Hyvät kuulijat,
Maailma tuntuu nyt olevan pahasti sekaisin. Turvallisuuden tunteemme on järkkynyt monesta syystä. Ympärillämme on uhkia, kriisejä, tuskaa ja huolta.
Ensin tuli koronapandemia, joka uhkasi ja koetteli suomalaisten ja koko maailman ihmisten terveyttä ja elämää. Pitkittyessään, kuukausi toisensa jälkeen, korona myös uuvutti meitä. Elämme edelleen osin pandemian varjossa ja sen vaikutus näkyy yhteiskunnassamme pitkään.
Nyt turvallisuuden tunnettamme uhataan rajojemme ulkopuolelta tavalla, jollaista minä ja oma sukupolveni emme ole aiemmin kokeneet. Venäjän johdon suuntaama järjetön hyökkäys Ukrainaan muuttaa koko Euroopan ja myös Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta.
Tilanne Ukrainassa tulee lähelle ja koskettaa suomalaisia. Euroopassa käytävä sota voi ahdistaa, kuristaa kurkkua, itkettää ja tulla uniin. Joudumme seuraamaan, kuinka ihmiset kärsivät hirvittävien sotatoimien, julmuuden ja raakalaismaisen väkivallan uhreina. Ukrainan lisäksi uutiset esimerkiksi Syyriasta ja Afganistanista järkyttävät.
Kaiken tämän lisäksi myös ilmastokatastrofi ja luontokato uhkaavat meitä. Raportit puhuvat selvää kieltä: jos jatkamme näin, maapallo ei säily elinkelpoisena tuleville sukupolville. Nykyiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät riitä.
Ei siis ole ihme, että turvallisuuden tunteemme on järkkynyt. Huomaan itse monesti miettiväni, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä uhkakuvien ja huolien keskellä? Mistä löytää hyvää ja toivoa? Vastaus voi löytyä läheltä.
Koronapandemia on osoittanut meille sen, että pystymme pakon edessä isoihin muutoksiin. Pandemia sai meidät myös tarkastelemaan perhettä ja eri sukupolvia, ystävyyksiä ja yksinäisyyttä, työtä ja työn merkitystä eri näkökulmista. Aluksi niin epämääräinen ja pelottava uhka yhdistikin suomalaisia. Kiitimme yhteen ääneen hoitajia ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, tarjosimme apua tuntemattomille ja veimme naapureille ostoksia. Moni myös löysi itsestään vahvuutta ja sinnikkyyttä. Korona on vielä keskuudessamme, mutta sen vakavuus osoittaa heikkenemisen merkkejä. Voimme olla täälläkin yhdessä luottavaisemmin ilman pelkoa, huolta ja epäluuloa. Keväässä on toivon pilkahduksia.
Myös Ukrainan järkyttävä tilanne on osoittanut, että meissä elää vahva auttamisen halu. Moni kuopiolainen on ollut auttamassa ukrainalaisia asumisen, ruuan, arjen ja byrokratian kanssa. Kuopiossa muiden muassa Linnanpellon koululla on toiminut upea joukko vapaaehtoisia.
Täällä vallitsee vahva solidaarisuuden tunne. Riippumatta taustoistamme me kaikki tavoittelemme nyt rauhaa. Myös maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtana on oltava rauhan ja turvallisuuden takaaminen.
Niin ikään ilmastokatastrofi on saanut monet liikkeelle. Nuoret ja yhä enemmän myös vanhemmat sukupolvet vaativat nopeita toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Pandemian lisäksi myös halumme vastustaa Venäjän johdon toimia on osoittanut, että nopeakin muutos elämäntavoissa on mahdollista. Yhä useampi haluaa nyt lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön ja Venäjän toimien rahoittamisen. Yksi on siirtynyt yksityisautosta sähköpyörään, toinen laskenut huonelämpötilaa.
Maailma tuntuu olevan pahasti sekaisin, mutta ympärillämme on paljon hyvää, paljon sellaista, mistä voimme ammentaa toivoa.
Hyvät kuulijat,
Vappu on työn ja työväen juhla, mutta tämän hetken työmarkkinatilanne ei juuri anna aihetta juhlimiseen. Tällä hetkellä julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijät peräävät parempia työoloja ja kohtuullista palkkaa. Katseemme kohdistuu muiden muassa sairaanhoitajiin, lähihoitajiin, ensihoitajiin, lastenhoitajiin, koulunkäynnin ohjaajiin ja opettajiin.
Kuten kaikki tiedämme, julkisen sektorin työntekijät ovat sinnitelleet ja pitäneet meidät hengissä koronaviruspandemian ajan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat riskeeranneet oman elämänsä turvatessaan meitä. Hoitajat ovat hoitaneet yötä päivää laitoshuoltajien turvaamissa tiloissa. Kotihoidon työntekijät ovat pitäneet huolta kotiin eristäytyneistä ikääntyneistä. Opettajat ovat opettaneet lapsia ja nuoria ja jatkaneet kasvatustyötä sekä kodin ja koulun yhteistyötä pitkälle iltoihin.
Terveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palvelut ammattilaisineen ovat yksi turvallisuutemme peruspilareista. Miten osoitamme näille ammattilaisille heidän arvonsa? Pelkät kiitokset eivät tuo työhyvinvointia eivätkä pidä ihmisiä alalla.
Hoitajapula on yksi aikamme suurista haasteista. Tiedämme, että Suomi tarvitsee lisää hoitajia. Jo nyt uusien työntekijöiden rekrytointi on paikoin vaikeaa, eikä tulevaisuus näytä tätä haastetta ainakaan helpottavan. Ongelma on raskaissa työoloissa ja palkkauksessa, joka ei vastaa työn vaativuutta. Nämä asiat on laitettava kuntoon.
Sen sijaan lakkojen murtaminen potilasturvallisuuslailla, joka pakottaisi hoitajat töihin, olisi todella suuri virhe. Virhe se olisi erityisesti tilanteessa, jossa tarvitsemme alalle uusia osaajia. Kuinka moni haluaa opiskella ammattiin, jossa voi joutua pakotetuksi työhön, joka kaiken lisäksi on raskasta ja matalasti palkattua? Eikö pitäisi olla selvää, että motivoitunutta työvoimaa ei saada työväkeä kurittamalla?
Rakkaat kuulijat,
Seuraaviin eduskuntavaaleihin on alle vuosi aikaa. Tällaisina aikoina on erityisen tärkeää valita sellaiset puolueet johtamaan maata, jotka kantavat vastuuta niin ulkoisesta kuin sisäisestä turvallisuudesta. Viime aikoina keskustelua on käyty Venäjän johdon sotatoimien aiheuttamasta ulkoisesta uhasta. Meidän täytyy kuitenkin huolehtia myös ihmisten jokapäiväisestä selviytymisestä ja hyvinvoinnista tässä ja nyt.
Tällä hallituskaudella on tehty viisaita päätöksiä, joissa vasemmistoliitolla on ollut merkittävä rooli. Samalla, kun oikeistosta on muun muassa esitetty sosiaaliturvaleikkauksia koronan kurittamalle kansalle, on hallituksemme kasvattanut työllisyyttä, torjunut köyhyyttä ja tehnyt mittavia sosiaalisia investointeja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Olemme nähneet, että yhteiskunnallisen kriisin ratkaisemiseen tarvitaan toimivat julkiset palvelut. Vahva hyvinvointivaltio lisää turvallisuuden tunnetta ja edistää yhteiskuntarauhaa.
Maailma ei kuitenkaan ole vielä valmis ja paljon on tehtävää. Suomi, kuten koko maailma on isojen muutosten edessä. Siksi tarvitsemme välittävää ja vastuullista vasemmistolaista politiikkaa myös seuraavalla hallituskaudella. Vasemmistoliitolta löytyy selkärankaa tehdä nopeita päätöksiä tehokkaiden rakenteellisten toimenpiteiden saavuttamiseksi ja muutoksen aikaansaamiseksi. Ääni meille on ääni reilulle vihreälle siirtymälle.
Tehkäämme siis itse kukin viisaita päätöksiä, kun niiden aika tulee.
Hyvää vappua!
