Kategoriat
Yleinen

Vientivetoinen palkkamalli on myrkkyä sukupuolten tasa-arvolle

Eduskunnassa keskustellaan tänään vientivetoisesta työmarkkinamallista, jonka tarkoitus on sitoa valtakunnansovittelijan kädet. Sovittelija ei voisi esittää esimerkiksi julkisen sektorin ja palvelualojen työntekijöille vientialoja korkeampia palkankorotuksia.

Tämä osoittaa konkreettisesti, kuinka hallitus vähät välittää vuosikymmenien työstä, jota samapalkkaisuuden eteen on tehty.  

Selvää on, että vientivetoinen työmarkkinamalli heikentää naisvaltaisten alojen palkkakehitystä. Samaa tai samanarvoista työtä tekeville on kuitenkin maksettava samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Näin sanoo tasa-arvolaki, ja näin sanoo terve järki.

Jätin jo vuosi sitten hallitukselle kirjallisen kysymyksen vientivetoisesta palkkamallista. Ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseeni osoitti, että hallitus ei ole kiinnostunut millään tavalla mallin vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon.

Kysyin hallitukselta esimerkiksi, miten vientivetoinen työmarkkinamalli vaikuttaa naisvaltaisten alojen palkkaukseen ja työvoimapulaan,  ja miten hallitus arvio mallin sukupuolivaikutukset. Hallitus ei selkeästi halua tunnistaa ja tunnustaa naisvaltaisten alojen merkitystä kilpailukyvylle ja tuottavuudelle. 

Suomalaisten työmarkkinoiden vahva jakautuminen sukupuolen mukaan, eli segregaatio, on yksi hidaste palkkakehitykselle. Jotta oikeudenmukainen palkkaus toteutuu, Suomessa tulee tehdä myös työehtosopimusrajoja ylittävää palkkavertailua.

Aina on painotettava myös sitä, että samapalkkaisuuden edistäminen ei ole mikään valintakysymys. Tasa-arvoinen palkkaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus, jota jokaisen hallituksen on yksiselitteisesti velvollisuus aktiivisesti edistää.

Kategoriat
Yleinen

Aikuiskoulutusleikkaukset osoittavat sivistysporvarien vähyyden

Eduskunnassa on vuoden 2025 budjetin käsittely täydessä vauhdissa. Uusin viime vuonna jättämäni ja koko vasemmistoliiton eduskuntaryhmän yhteisen talousarvioaloitteen, jolla hallituksen vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat massiiviset leikkaukset perutaan. 

Hallitus leikkaa nyt monelta suunnalta aikuisten koulutusmahdollisuuksista, kun myös ammatilliseen koulutukseen isketään moukarilla, ja nämä leikkaukset tietoisesti kohdennetaan työikäisiin. Lisäksi hallitus poisti aikuiskoulutustuen.

Olen huolissani siitä, että hallituksella ei ole lainkaan aikuiskoulutuspoliittista näkemystä, vaikka maailma muuttuu nopeasti ja tulevaisuudessa yhä useamman on päivitettävä osaamistaan aikuisena. 

Suomessa on perinteisesti ymmärretty hyvin koulutuksen merkitys.  Tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, että koulutuspolitiikassa on haluttu edistää kaikenlaisista taustoista tulevien ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevien mahdollisuuksia opiskella läpi elämän. 

Tämä eetos on nyt todella nopeasti muuttunut, kun hallitus vaikeuttaa aikuisten opiskelua. 

Tekee mieli kysyä hallitukselta, mikä elinikäisessä oppimisessa oikein on vikana. Taas yksi esimerkki siitä, että sivistysporvarien porukka on pienempi ja hiljaisempi kuin koskaan. 

Hallitus pahentaa alueellista eriarvoistumista monelta eri suunnalta. On tärkeä muistaa, että vapaa sivistystyö on tärkeää myös paikallisen kulttuuritarjonnan kannalta.

Hallitus tekee sekä valtavia kulttuurileikkauksia että leikkauksia vapaasta sivistystyöstä, ja kulttuuripalvelujen alueellinen eriarvoistuminen kasvaa entisestään. Hallitus ei olekaan koko Suomen hallitus, kun sen politiikkaa katsoo.

Kategoriat
Yleinen

Suomella ei ole varaa Orpon oikeistohallituksen kurjistavaan politiikkaan

Orpon hallitus on pettämässä kaikki isoimmat lupauksensa. Pidin tänään vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron ensi vuoden budjetin lähetekeskustelussa eduskunnassa.

Hallitus lupasi lopettaa velaksi elämisen. Hallitus lupasi 100 000 uutta työllistä. Hallitus lupasi saada tavallisten ihmisten elinkustannukset kuriin. Miten kävi?

Hallituksen politiikka tarkoittaa lukuisille suomalaisille kurjuuden kehää: loputonta vyön kiristämistä, köyhtymistä ja eriarvoistumista.

Hallitukselle on tullut tavaksi kertoa meille mihin kaikkeen ”meillä ei ole enää varaa”. Vasemmistoliiton mielestä meillä ei ole varaa hallituksen kurjistavaan politiikkaan.

Suomen veropohja on rapautumassa miljardeilla vuoteen 2027 mennessä. Suomella ei ole varaa hyvinvointivaltion tulojen rapautumiseen.

Meillä ei ole myöskään varaa uppiniskaiseen muukalaisvihaan. Ikääntyvällä Suomella ei ole varaa muodostua rasistiseksi takapajulaksi, jonne kukaan ei halua muuttaa rakentamaan uutta elämää.

Suomella ei myöskään ole varaa leikata oppimisesta ja osaamisen päivittämisestä.

Jotta voimme menestyä kansainvälisessä taloudessa, tarvitsemme osaavaa työvoimaa ja investointeja. Useat hallituksen leikkaukset kohdistuvat niihin, jotka haluavat oppia uutta ja päivittää osaamistaan. Siihen meillä ei ole varaa.

Soimasin puheessani myös hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluja ja suomalaisten terveyttä kurjistavaa linjaa.

On hallitukselta taloudellisesti typerä ja moraalisesti kyseenalainen ratkaisu leikata erityisesti ikäihmisiä ja pienituloisia palvelevista terveyspalveluista ja syytää sama raha tehottomaan ja pääasiassa hyvätuloisia ja sotejättejä hyödyttävään yksityisen hoidon Kela-korvausjärjestelmään.

Hallitus myös tuntuu unohtaneen, että ympäristö on talouden perusta. Hallituksen saamattomuus ympäristöpolitiikassa uhkaa aiheuttaa veronmaksajille kalliin laskun.

Ongelmien torjuminen ennalta on aina halvinta. Luistaminen päästö- ja nieluvelvoitteissamme uhkaa aiheuttaa suuren laskun, kun puuttuvia ilmastotoimia pitää kompensoida rahalla.

Vasemmistoliitto tulee syksyn aikana esittämään vaihtoehtonsa, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämpi kuin hallituksen hyvinvointivaltion rakenteita romuttava ja ympäristön kantokyvystä piittaamaton politiikka. Vasemmistoliitto tarjoaa suomalaisille uuden, paremman normaalin.

Puhe kokonaisuudessaan alla:

Arvoisa puhemies,

Hallitus on pettämässä kaikki isoimmat lupauksensa.

Hallitus lupasi lopettaa velaksi elämisen.

Hallitus lupasi 100 000 uutta työllistä.

Hallitus lupasi saada tavallisten ihmisten elinkustannukset kuriin. Miten kävi?

Talous sakkaa, kun hallitus leikkaa tavallisten ihmisten ostovoimaa.

Kun talous sakkaa, velka-aste kasvaa.

Kun talous sakkaa, työttömyys nousee. Hallituskaudella on tullut 30 000 työtöntä lisää. Missä ovat ne hallituksen lupaamat työpaikat?

Hallituksen politiikka tarkoittaa lukuisille suomalaisille kurjuuden kehää: loputonta vyön kiristämistä, köyhtymistä ja eriarvoistumista. Onko tämä se ”uusi normaali” johon valtiovarainministeri Purra haluaa suomalaisten tottuvan?

Vasemmistolla on suomalaisille ilouutinen: meillä on vaihtoehtoja! Jatkuvan synkkyyden ja kurjuuden ei tarvitse olla se uusi normaali.

Uusi normaali voi yhtä hyvin olla hyvinvoiva Suomi, jossa ihmisillä on edelleen varaa sekä ruokaan että lääkkeisiin, jossa heidän ei tarvitse mennä sairaana töihin, jossa heidän ei tarvitse taipua pomonsa sanelupolitikkaan, jossa heillä on varaa asua omassa kodissaan.

Uusi normaali voi olla sitä, että kaikki kantaa kortensa kekoon kantokykynsä mukaan ja julkista taloutta tukevat eniten ne, joilla todella on jotain ylimääräistä annettavaa.

Arvoisa puhemies,

Hallitukselle on tullut tavaksi kertoa meille mihin kaikkeen ”meillä ei ole enää varaa”. Vasemmistoliiton mielestä meillä ei ole varaa hallituksen kurjistavaan politiikkaan.

Suomen veropohja on rapautumassa miljardeilla vuoteen 2027 mennessä. Meillä ei ole varaa hyvinvointivaltion tulojen rapautumiseen.

Meillä ei ole varaa uppiniskaiseen muukalaisvihaan. Ikääntyvällä Suomella ei ole varaa muodostua rasistiseksi takapajulaksi jonne kukaan ei halua muuttaa rakentamaan uutta elämää. 

Meillä ei ole varaa leikata oppimisesta ja osaamisen päivittämisestä. Jotta voimme menestyä kansainvälisessä taloudessa, tarvitsemme osaavaa työvoimaa ja investointeja. Useat hallituksen leikkaukset kohdistuvat heihin jotka haluavat oppia uutta ja päivittää osaamistaan. Siihen meillä ei ole varaa.

Arvoisa puhemies,

Vähintä, mitä hyvinvointivaltion täytyy kansalaiselle taata on turvallisuus ja hengen varjelu. Ulkoisen turvallisuuden osalta tätä pidetään itsestäänselvyytenä, mutta entä ihmisen terveys ja henki?

Kun puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, hallituksen ainoa huoli vaikuttaa olevan raha. Ihmisten hyvinvointi, peruspalvelut ja avun saaminen ajoissa vaikuttavat olevan toissijaisia.

Hyvinvointialueiden haasteet eivät johdu sote-uudistuksesta, vaan palkkojen ja kustannusten kasvusta, patoutuneesta hoitovelasta, ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta ja henkilöstöpulasta. Ongelmat olisivat toteutuneet myös kuntavetoisessa järjestelmässä.

Ongelmien korjaamisen sijasta Orpon hallitus ainoastaan pahentaa niitä leikkaamalla hyvinvointialueiden rahoituksesta ja perusterveydenhuollon hoitoon pääsystä.

On hallitukselta taloudellisesti typerä ja moraalisesti kyseenalainen ratkaisu leikata erityisesti ikäihmisiä ja pienituloisia palvelevista terveyspalveluista ja syytää sama raha tehottomaan ja pääasiassa hyvätuloisia ja sotejättejä hyödyttävään yksityisen hoidon kela-korvausjärjestelmään.

Me vasemmistoliitossa emme romuttaisi perusterveydenhuollon hoitotakuuta, sillä uskomme, että myös pienituloisilla on oikeus päästä nopeasti lääkärille. Me parantaisimme hyvinvointialueiden taloudellista tilannetta muun muassa pidentämällä alijäämien kattamisvelvoiteaikaa, rajoittamalla vuokralääkärirahastusta ja uudistamalla alueiden rahoitusindeksejä.

Me vasemmistoliitossa haluamme pitää huolta myös pienituloisten terveydestä ja hengestä.

Arvoisa puhemies,

Hallitus harjoittaa holtitonta talouspolitiikkaa. Useat hallituksen leikkaukset tulevat lisäämään kustannuksia pidemmällä tähtäimellä.

Hallitus esimerkiksi leikkaa sosiaali- ja terveysjärjestöiltä yli kolmasosan niiden rahoituksesta. Tämän lyhytnäköisen päätöksen te tulette löytämään vielä edestänne, sillä sote-järjestöt säästävät työllään yhteiskunnan kustannuksia.

Kaikista yleisin syy pitkille sairauspoissaoloille Suomessa on mielenterveysongelmat. Ennaltaehkäisemällä ongelmia ja parantamalla hoitoa voisimme saavuttaa suuria säästöjä. Sen sijaan, että leikataan matalan kynnyksen palveluista, tulisi aidosti kehittää palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuutta ja ennaltaehkäistä ongelmia.

Arvoisa puhemies,

Hallitus vaikuttaa olevan tietämätön myös talouspolitiikan todellisista kovista rajoista.

Kaikista kovimmat rajat talouden toiminnalle asettaa hiipuvat luonnonresurssit ja kuumeneva planeetta.

Valitettavasti hallitus tuntuu unohtaneen, että ympäristö on talouden perusta. Hallituksen saamattomuus ympäristöpolitiikassa uhkaa aiheuttaa veronmaksajille myös kalliin laskun.

Ongelmien torjuminen ennalta on aina halvinta. Luistaminen ilmastovelvoitteissamme uhkaa aiheuttaa suuren laskun, kun puuttuvia ilmastotoimia pitää kompensoida rahalla.

Arvoisa puhemies,

Vasemmistoliitto tulee syksyn aikana esittämään vaihtoehtonsa, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämpi kuin hallituksen hyvinvointivaltion rakenteita romuttava ja ympäristön kantokyvystä piittaamaton politiikka.

Vasemmistoliitto tarjoaa suomalaisille uuden, paremman normaalin.

Kategoriat
Yleinen

Tarvitsemme lisää keinoja sotebisneksen hillitsemiseen

Eduskunta käsittelee tänään lakialoitettani, jonka tavoitteena on puuttua nykyistä tehokkaammin markkinoiden haitalliseen keskittymiseen. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esittänyt lakiin minun tavoin ns. otto-oikeutta, koska viranomaisilla ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tehokkaita keinoja puuttua haitalliseen keskittymiseen. 

Julkisen talouden kannalta merkittävää on erityisesti yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden voimakas keskittyminen. Ja mikä huolestuttavinta, tutkimukset osoittavat, että isojen terveysyritysten yritysostot ovat Suomessa johtaneet hintojen nousuun. Hyvinvointialueen päättäjänä olen todella huolissani siitä, että ostopalveluita joudutaan hankkimaan terveysjäteiltä yhä kalliimmalla hinnalla.

Kolmen terveysjätin yhteenlaskettu markkinaosuus on satojen yrityskauppojen takia noussut noin 20—30 prosentista noin 70—80 prosenttiin. Sama on tapahtunut myös eläinlääkäripalveluissa, jotka ovat yrityskauppojen vuoksi keskittyneet voimakkaasti yhden pääomasijoittajaomisteisen toimijan haltuun. Voimakasta keskittymistä tapahtuu tällä hetkellä myös terapia- ja hoivapalveluissa.

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden hinnoissa vallitsee tällä hetkellä villi länsi, eikä tilanne näytä parantuvan. Päinvastoin hinnat nousevat koko ajan ja yksi pahimmista kärsijöistä ovat hyvinvointialueiden talous, potilaat ja veronmaksajat. Kärsijöitä ovat myös sosiaali- ja terveysalan pienet ja keskisuuret yritykset, jotka syödään pois jättiläisten hallitsemilta markkinoilta.

Kritisoin myös hallitusta terveysjättien tukemisesta, sillä tässäkin kohtaa nousee kysymys, miksi hallituksen pitää vain vahvistaa tätä kehitystä Kela-korvauksia nostamalla. Aivan niin kuin lehdissäkin on kirjoiteltu, tämä herättää kysymyksen oikeiston – erityisesti kokoomuksen – ja yksityisten terveysjättien läheisistä suhteista. Tämä on järjetöntä ja epäoikeudenmukaista talouspolitiikkaa, eikä meillä ole varaa tällaisen kaverikapitalismiin.

Lakialoitteessani lakiin ehdotetaan otto-oikeutta, jonka avulla puututaan nykyistä tehokkaammin markkinoiden haitalliseen keskittymiseen. Viranomaisen resurssit kohdistuvat otto-oikeusjärjestelmässä tehokkaammin järjestelyihin, joiden voidaan ennalta olettaa olevan kilpailun kannalta kaikkein haitallisimpia.

Kategoriat
Yleinen

Hallituksen politiikka romuttaa vuosien työn asunnottomuuden vähentämiseksi

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen asunnottomuuden lisääntymisestä.

Suomi on ollut menestystarina asunnottomuuden vähentämisessä, mutta nyt viime vuosikymmenien työ uhkaa valua vauhdilla hukkaan hallituksen politiikan vuoksi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että häädöt ovat lisääntyneet voimakkaasti tänä vuonna.

Huolestuttavaan kehitykseen vaikuttavat tällä hetkellä ennen kaikkea hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan.

Asunnottomien parissa työtä tekevät kertovat, että uutena asiakasryhmän asunnottomien palveluihin hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vuoksi on tullut pienituloisia, työssäkäyviä ihmisiä.

Lisäksi hallituksen asuntopolitiikka herättää kysymyksiä, koska hallitus esimerkiksi leikkaa kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta ja puolittaa asumisneuvonnan resurssit. Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä viedään rahoitusta, vaikka juuri niiden tekemä työ on aivan olennaisessa asemassa asunnottomuuden vähentämisessä ja ennaltaehkäisemisessä.

Hallituksen tavoite on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä, mutta politiikallaan se ajaa lisää ihmisiä asunnottomaksi. Taas ovat sanat ja teot pahasti ristiriidassa.

Kysyn kirjallisessa kysymyksessäni, miten hallitus on arvioinut päätöstensä yhteisvaikutukset asunnottomuuteen, ja miten hallitus aikoo vähentää asunnottomuutta.

Koko kirjallinen kysymys on tässä:

Kirjallinen kysymys

ASUNNOTTOMUUDEN LISÄÄNTYMISESTÄ

Eduskunnan puhemiehelle

Asunnottomuus on Suomessa vähentynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi. Tähän on vaikuttanut asunto ensin -malliin perustuva strategia, jossa lähtökohtana on, että ensin järjestetään asuminen, ja vasta sen jälkeen aletaan ratkoa muita elämän ongelmia. Suotuisaan kehitykseen ovat vaikuttaneet myös kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta ja laaja-alainen asunnottomuuteen vaikuttavien tahojen yhteistyö.  Lisäksi asunnottomuutta ovat vähentäneet valtakunnalliset ohjelmat, jotka ovat tukeneet pitkäjänteistä työtä asunnottomien palvelujen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisessä.

Voidaan siis sanoa, että asunnottomuuden vähentämisessä Suomi on ollut menestystarina, jota olisi oikeilla päätöksillä mahdollisuus jatkaa. Tämä kehitys on kuitenkin nyt vakavassa vaarassa, mikä näkyy jo häätöjen voimakkaana lisääntymisenä tänä vuonna. Häätöjen määrä nousi tammi-kesäkuussa keskimäärin viidenneksen viime vuoteen verrattuna. Esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä häätöjen määrä kasvoi tätäkin enemmän. Asunnottomien parissa työtä tekevät kertovat, että uutena asiakasryhmän asunnottomien palveluihin on tullut pienituloisia, työssäkäyviä ihmisiä.

Orpon hallituksella on ohjelma, jonka tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Mutta hallituksen politiikka vetää täysin toiseen suuntaan.

Ensinnäkin huolestuttavaan asunnottomuutta lisäävään kehitykseen vaikuttavat hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan. Yleiseen asumistukeen on tehty jo satojen miljoonien leikkaukset, minkä lisäksi hallitus on syksyllä antamassa esityksen, jossa varallisuusharkinta palautetaan asumistukeen, ja tämän myötä moni menettää asumistuen kokonaan.

Etenkin yksinhuoltajaperheisiin kohdistuneet asumistuen leikkaukset ovat todella merkittäviä ja voivat yksistään viedä jopa yli 200 euroa kotitalouden kuukausituloista. Opiskelijat ollaan myös siirtämässä kokonaan yleisen asumistuen ulkopuolelle. Eläkkeensaajien asumistukeen on tehty indeksijäädytys, mikä heikentää köyhimpien eläkeläisten toimeentuloa.

Hallitus on tehnyt myös toimeentulotuessa huomioitaviin asumismenoihin heikennyksen, jonka myötä yhä useampi pakotetaan muuttamaan halvempaan asuntoon tuen leikkaamisen uhalla. Silloin kun halvempaa asuntoa ei löydy tai muuttaminen ei ole elämäntilanteen kannalta realistista, uhkaavat vuokrien maksuongelmat ja häädöt lisääntyä.

Sosiaaliturvaan liittyvien hallituksen leikkausten lisäksi asunnottomuuteen vaikuttaa hallituksen asuntopolitiikka. Hallitus iskee ara-asuntotuotantoon, eli leikkaa kohtuuhintaisesta asumisesta. Lisäksi hallitus lopettaa asumisoikeusasuntojen rakentamisen kokonaan. Myös erityisryhmien investointiavustuksia lasketaan, mikä tarkoittaa esimerkiksi päihdekuntoutujille, kehitysvammaisille, vanhuksille ja opiskelijoille suunnatun asuntotuotannon vähenemistä. Hallitus myös puolittaa asumisneuvonnan resurssit. Asumisneuvonnalla on ollut keskeinen asema ennaltaehkäisevässä työssä, kun ihmiset ovat saaneet sen kautta apua ennen ongelmien pahenemista ja häätöjä.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdistuvat satojen miljoonien eurojen leikkaukset, kuten sosiaalihuoltoon kaavailtu 100 miljoonan euron säästö, uhkaavat heikentää esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja pahentaa asunnottomuuteen kytkeytyviä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.

Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on merkittävä rooli asunnottomuuden vastaisessa ja ennaltaehkäisevässä työssä, mutta hallitus iskee rajusti myös niiden rahoitukseen. Järjestöjen työn avulla moni haavoittuvassa asemassa oleva ihminen pääsee avun ja tuen piiriin. Järjestöjen tekemä työ ja asiantuntemus myös vähentävät julkisten palveluiden kuormitusta. Järjestöjen tekemä työ asunnottomuuden torjumiseksi tulee vääjäämättä heikentymään avustusleikkausten myötä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus on arvioinut päätöstensä yhteisvaikutukset asunnottomuuteen?

Miten hallitus aikoo vähentää asunnottomuutta?

Helsingissä 19.9.2024

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Laura Meriluoto [vasemmistoliitto]

Kategoriat
Yleinen

Sairaaloiden alasajo on oikestohallituksen suurimpia sote-petoksia

Pidän hallituksen sairaalaverkoston uudistamista koskevia linjauksia täysin kestämättöminä. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti tänään sairaaloiden ja päivystyksen kokonaisuuden ja erikoissairaanhoidon työnjaon uudistamisen jatkovalmistelusta.

Ministerit Orpo ja Purra toistelevat viikosta toiseen, kuinka sote-palveluista ei muka leikata, mutta nyt hallituksen esityksellä sairaalaverkostoa ja päivystyksiä karsitaan moottorisahalla ja suomalaisia ajetaan yhä rajummin kahden kerroksen väkeen. 

Hallitus on linjannut leikkauksista mm. Kouvolan, Iisalmen, Jämsän, Raahen, Varkauden, Kemin, Oulaisten, Salon, Savonlinnan ja Valkeakosken sairaaloiden ja perusterveydenhuollon toimintoihin. Tänään julkaistut uudet linjaukset eivät tuo esitykseen olennaista muutosta, sillä myös Kouvolan sairaalan yöpäivystystä rajoitetaan merkittävästi. 

Erikoissairaanhoidon keskittämisestä saavat säästöt ovat tutkimustiedon perusteella vähintäänkin kyseenalaisia. Monissa tapauksissa kustannukset vain kasvavat kun jäljelle jääviin sairaaloihin joudutaan tekemään valtavia investointeja, ja ambulanssiliikenne ja Kela-taksiralli lisääntyy. Ainoa mikä on varmaa, on potilasturvallisuuden heikkeneminen ja alueellisen eriarvoisuuden kasvu. 

Esimerkiksi Iisalmen ja Varkauden perusterveydenhuollon yöpäivystyksien lakkauttaminen luo kestämättömän paineen jo ennestään ruuhkaisaan Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystykseen.

Pääministeri Orpo lupasi viime vuonna, etteivät hallitusohjelman sote-kirjaukset ole palvelujen karsintaa vaan, että asioita yritetään tehdä paremmin. Näihin puheisiin nähden sairaaloiden alasjao on oikeistohallituksen suurimpia sote-petoksia. 

Kategoriat
Yleinen

Työttömien ”kannustaminen” sairauspäivärahaa leikkaamalla on oikeistohallituksen ideologisen järjettömyyden huippu

Vaadin Orpon hallitusta perumaan sairauspäivärahan tasoon esitetyt leikkaukset. Hallitus on esittämässä sairauspäivärahaan 120 miljoonan euron leikkausta, joka veisi keskituloisen työntekijän päivärahasta jopa 300-400 euroa kuukaudessa

Esitystä perustellaan mm. työllisyysvaikutuksilla kun sairausajan toimeentulo romuttamalla ihmiset pakotetaan ennenaikaisesti töihin. Työkyvyttömien ”kannustaminen” sairauspäivärahaa leikkaamalla on oikeistohallituksen ideologisen järjettömyyden huippu.

Lausuntopalautteessa väitetyt työllisyysvaikutukset on laajasti kyseenalaistettu. Hallituksen esityksessä ei ole huomioitu ennenaikaisesta työhönpaluusta aiheutuvaa mahdollista sairausjaksojen uusiutumista tai muiden työntekijöiden sairausjaksojen lisääntymistä. Leikkaukset osuvat myös monin pienituloisiin palkansaajiin esimerkiksi sote- ja palvelualoilla, joissa myös sairauspoissaoloja on eniten.

Hallitus lupasi kohdistaa leikkaukset ”ylempiin tuloluokkiin”, mutta nyt päivärahaa leikataankin jo noin 2400 euroa kuukaudessa ansaitsevilta. Tämä on synkkää jatkumoa oikeistohallituksen työntekijöitä kurittavalle linjalle.

Ensi vuoden budjetti iskee erityisen rajusti pitkäaikaissairaisiin ja työkyvyttömiin. Sosiaaliturvaleikkauksien ohella myös lääkkeiden alkuomavastuuta ja sote-asiakasmaksuja korotetaan. Näyttää siltä, että terveydestä ollaan tekemässä perusoikeuden sijasta hyvätuloisten etuoikeus.

Kategoriat
Yleinen

Mukaan vasemmistoliiton puheenjohtajakisaan

Olen päättänyt lähteä tavoittelemaan vasemmistoliiton puheenjohtajuutta. Olen mukana kisassa, koska haluan haastaa hallituksen tilannekuvaa ja vaatia parempaa politiikkaa.

Nykyisen oikeistohallituksen maailmankuva on kyyninen. Talous ja pikavoitot ovat ihmisten hyvinvointia tärkeämpiä. Korjausliikkeitä tehdään heikkoja kurittamalla ja rikkaita palkitsemalla. Hyvinvointivaltiota ei kuulemma ole enää mahdollista ylläpitää, vaan julkisen sektorin palvelut nähdään taakkana.

Kansainvälistä solidaarisuutta ei hallitukselta heru, vaan katse on käännetty tiukasti sisäänpäin. Ilmastonmuutokselta ja luontokadolta suljetaan silmät.

On poliittinen arvovalinta, pidämmekö yllä ja pyrimmekö entisestään parantamaan sitä järjestelmää, jonka avulla Suomesta on rakennettu niin monella mittarilla maailman paras maa, vai tuhoammeko aiempien sukupolvien tekemän kovan työn tulokset. Tätä menoa yhteiskuntamme ajautuu eriarvoisuuskriisiin.

Puolueen puheenjohtajana tarjoaisin vaihtoehtoja hallituksen kurjistamispolitiikalle ja kasvattaisin tulevaisuudenuskoa kaiken ikäisten ja kaikkialla Suomessa asuvien ihmisten keskuudessa.

Näen, että vasemmistoliiton viestille on kysyntää ja puolueen suunta on selvästi ylöspäin.

Asun Kuopiossa ja olen alun perin kotoisin Kuusankoskelta. Vaikuttamisen kipinän sain jo lapsena, mutta puoluepolitiikkaan lähdin mukaan vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja eduskunnassa olen ensimmäistä kautta kansanedustajana Savo-Karjalan vaalipiiristä. Olen myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja. Lisäksi olen toisen kauden Kuopion kaupunginvaltuutettu sekä Pohjois-Savon aluevaltuutettu. 

Olen työskennellyt lähes koko aikuisikäni sosiaali- ja terveysalan järjestöissä.

Olen perehtynyt työn ja opintojen kautta erityisesti kaikkein heikommassa asemassa olevien ihmisten arkeen ja palveluihin sekä tehnyt laajalla skaalalla töitä asunnottomuutta, päihde- ja mielenterveysongelmia ja köyhyyttä kokeneiden ihmisten parissa. Nämä kokemukset ovat viitoittaneet tietäni vasemmistoliiton poliitikoksi.

Kategoriat
Yleinen

Terveysbisneksen haitalliseen keskittymiseen on puututtava lainsäädännöllä

Alan kerätä eduskunnassa nimiä lakialoitteeseen, jonka tavoitteena on suitsia markkinoiden haitallista keskittymistä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on nostanut esiin, että viranomaisilla ei ole tarpeeksi keinoja puuttua esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kiihtyvään keskittymiseen muutamille jättiyrityksille. 

Kolmen terveysjätin yhteenlaskettu markkinaosuus on satojen yrityskauppojen takia noussut noin 20-30 prosentista noin 70-80 prosenttiin. Sama on tapahtunut myös eläinlääkäripalveluissa, jotka ovat yrityskauppojen vuoksi keskittyneet vahvasti yhden pääomasijoittajaomisteisen toimijan haltuun. Voimakasta keskittymistä tapahtuu tällä hetkellä myös terapia- ja hoivapalveluissa.

Yritysten haitallinen keskittyminen johtaa hintojen kallistumiseen, valikoiman kaventumiseen sekä tuotteiden ja palvelujen laadun heikkenemiseen. Tutkimukset osoittavat, että isojen terveysyritysten yritysostot ovat Suomessa johtaneet hintojen nousuun. 

Hyvinvointialueen päättäjänä olen todella huolissani siitä, mitä markkinoiden voimakas keskittyminen tekee hyvinvointialueiden taloudelle. Ostopalveluita joudutaan hankkimaan terveysjäteiltä yhä kalliimmalla hinnalla. Kun puhutaan peruspalveluista päätavoite on selvä: kaikille riittävät ja laadukkaat palvelut. Mutta jos haitalliseen markkinoiden keskittymiseen ei nykyistä voimakkaammin puututa, verorahat valuvat kiihtyvään tahtiin pääomasijoittajien taskuun. 

Ajan lakialoitteessaani kilpailuviranomaisille otto-oikeutta, jonka kautta voidaan tutkia kaikkia kilpailulle haitallisia yrityskauppoja. Näin saadaan nykyistä paremmin etukäteiskontrollin piiriin kaikki kansantalouden kannalta merkittävät yritysjärjestelyt. Tällä hetkellä viranomaiset voivat puuttua tietyn liikevaihtorajan ylittäviin kauppoihin, mutta tämä ei joka tilanteessa ole tarpeeksi tehokas tapa estää haitallista keskittymistä. 

Suomessakin on nähtävillä ilmiö, jossa suuret, tyypillisesti pääomasijoittajaomisteiset, toimijat hankkivat yksitellen omistukseensa pieniä kilpailijoitaan. Tätä kutsutaan hiipiväksi keskittymiseksi tai sarjahankinnoiksi. Tähän puuttumiseksi tarvitaan parempia keinoja. Selvää on, että haitalliseen keskittymiseen puuttuminen on myös pienten yritysten etu. 

Tässä lakialoite kokonaisuudessaan:

LAKIALOITE

laiksi kilpailulain 22 ja 23 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Aloitteessa esitetään kilpailulakiin (948/2011) lisättäväksi säännöksiä, joilla mahdollistetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston puuttuminen markkinoiden haitallista keskittymistä lisääviin yrityskauppoihin nykyistä kattavammin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi nykyisin tutkia ainoastaan laissa määritellyt liikevaihtorajat ylittäviä yrityskauppoja. Rajojen alle jää kilpailulle haitallisia yrityskauppoja. Tästä syystä kilpailuviranomaiselle esitetään otto-oikeutta, jolla mahdollistetaan myös liikevaihtorajat alittavien kauppojen tutkiminen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voisi määrätä ilmoitettavaksi yrityskaupan, joka vois aiheuttaa haittaa kilpailulle määräävän markkina-aseman luomalla tai sitä vahvistamalla. Yrityskauppa voitaisiin ilmoittaa myös vapaaehtoisesti sen selvittämiseksi, katsooko kilpailuviranomainen toimenpiteitä tarpeellisiksi.

PERUSTELUT


Kuluttajien kannalta haitallista markkinoiden keskittymistä ehkäistään yrityskauppavalvonnalla. Yritysten haitallinen keskittyminen johtaa hintojen kallistumiseen, valikoiman kaventumiseen sekä tuotteiden ja palvelujen laadun heikkenemiseen. Yrityskauppa on ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, jos yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa ja vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 10 miljoonaa euroa. Kilpailulle haitallisia yrityskauppoja voidaan ennalta kieltää tai niille voidaan asettaa ehtoja.

Marinin hallitus laski yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajoja, mutta ongelmana on, että niiden alle jää edelleen suuri määrä kilpailulle haitallisia yrityskauppoja. Tällä hetkellä moni toimiala keskittyykin voimakkaasti liikevaihtorajojen ulkopuolella. Liikevaihtorajoihin perustuva järjestelmä ei myöskään kerro aina tarpeeksi yrityksen taloudellisesta arvosta.

Suomessa suuri ongelma on paikallisten markkinoiden keskittyminen, koska paikallisesti toimivien yritysten liikevaihdot jäävät liikevaihtorajojen alle. Lisäksi paikalliset yritykset ovat useasti osa laajempaa markkinoiden keskittymistä. Suomessakin on nähtävillä ilmiö, jossa

suuret, tyypillisesti pääomasijoittajaomisteiset, toimijat hankkivat yksitellen omistukseensa pieniä kilpailijoitaan. Tätä kutsutaan hiipiväksi keskittymiseksi tai sarjahankinnoiksi. Tätä on Suomessa tapahtunut esimerkiksi terveyspalveluissa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan vuosina 2008–2020 tehtiin lähes 300 yrityskauppaa, joissa suuret toimijat hankkivat omistukseensa pieniä paikallisia lääkäri- ja hammaslääkäriklinikoita. 

Kolmen terveysjätin yhteenlaskettu markkinaosuus on satojen yrityskauppojen takia noussut noin 20–30 prosentista noin 70-80 prosenttiin. Sama on tapahtunut myös eläinlääkäripalveluissa, joka on yrityskauppojen vuoksi keskittynyt voimakkaasti yhden pääomasijoittajaomisteisen toimijan haltuun. Voimakasta keskittymistä tapahtuu tällä hetkellä myös terapia- ja hoivapalveluissa.

Tutkimukset osoittavat, että isojen terveysyritysten yritysostot ovat Suomessa johtaneet hintojen nousuun. Nousu on ollut keskimäärin 10–20 prosenttia.  Tämä on iso haaste paitsi yksittäisille kuluttajille myös hyvinvointialueiden taloudelle, jos ostopalveluita joudutaan hankkimaan isoilta yksityisiltä keskittyneillä markkinoilla koko ajan yhä kalliimmalla hinnalla.

Sekä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus että Suomesta saadut havainnot osoittavat, että viranomaisilla ei ole tarpeeksi keinoja puuttua markkinoiden haitalliseen keskittymiseen. Tähän ratkaisuksi sopisi lakiin kirjattava otto-oikeus, jolla tarkoitetaan kilpailuviranomaisen oikeutta vaatia ilmoitettavaksi yrityskauppa, joka ei täytä pääsäännön mukaisia liikevaihtorajoja.

Otto-oikeuden kautta voidaan tutkia kaikkia kilpailulle haitallisia yrityskauppoja. Jos viranomaisella on oikeus vaatia yrityskauppa tutkittavaksi myös liikevaihtorajojen alla, kaikki kansantalouden kannalta merkittävät yritysjärjestelyt, jotka voivat johtaa markkinoiden haitalliseen keskittymiseen, kuuluvat yrityskauppavalvonnan etukäteiskontrollin piiriin. Viranomaisen resurssit kohdistuvat otto-oikeusjärjestelmässä myös tehokkaammin järjestelyihin, joiden voidaan ennalta olettaa olevan kilpailun kannalta kaikkein haitallisimpia.

Otto-oikeus on jo käytössä Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa ja tulee käyttöön myös Tanskassa kesällä 2024. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ehdottanut otto-oikeuden käyttöönottoa Suomessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

kilpailulain 22 ja 23 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään kilpailulain (948/2011) 22 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 662/2012, 635/2014 ja 1297/2022, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi sekä 23 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi muutettuna laeilla 662/2012 ja 971/2021, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyiset 2–5 momentti siirtyvät 4–7 momentiksi seuraavasti:

22 §

Soveltamisala

———————————-

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, säännöksiä yrityskauppavalvonnasta sovelletaan yrityskauppaan, joka voi aiheuttaa haittaa tehokkaalle kilpailulle Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä.

———————————-

23 §

Yrityskaupan ilmoittaminen

———————————-

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä ilmoitettavaksi yrityskaupan, joka ei ylitä 22 §:n 1 momentissa tarkoitettuja liikevaihtorajoja, jos on perusteltua epäillä, että kauppa voisi aiheuttaa haittaa tehokkaalle kilpailulle Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä.

Yrityskauppa voidaan ilmoittaa vapaaehtoisesti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sen selvittämiseksi, onko toimenpiteisiin ryhtyminen tarpeen.

———————————-

Tämä laki tulee voimaan  päivänä kuuta 20  .

Helsingissä xx.xx.xxxx

Laura Meriluoto vas

Muut allekirjoittajat

Kategoriat
Yleinen

Kaupan alan työturvallisuutta on parannettava

Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen kaupan alan työturvallisuudesta. Esimerkiksi kotikaupungissani Kuopiossa on tapahtunut peräti 17 kaupparyöstöä viime vuoden alusta lähtien. Poliisin mukaan useimmat teot ovat kohdistuneet pieniin ruokakauppoihin, joissa on vähän henkilökuntaa ja harvoin vartijoita.

Uhkailu ja henkinen väkivalta ovat kaupan alalla lisääntyneet viime vuosien aikana. Uhka- tai väkivaltatilanne aiheuttaa aina sen kohteelle pelkoa ja ahdistusta, ja tällaiset tilanteet on pyrittävä välttämään kaikin tavoin.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalta edellytettävän vaaran arvioinnin tulee palvelutyötehtävissä sisältää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arvioinnin. Arviointi on päivitettävä vähintään kerran vuodessa. Arvioinnissa on otettava huomioon mm. työskentely yksin etenkin ilta- ja yöaikoina, työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset sekä rahan tai arvokkaan omaisuuden käsittely.

Vastuu työntekijän työturvallisuudesta on aina työnantajalla, mutta viime kädessä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualue valvoo työturvallisuuslain noudattamista ja sitä, että vaaditut toimet toteutuvat työpaikoilla. Hallituksen valtionhallintoon kohdentamat leikkaukset kuitenkin uhkaavat heikentää työsuojeluvalvonnan resursseja, mikä vaikeuttaa myös työturvallisuuteen liittyvien puutteiden tunnistamista työpaikoilla.

Samaan aikaan tiedetään, että ryöstöt liittyvät usein päihdeongelmiin, joiden yleisyyttä ja vakavuutta hallituksen politiikka uhkaa myös kasvattaa. Alkoholin saatavuuden lisääminen, taloudellisen eriarvoisuuden nopea kasvu, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä kolmannen sektorin toimintaedellytyksien heikkeneminen on erittäin huono yhdistelmä. Se uhkaa johtaa niin päihde- ja mielenterveysongelmien kuin näistä seuraavien turvallisuusongelmien yleistymiseen.

Turvallisemman yhteiskunnan rakentamisessa on puututtava ennen kaikkea syihin. Tässä tilanteessa on kuitenkin varmistuttava myös siitä, että työpaikkojen työturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja toimintatavat ovat kunnossa.

Alla kirjallinen kysymykseni kokonaisuudessaan:

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kaupan alan työturvallisuustilanteesta

Eduskunnan puhemiehelle

Kuopiossa on tapahtunut peräti 17 kaupparyöstöä viime vuoden alusta lähtien. Poliisin mukaan useimmat teot ovat kohdistuneet pieniin ruokakauppoihin, joissa on vähän henkilökuntaa ja harvoin vartijoita. Vuonna 2021 julkaistun opinnäytetyön mukaan myös uhkailu ja henkinen väkivalta ovat yleisesti kaupan alalla lisääntyneet viime vuosien aikana.

Uhka- tai väkivaltatilanne aiheuttavat aina sen kohteelle pelkoa ja ahdistusta. Vaikutukset voivat ulottua uhrin terveyteen, työviihtyvyyteen, työmotivaatioon, työsuoritukseen ja työssä jaksamiseen. Myös toisen työpaikan väkivaltatilanteet voivat aiheuttaa pelkoa ja kuormitusriskiä, jos tunnetaan esimerkiksi sijainnin läheisyyden tai tilanneyhtäläisyyden kautta samaistumista väkivaltaa kohdanneeseen työpaikkaan.

Työturvallisuuslain työnantajalta edellyttämän vaaran arvioinnin tulee palvelutyötehtävissä sisältää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arvioinnin, joka päivitetään vähintään kerran vuodessa. Arvioinnissa on otettava huomioon mm. työskentely yksin etenkin ilta- ja yöaikoina, työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset sekä rahan tai arvokkaan omaisuuden käsittelyn. Arvioidun vaaran perusteella työnantajan tulee järjestää työ ja työolosuhteet siten, että väkivallan uhkaa voidaan torjua tai vähentää.

Vastuu työntekijän työturvallisuudesta on aina työnantajalla, mutta viime kädessä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualue valvoo työturvallisuuslain noudattamista ja sitä, että vaaditut toimet toteutuvat työpaikoilla. Hallituksen valtionhallintoon kohdentamat leikkaukset kuitenkin uhkaavat heikentää työsuojeluvalvonnan resursseja, mikä vaikeuttaa työturvallisuuteen liittyvien puutteiden tunnistamista työpaikoilla.

Samaan aikaan tiedetään, että ryöstöt liittyvät usein päihdeongelmiin, joiden yleisyyttä ja vakavuutta hallituksen politiikka uhkaa myös kasvattaa. Alkoholin saatavuuden lisääminen ja taloudellisen eriarvoisuuden nopea kasvu yhdistettynä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä kolmannen sektorin toimintaedellytyksien heikkenemiseen uhkaa johtaa niin päihde- ja mielenterveysongelmien kuin näistä seuraavien turvallisuusongelmien yleistymiseen. Turvallisemman yhteiskunnan rakentamisessa on puututtava juurisyihin. Tässä tilanteessa varmistuttava myös siitä, että työpaikkojen työturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja toimintatavat ovat kunnossa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Tunnistaako hallitus kaupan alan heikentyneen työturvallisuustilanteen,

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta uhka- ja väkivaltatilanteet saataisiin minimoitua kaupan alalla

ja

tunnistaako hallitus työsuojeluvalvontaan käytössä olevien resurssien yhteyden työpaikkojen turvallisuudelle, työhyvinvoinnille ja väärinkäytöksiin puuttumiselle?

Helsingissä 15.5.2024

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Laura Meriluoto [vasemmistoliitto]