JOKAISELLA ON OIKEUS RIITTÄVÄÄN TOIMEENTULOON

Pienituloisellakin on oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Perusturvan (työttömyysturva, sosiaalietuudet) liian matalaa tasoa on nostettava. Kenenkään ei pitäisi joutua vastentahtoisesti turvautumaan leipäjonoihin, hyväntekeväisyyteen tai jatkuvaan toimeentulotukeen.

Sosiaaliturvan byrokratiaa on kevennettävä ja tuensaajien luukulta toiselle pompottelun on loputtava. Suomessa tulee ottaa vaiheittain käyttöön riittävä vastikkeeton perustulo, joka leikataan verotuksen kautta pois hyvätuloisilta.

Eläkeläisköyhyyttä on torjuttava. Takuu- ja kansaneläkkeet sekä pienet työ- ja työkyvyttömyyseläkkeet on korotettava vähintään 1000 euroon kuukaudessa. Epäoikeudenmukaiset indeksileikkaukset ja -jäädytykset on korjattava.

Julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkaus on laitettava kuntoon ja työntekijöiden jaksamista on tuettava nykyistä paremmin. On sietämätöntä, miten huonosti kohtelemme esimerkiksi hoitoalan työntekijöitä ja muita sujuvan arjen turvaajia.

Asumisen hintaa on alennettava.

HYVINVOINTIVALTION ALASAJON ON LOPUTTAVA

Julkisesti järjestetyt ja tuotetut sosiaali-, terveys-, hoiva- ja koulutuspalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvoinnin ytimen. Niitä ei saa romuttaa eikä vahingoittaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluita ei saa alistaa markkinavoimille. Sote-uudistuksen on palveltava kansalaisia, ei yksityistä sote-bisnestä.

Jokaiselle on taattava oikeus päästä viikon sisällä terveyskeskukseen maksutta.

Vanhuspalvelulakia pitää noudattaa kunnissa: Vanhusten tilanteet vaihtelevat. Hoitajamitoitukset on laitettava kuntoon ja kotipalveluun on saatava tarpeeksi tekijöitä ja aikaa. Myös kotihoitoon on lisättävä resursseja ja sen laatua parannettava. Heille, joille kotona asuminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, on järjestettävä asumispalvelupaikka jonottamatta. Hoivan saanti ei saa olla tuloista tai vaarallisuudesta kiinni.


LAADUKKAASEEN KASVATUKSEEN, KOULUTUKSEEN JA SIVISTYKSEEN ON PANOSTETTAVA

Laadukas varhaiskasvatus, peruskoulutus ja toisen asteen opinnot ovat lapsen ja nuoren oikeuksia. Pidetään huolta siitä, että suomalaisten koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat yhä maailman pienimmät.

Ryhmäkokojen on oltava kohtuullisia. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava riittävä ja yksilöllinen tuki. Jokaiselle on taattava työrauha.

Varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella tulee olla riittävästi opettajia ja muuta henkilökuntaa. Myös henkilökunnan hyvinvoinnista ja jaksamisesta on pidettävä huolta.

Lasten ja oppilaiden tuen järjestämisessä on keskeistä moniammatillisuus, ennaltaehkäisy ja tiivis yhteistyö perheiden kanssa.

Lähipäiväkoti ja lähikoulu ovat tärkeitä lähtökohtia tasa-arvolle Suomessa. Tasa-arvon lisäksi tämä edistää myös lasten ja nuorten arkiliikkumista.

Päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon ja vaikutusarvioihin.

TOIMENPITEITÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMISEKSI EI VOI LYKÄTÄ

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on otettava vakavasti. Pelkät puheet eivät riitä, tarvitaan tekoja. Toimenpiteet tulee kuitenkin toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Ympäristöhaittojen verotusta kiristämällä ehkäisemme ympäristölle haitallista kulutusta. Samalla pitää ajaa alas kestämättömiä tuotanto- ja kulutustapoja ylläpitäviä tukia, jollaisia ovat esimerkiksi teollisuuden energiaveronpalautukset.

Joukkoliikenteestä on tehtävä entistä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle. Laitetaan raiteet ja raideyhteydet kuntoon ja kasvatetaan joukkoliikennetukea lippujen hinnan alentamiseksi.

Kaupunkien jalankulkua ja pyöräliikennettä edistäviä investointeja on tuettava. Pyöräliikenteen ja kävelyn asemaa on parannettava määrätietoisesti. Jokaisen lapsen tulee voida pyöräillä kouluun sujuvasti ja turvallisesti.