monenlaista lahjakkuutta ja yhteishenkeä sekä upeita tukioppilaita.

Opin myös, että Hatsalassa ollaan aktiivisia Instan käyttäjiä. Kannattaa ottaa seurantaan ainakin nämä tilit:
@hatsalantukarit
@hatsalankuvis
@hatsalankoulunuokkari
@hatsalanosaajat

Kategoriat
Yleinen

Sote-uudistuksesta ja vaaleista


Tiesittekö, että tammikuussa käydään meidän hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tosi tärkeät ALUEVAALIT, eli tuttavallisemmin sote-vaalit?

Tammikuun vaaleissa siis valitaan ihmiset, jotka jatkossa päättävät meidän sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen asioista. Jos näiden palveluiden kohtalo (kuten vaikka terveysasemasi sijainti tai lastensuojen resurssit) kiinnostaa, suosittelen lähtemään ehdolle!

Tiedän, että uudistus voi kuulostaa hieman monimutkaiselta, joten koitan tässä alla omin sanoin ja yksinkertaistaen kertoa, mistä on kyse. Paljon asioita on vielä kesken ja valmistelussa, joten osittain kuvaan tässä sote-uudistuksen tavoitteita. Tuleva valtuusto tulee olemaan keskeisessä roolissa näihin tavoitteisiin pääsemisessä.

Mikä on hyvinvointialue?

Hyvinvointialue on se organisaatio, jonka järjestämisvastuulle sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät. Tähän asti noista palveluista ovat vastanneet kunnat tai kuntayhtymät. Itse asun Pohjois-Savon hyvinvointialueella, joka kattaa 19 kuntaa.
Hyvinvointialueiden hallintoa valmistellaan parhaillaan, ensi vuonna käydään vaalit ja sitten vuonna 2023 palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi.

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, kuten kunnatkin. Niillä ei kuitenkaan ainakaan alussa ole kuntien tavoin verotusoikeutta, vaan rahoitus tulee valtiolta.

Esimerkkejä palveluista, joiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa: lastensuojelu, hammashuolto, kotihoito, sairaalapalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, erikoissairaanhoito

Mikä on kunnan rooli jatkossa?

Kuntien vastuulla on edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Sote-palveluista kunnat eivät enää vastaa. Koulut, varhaiskasvatus, kaavoitus jne. pysyvät edelleen kuntien käsissä. Uudistuksen myötä kuntien menot pienenevät, kuten myös verotulot.

Mihin aluevaaleissa valitaan edustajia?

Aluevaaleissa valitaan aluevaltuusto, joka on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Valtuusto päättää alueensa toiminnasta ja taloudesta. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja muut hyvinvointialueen toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustoon valitaan vaaleissa 69 valtuutettua.

Entä henkilöstö?

Kuntien ja kuntayhtymissä töissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen myötä hyvinvointialueelle töihin. Myös osa tukipalveluissa työskenteleviä henkilöitä siirtyy hyvinvointialueille, samoin mm. koulukuraattorit ja -psykologit.

Siirtyminen toteutetaan niin kutsutulla liikkeenluovutuksella ja se koskee Pohjois-Savossa n. 12000 työntekijää. Siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet säilyvät.

Miten käy lähipalveluiden?

Hyvinvointialueet velvoitetaan turvaamaan lähipalvelut. On luvattu, että lähipalvelut toteutetaan siellä, missä ihmiset muutenkin asioivat. Toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään verkkopalveluilla ja kotiin tuotavilla palveluilla. Myös liikkuvia palveluita tarjotaan helpottamaan ihmisten arkea. Kannattaa selvittää ennen aluevaaleissa äänestämistä, mitä äänestämäsi puolue ja ehdokas lähipalveluista ajattelee.

Miksi uudistus tehdään?

Tällä hetkellä kaikki eivät saa yhdenvertaisesti sote-palveluita. Sote-uudistuksen ajatuksena on, että kun järjestäjänä on isompi toimija, voidaan paremmin taata palveluiden yhdenvertaisuus. Tavoitteena on myös hillitä kustannusten kasvua sekä siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn.

Yksi mielestäni keskeisimmistä tavoitteista on se, että pääset yhdellä yhteydenotolla oikeaan palveluun, oli sitten kyse sosiaali- tai terveyspalvelusta.