Kategoriat
Yleinen

Pohjoissavolaisten eriarvoisuuteen on puututtava

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen tarjoaa meillä Pohjois-Savossa mahdollisuuden parantaa sellaisten ihmisten palveluita, jotka kärsivät kasautuneista ongelmista, jopa huono-osaisuudesta. Esimerkiksi asunnottomuus, vakavat päihde- ja mielenterveysongelmat sekä köyhyys altistavat ihmisiä tilanteisiin, joissa nykyinen järjestelmämme ei pysty auttamaan riittävästi.

Suomalainen palvelujärjestelmä on monin paikoin jäykkä ja siiloutunut, jopa asenteellinen. Esimerkiksi päihdeongelmista kärsivät ihmiset kertovat aivan liian usein, että heidän huolensa sivuutettiin terveyspalveluissa, kun potilastiedoista huomattiin päihdeongelman olemassaolo. Toiset kokevat tulleensa yhteiskunnan hylkäämäksi, kun eivät ole kyenneet vaikeassa elämäntilanteessa sitoutumaan palvelujärjestelmän rakentamiin sääntöihin. Huumeongelmaan ei yleensä löydy apua putkasta.

Pahimmillaan julkisissa palveluissa saatu huono kohtelu syrjäyttää. Tämä on paitsi inhimillisesti väärin myös huonoa resurssien käyttöä.

Tulevan hyvinvointialueen keskeisimpiä tehtäviä on tuoda sosiaali- ja terveyspalveluita lähemmäs toisiaan ja tarjota helposti saavutettavia palveluita niin sanotulla yhden luukun periaatteella. Monimutkaisissa elämäntilanteissa kun ei riitä, että lähdetään ratkaisemaan vain yhtä ongelmaa kerrallaan.

Esimerkiksi päihdesairautta on vaikeaa hoitaa, jos taustalla vaikuttaviin mielenterveyden ongelmiin ei ole tarjolla apua. Omasta terveydestä huolehtiminen on todella haastavaa, jos ei asu missään. Luku- ja kirjoitustaidottomalle navigointi monimutkaisessa palvelujärjestelmässä voi olla melkein mahdotonta. Tällaisissa tilanteissa järjestöjen apu on usein korvaamatonta. On kuitenkin sattumanvaraista, millaista kolmannen sektorin apua missäkin on tarjolla ja kuka sen piiriin päätyy.

Sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen, yksilöllisen ja moniammatillisen tuen kehittämiseen. Tätä mahdollisuutta ei saa eikä sitä ole varaa hukata.

Palveluiden suunnittelun keskiöön tulee asettaa ihminen, ei organisaatio. Ammattilaisten jaksamisesta ja koulutuksesta tulee huolehtia niin, että heillä riittää voimavarat myötätuntoiseen ja kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Palveluiden piiriin on päästävä helposti kaikissa elämäntilanteissa, myös ilman puhelinta tai nettiyhteyttä. Järjestelmän toimivuuden lisäksi kysymys on inhimillisyydestä.

On aika nostaa Pohjois-Savo hyvinvointia ja terveyttä kuvaavissa valtakunnallisissa tilastoissa parempaan valoon.

Laura Meriluoto
Sosiaalialan järjestötyöntekijä
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Aluevaaliehdokas (vas)
Kaupunginvaltuutettu Kuopio

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 8.1.2022

Kategoriat
Yleinen

Aluevaalit on naiskysymys!

Tammikuussa käydään sote- eli aluevaalit. Vaaleissa valitaan hyvinvointialueille ihmiset, jotka jatkossa päättävät sosiaali- ja terveyspalveluistamme sekä pelastustoimen asioista. Aluevaaleissa on monella tapaa kyse yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Miten rakennamme ja ylläpidämme reiluja sote-palveluita kaikille? Miten takaamme henkilöstön työhyvinvoinnin?

Sukupuoli vaikuttaa meihin läpi elämämme, joskus tarpeettomankin paljon. Sukupuoli vaikuttaa siihen, millaisiin rooleihin meitä ohjataan ja mihin ammatteihin päädymme. Sukupuoli vaikuttaa siihen, miten voimme ja millaisia palveluita tarvitsemme.

Sukupuolta on välttämätöntä tarkastella myös uusien hyvinvointialueiden yhteydessä. Oma kysymyksensä on, miten palvelumme toteutuvat eri sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta, mutta tällä erää en pureudu siihen. Tämän tekstin tarkoituksena on perustella, miksi aluevaalit on vahvasti juuri naiskysymys.

1. Valta – naisia päättämään

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut noin 250 000 ihmiselle. Se käyttää siis merkittävää valtaa alueen asukkaisiin nähden. Siksi on tärkeää, että valtuustossa asioista on päättämässä monenlaisia ihmisiä eri taustoista. Naisia on usein vaikeampaa saada vaaleissa ehdokkaaksi kuin miehiä. On olemassa riski, että hyvinvointialueiden palveluista päättää varsin miesvaltainen joukko. Kannustankin kaikkia naisia harkitsemaan ehdokkuutta vaaleissa! Jos harkitset ehdokkuutta vasemmistoliitossa, ole yhteydessä.

2. Palvelut – hyvinvointia ja tukea hoivaan

Sosiaali- ja terveyspalveluita käyttää iso joukko naisia. Erityisen tärkeitä julkiset palvelut ovat heille, joilla ei ole varaa käyttää yksityisiä palveluita tai mahdollisuutta työterveyteen. Erityisesti naisiin vaikuttavia palveluita ovat esimerkiksi omaishoitajien palvelut ja hoivapalvelut. Tyypillinen omaishoitaja on yli 65-vuotias puolisoaan hoitava nainen. Sopimusomaishoitajista 70 % on naisia. Moni työikäinen nainen hoivaa kotona erityislastaan. Perheissä hoivavastuu kasautuu usein naisille.

Yksi sotepalveluita käyttävä ryhmä on pientä eläkettä saavat iäkkäät naiset. Jopa 40 % naisista eläke on alle 1250 euroa. Naiset elävät pidempään kuin miehet ja yksinasuminen lisää köyhyyttä. Pohjois-Savossa oli 2017 lopussa n. 15 400 yli 79-vuotiasta ikäihmistä. Heistä vajaa 10 000 oli naisia ja noin 5400 miehiä. Kotihoidon resurssit ovat riittämättömät ja tämä osuu erityisesti ikääntyneisiin naisiin.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat olleet tapetilla Pohjois-Savossa ja läpi Suomen. THL:n tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolmannes tytöistä kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta tai masennusoireilua. Tytöt kokivat terveydentilansa kauttaaltaan poikia heikommaksi. Tytöt kokivat myös paljon yksinäisyyttä.

3. Henkilöstö – sotealan työolot kuntoon

Koko maan mittakaavassa hyvinvointialueille siirtyvästä henkilöstöstä 84 % on naisia. Hyvinvointialueen harjoittama henkilöstöpolitiikka koskettaa siis erityisesti naisia. Sote-henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on tällä hetkellä yksi suomalaisen yhteiskunnan kipukohtia.

Monen sotealan ammattilaisen palkkataso on myös hävyttömän pieni. Erityisesti naisvaltaisten alojen palkat ovat matalia. Sairaala-apulaisen peruspalkka on alle 2000 euroa, hammashoitajan 2204 euroa ja kehitysvammaisten hoitajan 2180 euroa.

Naiset kohtaavat työpaikoillaan myös monenlaista häirintää. Häirintää voi kohdata asiakkaiden, mutta myös työtovereiden toimesta. Pelastusalalta kantautui tämä syksynä uutisia alalla rehottavasta naisvihamielisestä toimintakulttuurista ja seksuaalisesta häirinnästä.

Viimeistään hyvinvointialueiden tulee ratkaista sotealan työhyvinvointikriisi. Korona on lisännyt liikkuvuutta työelämässä ja eri aloille. Hyvinvointialueille siirtyminen voi lisätä liikkuvuutta entisestään. Sotealan työvoimakriisi voi olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Epäkohtia riittää, mutta myös ratkaisuja, vaihtoehtoja ja valoa löytyy. Haluan olla mukana rakentamassa reiluja palveluita ja hyviä työoloja kaikille, ei harvoille.

Jos sinulla on kysyttävää aluevaaleista, älä epäröi ottaa yhteyttä!

Kategoriat
Yleinen

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat,

Silmäillessäni aiempien vuosien puheenvuorojani talousarviosta huomasin, että teemat eivät juuri ole vaihtuneet. Huoli tiettyjen palveluiden riittävyydestä seuraa yli valtuustokausien.

Eteenpäin on silti menty. Olemme päivittäneet kaupungin ilmastotavoitteita ja suuntaamme lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin siellä kipeästi kaivattuja voimavaroja. Tehtävänjako kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä näyttää myös vihdoin selkiytyneen. Tämä uskoakseni tarkoittaa sitä, että lapset ja nuoret pääsevät nopeammin tarvitsemansa palvelun piiriin ilman vastuun pompottelua eri osapuolten välillä.

Ei kuitenkaan riitä, että korjaamme jo pahaksi päässeitä ongelmia. Lasten ja nuorten pahoinvointia ja mielenterveyspalveluiden tarvetta pitää pystyä ennaltaehkäisemään nykyistä paremmin. Valtuutettu Iris Asikaisen kanssa jättämämme valtuustoaloitteen pohjalta perustettava nepsy-tiimi on parhaimmillaan yksi tärkeä osa tällaisia ennaltaehkäiseviä toimia, ja olen todella iloinen asian etenemisestä.

Seuraavaksi katse on käännettävä kouluihin. Varmasti jokaisen valtuutetun korviin on kantautunut niin opettajien kuin vanhempien hätä koulujen resursseista. Osassa kuopiolaisia kouluja opetusryhmät ovat liian isoja henkilöstömäärään nähden, eikä oppilaille ole tarjolla riittävästi yksilöllistä tukea koulunkäyntiin ja oppimiseen. Tällaisten koulujen henkilökunta on ymmärrettävästi väsynyttä ja turhautunutta.

Hyvät valtuutetut,

Se, että kaupunki käyttää rahaa asukkaidensa palveluihin, ei ole kielteinen asia, vaikka välillä tuntuukin, että sitä täällä vuodesta toiseen kauhistellaan. Palveluiden tuottaminen on kunnan keskeisin tehtävä ja velvollisuus. Sinä aikana, kun itse olen asunut Kuopiossa, on väkilukumme kasvanut noin 30 000 ihmisellä ja asukkaiden määrä kasvaa edelleen. On pakko hyväksyä, että sen seurauksena myös tiettyihin palveluihin kuluu enemmän rahaa. Fiksuilla päätöksillä voimme kuitenkin ehkäistä kalliimpien palveluiden tarvetta.

Pelkään, että jos nyt hyväksymme kaupunginhallituksen esityksen talousarviosta kasvun ja oppimisen palvelualueelle, lisäämme lasten ja nuorten eriarvioisuutta ja sitä kautta myös tulevaisuuden kuluja. Opetusryhmien haastavista tilanteista kärsivät erityisesti ne oppilaat, joilla on jo muutenkin vaikeuksia koulunkäynnissä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä luottaa kasvun ja oppimisen lautakunnan asiantuntemukseen ja esittää 850 000 euron lisäämistä palvelualueen budjettiin.

Myös vanhusten asumispalveluiden haasteet ovat olleet tiedossa pitkään, ja tilanne on edelleen vaikea. Pitkistä jonoista aiheutuu ikäihmisille kohtuuttomia tilanteita. Valtuustoryhmämme kannattaa esitystä lisärahan budjetoinnista asumispalveluihin. Tämän lisäksi tulee tietenkin panostaa ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen jo ennen raskaiden palveluiden tarvetta mahdollisimman monipuolisesti. Eräs hyvä tapa tähän ovat matalan kynnyksen palvelut ja ohjaus. Kuopion hyvinvointikioski on ollut hieno toimintamalli, joka tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen matalan kynnyksen terveydenedistämistyöhön. Siksi vastustamme hyvinvointikioskin lakkauttamista.

Talousarviokirjasta saamme lukea, että Kuopiolla menee lukuisten mittareiden mukaan hyvin. On kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja asunnottomien määrä on kaupungissamme lisääntynyt. Tällaisten elämäntilanteiden pitkittyessä syrjäytymisen ja kasautuneen huono-osaisuuden riski kasvaa. Kaupungin tärkeä tehtävä on vielä ensi vuonna huolehtia esimerkiksi riittävistä asumisen tukipalveluista sekä aikuissosiaalityön palveluista, jotta saisimme katkaistua huonon kierteen.

Ikävä tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin palvelut eivät tällä hetkellä onnistu kannattelemaan kaikkia apua tarvitsevia. Kolmannen sektorin tekemä työ on todella merkittävässä asemassa silloin, kun viralliset turvaverkot eivät saa ihmisestä koppia.

Järjestökentällä vallitsee tällä hetkellä huoli tulevaisuudesta. Sote-uudistuksen vaikutukset järjestöihin on vielä ratkaisematta ja rahoituskin on vaarassa pienentyä. Kaupungin tulee viimeistään ensi vuoden alkupuolella sopia hyvinvointialueen kanssa käytännöistä, joilla kuopiolaisia järjestöjä tuetaan esimerkiksi avustuksin ja tilojenkäyttöoikeuksin.

Arvoisat valtuutetut,

Edellinen kaupunginvaltuusto muutti hallintosääntöä lisäämällä siihen kirjauksen, jonka mukaan lautakunnat tekevät oman talousarvioesityksensä. Tämänvuotinen talousarvioprosessi ei ole toteutunut tuon tahdon mukaisesti. Asiaan vaikutti vaalien siirtymisen seurauksena kiristynyt aikataulu. Ensi vuonna prosessi kuitenkin täytyy saada kuntoon. Lautakuntien tulee saada tehdä oma esityksensä palvelualueensa talousarviosta ilman ennalta asetettuja raameja. On kaupunginhallituksen ja sen jälkeen valtuuston asia sitten päättää, miten palveluita lopulta järjestetään, mihin lisätään, mistä karsitaan. Näin voimme muun muassa varmistaa sen, että jokainen valtuutettu saa tietää, mistä talousarviota hyväksyttäessä päätetään. Väitän, että nyt niin ei ole.

Lopuksi haluan valtuustoryhmämme puolesta jälleen lämpimästi kiittää Kuopion kaupungin sekä sairaanhoitopiirin henkilöstöä sitkeydestä ja valtavan tärkeästä työstä koronan aiheuttamissa poikkeavissa olosuhteissa. Olette meille elintärkeitä. Myös kuntalaisia kiitämme jaksamisesta ja elinvoimaisen kaupunkimme ylläpitämisestä.

Toivotamme rauhallista joulun odotusta ja ennen kaikkea terveyttä jokaiselle kuopiolaiselle!

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2022, kaupunginvaltuuston kokous 29.11.2021

Kategoriat
Yleinen

Asunnottomuutta torjutaan palveluilla

Tänään Suomessa vietetään Asunnottomien yötä. Teemaan kiteytyy suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuus kaikkein karuimmassa muodossaan.

Asunnottomuuden torjuminen ei ole mitään ydinfysiikkaa. Erityisesti järjestökentällä on vuosikausia kehitetty joustavia, yksilöllisiä ja ihan oikeasti toimivia työmuotoja asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kysymys on siitä, halutaanko asunnottomuuden torjumiseen panostaa vai ei.

Kuopiolaiseen (pitkäaikais)asunnottomuuteen liittyy usein kasautunutta huono-osaisuutta ja monenlaisia elämäntilanteeseen ja –hallintaan liittyviä vaikeuksia. Tällöin pelkkä kohtuuhintaisen asunnon osoittaminen asunnottomalle ei riitä. Tarvitaan joskus vahvojakin tukitoimia, jotta ihminen saa elämänsä ainakin jonkinlaiseen järjestykseen. Tämä vaatii sekä resursseja että oikeanlaisia palveluita. Nähdäkseni nykyinen palvelujärjestelmämme on monilta osin turhan jäykkä ja puutteellinen.

Kuopiossa ja myöhemmin Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee kehittää erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville suunnattuja palveluita. Sama pätee uskoakseni myös muualla Suomessa. Tarvitsemme matalan kynnyksen vastaanottoja, monenlaisia asumisen tukitoimia sekä huumeidenkäyttäjien palveluihin liittyvää osaamista ja uudistumista. Etenkin nyt koronan kuritettua yhteiskuntaa pitäisi aktiivisesti etsiä ja auttaa niitä ihmisiä, jotka ovat pudonneet tai vaarassa pudota palveluverkon läpi.

Kuntien lisäksi asunnottomuuden torjuminen on myös valtion tehtävä. Valtion kuuluu tukea kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista. Niin ikään valtion tulee huolehtia siitä, että järjestötoiminnan rahoitus turvataan myös jatkossa, oli Veikkauksen tuotot mitä tahansa.

Vaikka päävastuu asunnottomuuden torjunnasta ei voi olla järjestökentällä, on järjestöjen merkitys asunnottomuuden ja muunkin eriarvoisuuden vähentämisessä niin merkittävä, ettei sitä ole varaa menettää. Tämä pitää huomioida myös hyvinvointialueilla, joiden on jo nyt hyvissä ajoin mietittävä, miten ne voivat järjestöjen toimintaa tukea.

Asunnottomuuden osalta mikään muu tavoite, kuin koko ilmiön poistaminen Suomesta, ei mielestäni ole hyväksyttävä. Yksikin asunnoton on liikaa.

Kategoriat
Yleinen

Kouluvierailu Hatsalaan

Pääsin tällä viikolla tutustumaan Hatsalan yläkouluun. Oppilaat järjestivät minulle kattavan kierroksen koulun tiloissa, ja pääsin jututtamaan laajasti myös koulun henkilökuntaa. Kiitos kaikille hyvistä keskusteluista!

Sain huomata, että tunnelma koulun henkilöstön keskuudessa on melko ahdistunut, jopa toivoton. Hatsalassa on jo pitkään odotettu terveitä tiloja. Nykyiset aiheuttavat oireita niin henkilökunnalle kuin oppilaille. Uusista tiloista olikin jo olemassa suunnitelma, kunnes kuultiin, että nykyinen tontti ei ole koululle sopiva sijainti moottoritien aiheuttaman melun ja hiukkaspäästöjen vuoksi. Aiemmin tieto uusista tiloista auttoi jaksamaan kohtuutonta tilannetta, mutta nyt tunnelmaa kuvattiin lamaantuneeksi.

Toinen huolenaihe, joka nousi esiin keskusteluissa henkilöstön kanssa, oli oppilaiden lisääntynyt pahoinvointi. Kuulemma ihan viimeisten vuosien aikana on tapahtunut selkeä muutos pahempaan. Työntekijät kokevat, ettei heillä oikein ole välineitä auttaa kelkasta tippuvia nuoria. Tarvittaisiin enemmän aikaa yksilölliseen työhön sekä tukea kaupungin muista palveluista. Tämä huolenaihe on yhteinen kautta Suomen. Lasten ja nuorten pahoinvointiin pitäisi pystyä puuttumaan nykyistä paremmin.

Mutta oli Hatsalassa hyviäkin juttuja! Koulunuorisotyön vahvistaminen ja kehittäminen Kuopiossa –hankkeen puitteissa koululle on perustettu nuokkari, jolla on hienot tilat koulun yhteydessä. Koulunuorisotyön tavoitteena on olla nuorille koulussa turvallinen läsnä oleva aikuinen, jolla on aikaa kohdata ja kannustaa oppilaita. Tästä työmuodosta oli tosi hyviä kokemuksia. Hanke kestää ensi vuoden puoliväliin saakka. Kaupungin pitäisi nyt tarkkaan tutkia hankkeesta koituneet hyödyt niillä kolmella koululla, jossa se on toiminut, ja ottaa hyväksi osoittautuneet käytännöt osaksi pysyviä palveluita.

Tietenkin myös oppilaiden tapaamisesta jäi tosi hyvä mieli. Koulusta löytyy monenlaista lahjakkuutta ja yhteishenkeä sekä upeita tukioppilaita.

Opin myös, että Hatsalassa ollaan aktiivisia Instan käyttäjiä. Kannattaa ottaa seurantaan ainakin nämä tilit:
@hatsalantukarit
@hatsalankuvis
@hatsalankoulunuokkari
@hatsalanosaajat

Kategoriat
Yleinen

Sote-uudistuksesta ja vaaleista


Tiesittekö, että tammikuussa käydään meidän hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tosi tärkeät ALUEVAALIT, eli tuttavallisemmin sote-vaalit?

Tammikuun vaaleissa siis valitaan ihmiset, jotka jatkossa päättävät meidän sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen asioista. Jos näiden palveluiden kohtalo (kuten vaikka terveysasemasi sijainti tai lastensuojen resurssit) kiinnostaa, suosittelen lähtemään ehdolle!

Tiedän, että uudistus voi kuulostaa hieman monimutkaiselta, joten koitan tässä alla omin sanoin ja yksinkertaistaen kertoa, mistä on kyse. Paljon asioita on vielä kesken ja valmistelussa, joten osittain kuvaan tässä sote-uudistuksen tavoitteita. Tuleva valtuusto tulee olemaan keskeisessä roolissa näihin tavoitteisiin pääsemisessä.

Mikä on hyvinvointialue?

Hyvinvointialue on se organisaatio, jonka järjestämisvastuulle sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät. Tähän asti noista palveluista ovat vastanneet kunnat tai kuntayhtymät. Itse asun Pohjois-Savon hyvinvointialueella, joka kattaa 19 kuntaa.
Hyvinvointialueiden hallintoa valmistellaan parhaillaan, ensi vuonna käydään vaalit ja sitten vuonna 2023 palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi.

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, kuten kunnatkin. Niillä ei kuitenkaan ainakaan alussa ole kuntien tavoin verotusoikeutta, vaan rahoitus tulee valtiolta.

Esimerkkejä palveluista, joiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa: lastensuojelu, hammashuolto, kotihoito, sairaalapalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, erikoissairaanhoito

Mikä on kunnan rooli jatkossa?

Kuntien vastuulla on edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Sote-palveluista kunnat eivät enää vastaa. Koulut, varhaiskasvatus, kaavoitus jne. pysyvät edelleen kuntien käsissä. Uudistuksen myötä kuntien menot pienenevät, kuten myös verotulot.

Mihin aluevaaleissa valitaan edustajia?

Aluevaaleissa valitaan aluevaltuusto, joka on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Valtuusto päättää alueensa toiminnasta ja taloudesta. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja muut hyvinvointialueen toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustoon valitaan vaaleissa 69 valtuutettua.

Entä henkilöstö?

Kuntien ja kuntayhtymissä töissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen myötä hyvinvointialueelle töihin. Myös osa tukipalveluissa työskenteleviä henkilöitä siirtyy hyvinvointialueille, samoin mm. koulukuraattorit ja -psykologit.

Siirtyminen toteutetaan niin kutsutulla liikkeenluovutuksella ja se koskee Pohjois-Savossa n. 12000 työntekijää. Siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet säilyvät.

Miten käy lähipalveluiden?

Hyvinvointialueet velvoitetaan turvaamaan lähipalvelut. On luvattu, että lähipalvelut toteutetaan siellä, missä ihmiset muutenkin asioivat. Toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään verkkopalveluilla ja kotiin tuotavilla palveluilla. Myös liikkuvia palveluita tarjotaan helpottamaan ihmisten arkea. Kannattaa selvittää ennen aluevaaleissa äänestämistä, mitä äänestämäsi puolue ja ehdokas lähipalveluista ajattelee.

Miksi uudistus tehdään?

Tällä hetkellä kaikki eivät saa yhdenvertaisesti sote-palveluita. Sote-uudistuksen ajatuksena on, että kun järjestäjänä on isompi toimija, voidaan paremmin taata palveluiden yhdenvertaisuus. Tavoitteena on myös hillitä kustannusten kasvua sekä siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn.

Yksi mielestäni keskeisimmistä tavoitteista on se, että pääset yhdellä yhteydenotolla oikeaan palveluun, oli sitten kyse sosiaali- tai terveyspalvelusta. 

Kategoriat
Yleinen

Ilmastohätätilasta

Kuopion kaupunginvaltuustossa äänestettiin tänään ilmastohätätilan julistamisesta

Kuvassa on erään kuopiolaisen koululaisen rakas pehmo, saimaannorppa. Saimaannorpat tarvitsevat riittävän lumipeitteen talveksi. Lapset tarvitsevat elinkelpoisen planeetan.

Tosiasia on kuitenkin se, että meillä on käsissämme ilmastohätätila.

Tänään julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arviointiraportti kertoo ennennäkemättömän laajasta ja nopeasta ilmastokriisistä. Apulaisprofessori Annalea Lohila kertoi tänään raportin julkistamistilaisuudessa, että raportissa todetaan ensimmäistä kertaa, että ihminen on aiheuttanut käytännössä kaiken lämpenemisen.

Pohjoisen alueet lämpenevät nopeammin kuin maapallo keskimäärin ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen kuvasi tilaisuudessa, että sademäärät kasvavat, rankkasateet voimistuvat, kaupunkitulvat lisääntyvät, talvet lyhenevät, talvisade tulee vetenä, lumipeite ohenee ja lisääntyvät hellejaksot rasittavat mm. lapsia.

Meidän kaikkien, varsinkin päättäjien, tulee kuulla ja reagoida tiedeyhteisön viestiin. Tarvitaan entistä tiukempia päästövähennystavoitteita. Tarvitaan aiempaa parempia ilmastotoimia. Vastuu on yhteinen ja globaali. Kuten ministeri Krista Mikkonen totesi, meillä on yksi, yhteinen planeetta.

Minä, Kaisa Kantele, Irja Sokka ja Rauno Taskinen sekä 15 muuta valtuutettua jätimme marraskuussa 2020 aloitteen koskien ilmastohätätilan julistamista Kuopiossa. Useat maailman valtiot ja kaupungit ovat julistaneet ilmastohätätilan. Ilmastohätätilan julistamisella on vahva symbolinen merkitys. Se auttaa lisäämään tietoisuutta ilmastokriisin vakavuudesta sekä toimien kiireellisyydestä.

Kuopion kaupunginvaltuusto päätti tänään äänin 36-21 (ja kaksi tyhjää), ettei Kuopioon julisteta ilmastohätätilaa. Keskustelu oli kuitenkin valtaosin tosi hyvää ja loi uskoa siihen, että kuopiolaiset päättäjät ovat valmiita toimimaan ilmaston ja ympäristön puolesta.

Olen valtuuston päätöksestä harmissani, mutta työ ilmastonmuutoksen hidastamiseksi jatkuu.

Kategoriat
Yleinen

Vinkkejä paikallispolitiikan seuraamiseen

Kuopion uusi kaupunginvaltuusto kokoustaa ensimmäistä kertaa ensi maanantaina.

Siispä jaan taas muistutuksena muutaman vinkin valtuuston toiminnan seuraamiseen. 

✴ Valtuuston kokoukset pidetään maanantaisin klo 18 noin kuukauden välein. Syksyn 2021 kokousaikataulu on seuraava: 9.8. / 6.9. / 4.10. / 8.11. / 29.11. ja 13.12. Jos koronatilanne sen sallii, kokoukset pidetään valtuustosalissa osoitteessa Suokatu 42. Kokousten tiedot löytyvät täältä

✴ Eri toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa Dynasty-asiakirjajärjestelmästä. Valtuuston kokouksen esityslista julkaistaan aina 10 päivää ennen kokousta. Dynastysta löytyy myös kätevä hakutoiminto, jonka avulla voi hakea esimerkiksi tiettyyn hakusanaan liittyviä päätöksiä. Asiakirjajärjestelmä 

✴ Valtuuston kokouksia voi kuka tahansa seurata koronatilanteen salliessa paikan päällä, suorana lähetyksenä netistä tai tekstitettynä tallenteena täällä

✴ Poliitikot tekevät kuntalaisille hommia. Älä siis epäröi yhteydenottoa, jos haluat kysyä jotain tai kertoa oman mielipiteesi! Kaupunginvaltuutettujen yhteystietoja löytyy täältä

Kategoriat
Yleinen

Kiitos

1007 ääntä. Kolmanneksi eniten koko Kuopiossa. Olo on häkeltynyt ja nöyrä (yhden paikan menetyksen johdosta myös pettynyt, mutta palataan siihen toisaalla.)

Tässä vaiheessa on aika kiittää lämpimästi kaikkia teitä, jotka annoitte minulle äänenne! Olen saanut teiltä vahvan mandaatin rakentaa reilua ja kestävää Kuopiota myös tulevalla valtuustokaudella. Lupaan tehdä parhaani ollakseni luottamuksenne arvoinen!

Politiikassa asioita ei saada aikaan yksin. Aina tarvitaan muita. Minulla on käynyt todella hyvä tuuri sen suhteen, millaisten ihmisten kanssa olen saanut kampanjaa ja muutakin politiikkaa tehdä! Iso kiitos kaikille teille, jotka olette minua matkan varrella tukeneet, kannustaneet, sparranneet ja sopivasti haastaneet. Teitä on paljon ja yli puoluerajojen, mistä olen todella iloinen.

Kiitos myös kaikille teille, jotka teitte ison ja tärkeän työn ehdokkaina, mutta ette tällä kertaa päässeet läpi. Politiikka voi joskus tuntua tosi epäreilulta. Sitä tekee kovasti töitä yhteisten asioiden eteen asettaen itsensä alttiiksi kaikenlaiselle, mutta se ei sitten välttämättä näykään äänimäärässä. Se ei ole kenenkään vika, ei etenkään ehdokkaan. Asiat nyt vaan joskus menevät näin. Silti on tosi tärkeää, että meillä on ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon yhteisten asioiden puolesta! Ei demokratia muuten toimisi.

Ja demokratiasta puheen ollen tähän loppuun vielä totean: meillä kuopiolaisilla(kin) poliitikoilla ja puolueilla on edessämme iso haaste. Kuopiolaisista äänioikeutetuista alle puolet käyttivät mahdollisuutensa äänestää. Se on hirvittävän vähän. On selvää, että jotain on tulevaisuudessa tehtävä toisella tavalla. Tämä tilanne ei ole kestävä. Mutta haasteitahan me ei suinkaan pelätä, ja uskon että löydämme yhdessä ratkaisut.

Mutta nyt vielä kerran: KIITOS!

Kategoriat
Yleinen

Taide ja kulttuuri ovat tärkeä osa elävää ja hyvinvointia edistävää kaupunkia

Rakkaat kuulijat,

Ensinnäkin kiitos, että saan olla täällä puhumassa. Kiitos Stefanialle tämän mahtavan tapahtuman järjestämisestä ja vielä omassa lempipaikassani Valkeisenlammella. Vuosi ilman livenä tapahtuvia kulttuuri- ja taide-elämyksiä on aivan liikaa. Vihdoinkin ihmiset pääsevät viettämään aikaa yhdessä.

Luin lehdestä, että tilastojen mukaan vaalilupaukset kannattaa suunnata iäkkäille. Iäkkäät kuntalaiset ovat niitä, jotka todennäköisimmin lähtevät äänestämään. Myös yhteiskunnallinen asema vaikuttaa – hyvin pärjäävät äänestävät aktiivisemmin kuin he, joilla menee heikommin.

Eikä siinä mitään. Itse iloitsen jokaisesta henkilöstä, joka vaaliuurnalle päätyy, sillä vaalit on suomalaisen demokratian keskeisin väline. En olekaan huolissani heistä, jotka äänestävät, vaan pikemminkin heistä, jotka eivät tuo ääntään kuuluville.

Voi nimittäin kysyä, onko kunnassa tehtävät päätökset tasapuolisia ja kaikenlaiset näkökulmat huomioon ottavia, jos päätöksentekoa ohjaa ennen kaikkea jonkin tietyn ihmisryhmän etu. Siis heidän, jotka aktiivisimmin äänestävät.

Tällä hetkellä kunnissa tehdään kaikkein tärkeimmät asukkaiden arkeen vaikuttavat päätökset. Missä koulut sijaitsevat, tarjotaanko nuorille maksutonta ehkäisyä, kuinka paljon maksaa bussilippu ja mihin aikaan pyörätiet aurataan. Kaikkiin näihin päätöksiin vaikuttavat arvovalinnat. Noita arvovalintoja tekevät ne päättäjät, jotka kuopiolaiset äänestäjät ovat kuntavaaleissa valinneet.

Jokaisen kannattaakin etsiä ehdokas, joka parhaiten edustaa omia arvoja. Ja koska me nyt ollaan tässä tilaisuudessa paitsi taiteen ja hauskanpidon hieman myös politiikan äärellä, ajattelin kertoa teille muutamalla sanalla omista ja puolueeni arvoista.

Vasemmistoliitto on puolue, joka yhdistää omasta mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla oikeudenmukaisuuden ja vihreyden. Meidän politiikassamme keskeistä on reilut päätökset sekä ympäristö- ja ilmastoarvot.

Tässä ajassa todellakin tarvitsemme reiluja, oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka kokoavat meitä yhteen ja samaan veneeseen. Sellaisia, jotka turvaavat ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja toteuttaa itseään. Kunnallispolitiikassa tämä tarkoittaa sitä, että turvaamme jokaisen lapsen mahdollisuuden oppia ja jokaisen nuoren mahdollisuuden harrastaa sekä saada tarvittaessa tukea omaan jaksamiseen. Reilu Kuopio myös turvaa jokaiselle oman kodin ja torjuu asukkaidensa välistä eriarvoisuutta. Se tukee yhdistysten toimintaedellytyksiä ja tunnistaa taiteen ja kulttuurin merkityksen elävän ja hyvinvointia edistävän kaupungin tärkeänä osana. Tarvitsemme juuri tällaisia tapahtumia!

Reilu Kuopio huolehtii omalta osaltaan myös siitä, että ympäristömme on tulevaisuudessakin elinkelpoinen ja turvallinen. Halusimme sitä tai emme, sukupolvemme joutuu ratkaisemaan sen, millaiset edellytykset meistä seuraavilla on hyvään elämään. Minun mielestäni ainoa reilu ratkaisu on tehdä kaikkemme sen eteen, että ilmaston lämpeneminen hidastuisi ja ympäristö säilyisi elinkelpoisena ihmisille, eläimille ja kasveille.  Kuopiossa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupunkimme on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ja sitä, että huolehdimme kauniin luontoympäristömme monimuotoisuudesta.

Uskon, että löydämme reilut ja kestävät ratkaisut, kunhan uskallamme vapauttaa mielikuvituksemme. On aika ryhtyä kuvittelemaan parempaa maailmaa, jotta voisimme yhdessä kulkea sitä kohti.

Itse haaveilen yhteiskunnasta, jossa ihmisten hyvinvointi asetetaan taloudellisten voittojen edelle. Haluan rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmisen arvoa ei määritellä ihonvärin, kansalaisuuden, pankkitilin saldon tai työmarkkinatilanteen perusteella. Sellaista, jossa ihminen nähdään ihmisenä, ei kuluttajana. Haluan rakentaa yhteiskuntaa, joka tarjoaa hyvän elämän mahdollisuudet niin nykyisille kuin tuleville sukupolville. Siksi äänestän vasemmistoliittoa näissäkin vaaleissa. Sillä tavalla voin toimia paremman maailman puolesta.

Mahatma Gandhin sanoin: ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.

Kiitos ja hauskaa iltaa teistä jokaiselle!

Puhe Stefania Jaakkolan järjestämässä Soppaa ja sirkushuveja -tapahtumassa Valkeisenlammella 5.6.2021. Kulttuurin moniosaaja, tanssinopettajaopiskelija Stefania Jaakkola on ehdokaskollegani kuntavaaleissa 2021.

Bodypaint-kollektiivi Muutos Company Soppaa ja sirkushuveja -tapahtumassa.
Soppaa ja sirkushuveja -tapahtuman järjestäjä, Kuopion vasemmiston kuntavaaliehdokas Stefania Jaakkola.