”Lapsi tarvitsee huomiota – nykyajan vanhemmat katsovat vain kännykkää!”
”Nää levottomat lapset on just niitä, jotka saa pelata monta tuntia päivässä!”
”Rajat puuttuu – siinä perheessä on kyllä lapset ottaneet vallan!”
Yhteiskunnassa ja vaalikentillä puhuttaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen sekä levottomat koululaiset ja uupuneet opettajat. Olen huomannut, että poliitikot mielellään pesevät kätensä lasten ja nuorten lisääntyvistä ongelmista toteamalla, että syy on vanhemmissa.
Onko hukassa oleva vanhemmuus totta vai tarua? Vaikea sanoa. Vanhempien syyllistäminen ja vanhemmuuden kyseenalaistaminen on ainakin hyvin yleistä. Syyllisyyden taakkaa kantavat erityisesti äidit. Itse asiassa ei ole montaa päivää siitä, kun kuulin sanottavan, että nuoret naiset pitäisi velvoittaa useamman kuukauden lasten- ja kodinhoitokurssille. Ennen oli kuulemma paremmin.
Asiat eivät kuitenkaan ole aivan näin yksinkertaisia. Maailma on moninaisempi ja yhteiskunta sirpaleisimpi kuin ennen. Digitaalinen maailma ulottuu kaikkialle. Naiset kouluttautuvat ja luovat uraa. Suomessa äidit ovat kokopäivätyössä muita maita useammin. Toisaalta myös työttömyys ja syrjäytyminen on ylisukupolvista. Hyvinvointi jakautuu. Tukiverkkoa ja esimerkiksi isovanhempia ei välttämättä ole lähistöllä. Toisaalla työelämän paineet ja toisaalla työttömyys väsyttävät. Työelämän epävarmuus vaikuttaa erityisesti naisiin. Nuoret naiset kantavat paljon huolia. Koulut ovat yhtä suurempia yksiköitä ja luokat aivan liian suuria. Inkluusion myötä mukana on monta erityislasta ilman tarvitsemaansa tukea.
Ovatko siis nykyajan kakarat kurittomia ja onko vanhemmuus hukassa? Mikä on syy ja mikä seuraus? Näkemykseni on, että elämme hyvin erilaisessa maailmassa kuin sukupolvet ennen meitä. Ja yhtä lailla näkemykseni on, että monet tämän hetken ongelmista ovat seurausta leikkauksista ja hyvinvointivaltion alasajosta. On tosiasia, että Suomessa on viimeisinä vuosina tehty todella kovia, lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia päätöksiä. Olisi ihme, jos tämä ei näkyisi missään.
Huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi Suomen syntyvyyttä tulisi saada nostettua ja/tai maahanmuuttoa kasvatettua. Meidän tulee muuttaa lapsiin ja vanhempiin kohdistuvaa puhetapaa ja asennetta sekä olla avoimempia monenlaisia perheitä ja elämäntapoja kohtaan. Ennen kaikkea Suomen tulee pitää kiinni hyvinvointivaltion palveluista sekä laadukkaasta ja tasa-arvoisesta koulutuksesta. Ennaltaehkäisy on monin verroin halvempaa kuin uupuneiden vanhempien tai masentuneiden lasten ja nuorten hoito. Hyvinvointivaltion palvelut ovat osa ennaltaehkäisyä. Ihmiset ovat tutkitusti onnellisempia yhteiskunnassa, joka pitää huolta myös heikommista.
Uupuvat vanhemmat eivät toivo lisää lapsia
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2018/08/uupuvat-vanhemmat-eivat-toivo-lisaa-lapsia
Kokenut opettaja väsyi koulun levottomuuteen: ”Vaikeinta on, kun en saa apua erityistä tukea tarvitsevalle lapselle”
https://yle.fi/uutiset/3-10127950
Nuorten hyvinvoinnista kaksijakoinen kuva
https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Nuorten-hyvinvoinnista-kaksijakoinen-kuva/1335068