Korkea koulutustaso ja laadukas tutkimus ovat pitkään olleet yksi Suomen kivijaloista. Suomella on ollut erinomainen maine maailmalla ja Suomen koulutusjärjestelmään on tultu tutustumaan sankoin joukoin.
Opiskelin sosiologiaa Itä-Suomen yliopistossa ja valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2015. Liukuhihnamaisteriksi minua ei voi kutsua, sillä otin opinnoilleni aikaa yhteensä kymmenisen vuotta. Kävin samaan aikaan kokoaikaisessa työssä, ja varmaankin sen takia motivaatio opiskeluun oli välillä heikko. Onnekseni kohdalleni sattui kuitenkin sellaiset laitoksen työntekijät, joilla oli aikaa ja halua kannustaa minua eteenpäin. Mahtaako nykyajan opiskelijoille olla enää tarjolla samaa?
Korkeakoulusektoria on vuosia koeteltu muutoksilla ja leikkauksilla. Viime eduskuntavaaleissa ehdokkaat poseerasivat Koulutuksesta ei leikata -kylttien kanssa, mutta juuri työnsä lopettanut hallitus toimikin täysin lupauksiaan vastaan. Koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu monella saralla. Koulutuksen ja tutkimuksen on myös usein ohittanut puhe innovaatioista ja kaupallistamisesta.
Yliopistolta kuuluu, että tutkimuksen ja opetuksen resurssit ovat selvästi aiempaa niukemmat. Yliopistojen perusrahoitusta on leikattu ja valtion rahoitus yliopistoille on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi. Kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta vie ison osan yliopistoyhteisön työajasta ja sisäinen kilpailu myös heikentää hyvää työyhteisöä. Kilpaillun rahoituksen projekteissa vastataan yhä useammin tarkoin määriteltyyn tutkimusaiheeseen. Kilpailtu rahoitus tuo mukanaan aikaa vievää hallintoa. Työ on silppua ja sälää ja akateemisen intohimon korvaa uupumus ja motivaation lasku. Tutkimusta tehdään usein määräaikaisissa työsuhteissa, apurahalla ja epävarmana tulevasta.
Koulutusleikkauksilla Suomi on sahannut omaan jalkaansa. Koulutusleikkausten kanssa samaan aikaan tutkitun tiedon arvostus on yhteiskunnassa laskenut. Poliittinen päätöksenteko on ollut liian suoraviivaista ja hätäistä siihen, että tutkijoita olisi kuultu ja tietoon perehdytty. Netin ja somen valtaa äänekäs huuhaa.
Koulutus, tutkimus ja sivistys ovat selviytymiskeino Suomelle. Tavoitteena voi olla vain erinomaisen laadukas koulutusjärjestelmä ja huippututkimus. Korkeakoulusektorin ja tutkimuksen rahoituksen tulee olla ennakoivaa ja pitkäjänteistä. Tutkitun tiedon tulee saada yhteiskunnassa riittävän arvostuksen ja päätöksenteossa riittävän painoarvon. Asenneilmapiiriä tulee kehittää kaiken maailman dosenttien tutkimusta arvostavaksi.
Lue lisää:
Vasemmistoliiton koulutus-ja tiedepoliittinen ohjelma: https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/11/Vas-koulutuspoliittinen-ohjelma.pdf?fbclid=IwAR2fdkfGIv4xdmYDZxFvrlKunsZBFht-zrHBo0sTeSCpmOCzWXnXBtTy-ew
Tieteentekijöiden liitto: https://tieteentekijoidenliitto.fi/files/2731/TTL-Professoriliitto_vaalitavoitteet_webversio.pdf
#tiedevaikuttaa #tiedevaalit #koulutuslupaus