Jätän tänään Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä hallitukselle kirjallisen kysymyksen hallituksen politiikan sukupuolivaikutuksista. Kirjallisessa kysymyksessäni erityinen huomio on hallituksen työelämän heikennysten vaikutuksissa jo valmiiksi yleiseen syrjintään raskauden ja perhevapaan perusteella.
Raskaussyrjintä on suomalaisessa työelämässä hätkähdyttävän yleistä. Hyvin yleistä on, että raskaana olevan määräaikaista työsuhdetta ei jatketa raskauden vuoksi. Huolestuttavaa on, että raskaussyrjintää kohdatessa usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on heikentynyt ja seurausten pelko on voimistunut.
Tästä huolimatta hallitus aikoo helpottaa määräaikaisten työsuhteiden tekemistä. Tulevaisuudessa enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen voi solmia ilman erityistä perustetta. Lisäksi hallitus on valmistellut niin kutsutun potkulain, jonka mukaan työntekijän irtisanomiseksi ei enää tarvitsisi painavaa syytä, vaan pelkkä asiallinen syy riittää.
Hallitus on helmikuussa julkaissut tasa-arvo-ohjelman, jossa se lupaa puuttua raskaus- ja perhevapaasyrjintään, mutta toisella kädellä se iskee moukarilla lainsäädäntöön, joka on syrjintää kohdanneen suojana.
Lisäksi olen jättänyt syksyllä 2023 hallitukselle kirjallisen kysymyksen vientivetoisen palkkamallin sukupuolivaikutuksista, sen vaikutuksista naisvaltaisten alojen palkkaukseen ja työvoimapulaan sekä tasa-arvoisen palkkauksen toteutumiseen.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että se on suurta hurskastelua. Myös samapalkkaisuuden osalta sanat ja teot ovat niin pahasti ristiriidassa.
Alla kirjallinen kysymykseni kokonaisuudessaan:
Hallituksen politiikan vaikutuksista syrjintään raskauden ja perhevapaan perusteella
Vaikka syrjintä raskauden tai perhevapaan perusteella on laissa kielletty, se on yleinen ongelma suomalaisessa työelämässä. Tasa-arvovaltuutetun saamissa työelämää koskevissa yhteydenotoissa yli puolet koskee syrjintää raskauden tai perhevapaan perusteella. Kaikki tapaukset eivät suinkaan tule tasa-arvovaltuutetun työpöydälle, vaan moni tapaus jää myös piiloon. Merkittävä osa koetusta raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä jää ilmoittamatta viranomaisille.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2024 raportin, joka antaa tietoa koetusta raskaussyrjinnästä sekä sen seurauksista. Sen mukaan tilanne on huolestuttava. Selvityksen perusteella raskauteen liittyvää syrjintää on kokenut joka neljäs raskaana oleva. Miltei puolet raskaana olevista kokee raportin mukaan työelämässä raskauden tai perhevapaan vuoksi syrjintää, pelkoa oman aseman vaarantumisesta tai jotain muuta kielteistä.
Huolestuttavaa on myös, että raskaussyrjintää kohdatessa usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on heikentynyt ja seurausten pelko on voimistunut. Raskaussyrjinnästä koetut kielteiset seuraukset ovat myös yleistyneet.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma julkaistiin helmikuussa 2025. Ohjelmassa tunnistetaan, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on yleinen työelämän tasa-arvo-ongelma, joka vaikuttaa muun muassa naisten urakehitykseen ja palkkaan. Hallitus lupaa kohdistaa tehokkaampia keinoja tähän puuttumiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan kaikkein yleisin syrjinnän muoto on raskaudesta johtuva määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla. Määräaikaisilla työsopimuksilla työskentelevistä enemmistö on naisia, ja heistä lähes 60 prosenttia on alle 34-vuotiaita, eli ne kasaantuvat synnytysikäisille naisille.
Hallitus aikoo kuitenkin tästä huolimatta helpottaa merkittävästi määräaikaisten työsuhteiden tekemistä. Tulevaisuudessa enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen voi solmia ilman erityistä perustetta. Nykyisin jokaiselle määräaikaiselle sopimukselle pitää olla hyväksyttävä syy.
Lisäksi hallitus on valmistellut niin kutsutun potkulain, jonka mukaan työntekijän irtisanomiseksi ei enää tarvitsisi painavaa syytä, vaan pelkkä asiallinen syy riittää. Työsopimuslaissa on pykälä, joka sisältää jatkossa irtisanomisperustelistan. Lista on niin lavea ja epämääräinen, joten sillä voidaan perustella irtisanomista erittäin laajasti.
Laajasti ajateltuna raskaus- ja perhevapaasyrjintä koskettaa kaikkia synnytysikäisiä naisia, ei vain raskaana tai perhevapailla olevia. Näin on, jos työnantaja esimerkiksi jättää palkkaamatta synnytysikäisen naisen sillä perusteella, että hän saattaa saada lapsia lähitulevaisuudessa. Vaikka kysymykset raskaudesta, perhesuunnittelusta, lasten lukumäärästä ja lastenhoidon järjestämisestä ovat kiellettyjä työhaastattelussa, niitä kysytään edelleen valitettavan usein.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus on arvioinut määräaikaisten työsuhteiden ja irtisanomisten helpottamisen sukupuolivaikutukset?
Miten hallitus on arvioinut perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimisen ja irtisanomisten helpottamisen vaikutukset jo valmiiksi yleiseen raskaus- ja perhevapaasyrjintään?
Miten hallitus aikoo estää sen, että alle vuoden mittaiset perusteettomat määräaikaiset työsuhteet eivät kasaannu synnytysikäisille naisille?
Helsingissä 19.3.2025
Laura Meriluoto [vasemmistoliitto]