Vaalityötä tehdessä tulee jatkuvasti vastaan erityisesti ikäihmisten pärjäämiseen liittyviä huolia. Vanhusköyhyys, pienet eläkkeet, omaishoitajien jaksamisvaikeudet ja kotihoidon vähäiset resurssit ovat aiheita, jotka puhuttavat. Monia ikääntyneitä huolettaa, mitä on edessä, kun oma vointi heikkenee. Ironisena kommenttina kuulee usein ”toivottavasti se eutanasia hyväksytään ennen sitä”.
Vanhustenhoivan epäkohdat ovat olleet jo pitkään omaisten, hoitohenkilökunnan ja tutkijoiden tiedossa. Vanhustenhoivan tilanne on tuttu minulle myös kaupunginvaltuutettuna ja perusturva- ja terveyslautakunnan jäsenenä. Olen pyrkinytkin omalta osaltani vaikuttamaan siihen, että Kuopiossa varattaisiin hoivapalveluihin ja omaishoitajien tukemiseen riittävästi resursseja.
Vuoden 2019 alussa, hoivayritysten laiminlyöntien paljastuttua, vanhustenhoivasta virisi julkisuudessa vilkas keskustelu. Professori Teppo Kröger on arvioinut, että vanhustenhoivassa on jopa miljardin euron vaje. Kun resursseja on yksinkertaisesti liian vähän, on selvää, ettei inhimillinen tai arvokas elämä kaikkien kohdalla toteudu. Palveluiden tuottamisessa katsotaan liiaksi hintaa laadun ja hyvän elämän sijaan.
Suomalaisen vanhuspolitiikan ihanteena on yksityiskodissa vanheneminen, minkä johdosta yhä useampi ikäihminen asuu omassa kodissaan entistä pidempään ja entistä huonokuntoisempana. Tutkijoiden mukaan nykyinen palvelujärjestelmä tukee kotona annettavaa hoivaa huonosti: vaikka laitospaikkoja on vähennetty, kotihoitoa ei ole lisätty.
Viime aikojen hoivakeskustelu on painottunut hoitolaitoksissa ja asumispalveluyksiköissä asuvien ihmisten tilanteeseen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt yksityiskotien arki ja kotonaan asuvat avun tarpeessa olevat ihmiset, joiden määrä kasvaa jatkuvasti. Tutkimusten pohjalta on jo vuosia tiedetty, että heille kodista on vaarassa tulla epämiellyttävä paikka, jos tukea ei ole riittävästi saatavilla. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat omaisettomat iäkkäät, jotka ovat muita useammin täysin virallisen avun varassa.
Ihmisten eläessä yhä pidempään on kuitenkin ymmärrettävä myös se, ettei omassa kodissa asuminen ole kaikille mahdollista. Esimerkiksi muistisairaat tarvitsevat usein sellaista hoitoa, jota suuremmillakaan resursseilla ei ole helppoa toteuttaa kotona.
Niin lainsäädännöissä kuin vanhuspalvelujen käytännöissä on taattava se, ettei kukaan jää kotiinsa heitteille. Hoivaan on ohjattava riittävästi resursseja.
Oikeus arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu jokaisella – Vasemmistoliiton teesit vanhusten hoivan ja hoidon parantamiseksi: https://vasemmisto.fi/teemat-arvot/muut-ohjelmat/oikeus-arvokkaaseen-vanhuuteen-kuuluu-jokaiselle/
Puheenjohtaja Li Anderssonin puhe Ylen vaalitentissä 27.3.2019 (puhe alkaa kohdasta 10:00 min): https://areena.yle.fi/1-4667388
Professori: Suomalainen kotihoito on surkeassa tilassa – naapurimaat satsaavat paljon enemmän: ”Vanhusten elämässä on hyvin suurta kärsimystä”: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/professori-suomalainen-kotihoito-on-surkeassa-tilassa-naapurimaat-satsaavat-paljon-enemman-vanhusten-elamassa-on-hyvin-suurta-karsimysta/7265224#gs.4bj0wb
Tässä on vanhustenhoidon pahin umpisolmu – Tuhannet kärvistelevät kotona ilman riittävää apua: ”Tilanne on kaoottinen”: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1145b317-265d-4520-9b1c-1d4d5dbc1768
Kansalaisaloite: Vanhusasiavaltuutettu edistämään vanhusten oikeuksien toteutumista Suomessa:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3838
Huippututkija: miljardi euroa lisää vuodessa nostaisi Suomen vanhushuollon pohjoismaiselle keskitasolle https://yle.fi/uutiset/3-10618988?fbclid=IwAR33lSkdXBGp7YBW_RUVYKAAiusci-NFsIDg3qj2S9FRx0ZhGLk4_EKbEKg
Marja Jylhä: Hoiva vähenee, retoriikka paranee? https://alusta.uta.fi/2017/05/15/hoiva-vahenee-retoriikka-paranee/?fbclid=IwAR3uQ_mZcBCAzubdquq6lmtoxzObI5QWOm6NYPgmzglZ_JQDGgjaqX-oQ54