Eduskunnan hallintovaliokunta kokousti tänään. Käsiteltävinä aiheena oli esimerkiksi EU:n ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin muuttaminen. Asiantuntijoita kuulimme mm. oikeus- ja sisäministeriöstä.
Olen saanut paljon kyselyjä siitä, miten eduskunnan valiokunnat toimivat. Heti alkuun voi sanoa, että valiokuntien työ on hyvin tärkeää, sillä eduskunnan päätökset valmistellaan valiokunnissa. Valiokuntien toimikausi on vaalikausi, eli neljä vuotta. Niiden kokoonpano vastaa eduskunnassa toimivien puolueiden voimasuhteita. Itse olen hallintovaliokunnassa vasemmistoliiton ainoa edustaja.
Eduskunnassa on 16 pysyvää erikoisvaliokuntaa ja erityisesti EU-asioita koordinoiva suuri valiokunta. Pääsääntöisesti jokainen valiokunta käsittelee sitä vastaavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita. Oma valiokuntani, hallintovaliokunta käsittelee siis pääsääntöisesti sisäministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita. Niitä ovat esimerkiksi valtion alue- ja paikallishallinto, alue- ja rakennepolitiikka, yleishallintoasiat, valtion henkilöstöpolitiikka, poliisi- ja pelastustoimi, onnettomuustutkinta, rajavartiolaitos, ulkomaalaisasiat sekä kunta- ja kirkollisasiat.
Valiokunnissa valmistellaan sekä mietintöjä että lausuntoja. Valiokuntien päätehtävä on tehdä oman hallinnonalaan liittyvistä asioista, esimerkiksi hallituksen esityksistä mietintöjä. Nämä mietinnöt toimivat käsittelyn pohjana eduskunnan täysistunnossa. Valiokunnat antavat myös lausuntoja toisten valiokuntien asioista, jos tämä nähdään käsiteltävän asian kannalta tärkeänä.
Näin monesti onkin, sillä monet käsiteltävät asiat ovat tärkeitä usean hallinnonalan näkökulmasta, eikä elämä mahdu hallinnon rajoihin. Esimerkkinä voi mainita hallintovaliokunnan asioista vaikka maahanmuuttopolitiikan, joka on myös esimerkiksi tärkeä koulutuspoliittinen asia (kuuluu sivistysvaliokuntaan) ja työelämä- ja tasa-arvoasiakin (kuuluu työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan). Joissakin tapauksissa asia voidaan lähettää myös perustuslakivaliokuntaan, jos vaikka hallituksen esityksen perustuslaillisuus ja suhde kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin pitää arvioida.
Valiokuntatyössä tärkeää ovat myös asiantuntijakuulemiset ja asiantuntijoiden antamat lausunnot. Näin eri alojen asiantuntijat pääsevät vaikuttamaan suoraan päätöksentekoon. Asiantuntijakuulemisten perusteella valiokunta muodostaa asiasta oman näkemyksensä ja laatii kannastaan mietinnön tai lausunnon lopullista päätöksentekoa varten. Valiokunta voi ehdottaa asian hyväksymistä sellaisenaan, esittää siihen muutoksia tai jopa sen hylkäämistä.
Valiokunnissa valmistuvat mietinnöt eivät välttämättä myöskään ole aina yksimielisiä, vaan niihin voidaan valiokunnassa jättää myös vastalauseita. Lausuntoihin puolestaan voidaan jättää eriäviä mielipiteitä. Vastalauseet ja eriävät mielipiteet voivat olla jonkun puolueen edustajien omia tai useamman puolueen edustajien (esimerkiksi oppositiopuolueiden) yhteisiä.
Valiokunnat järjestävät toisinaan myös julkisia kuulemisia, mutta yleensä valiokuntien kokoukset eivät ole julkisia. Jokaisen valiokunnan omilta nettisivuilta voi kuitenkin löytää paljon tietoa käsiteltävistä asioita sekä valmistuneista mietinnöistä ja lausunnoista. Jos jokin asia valiokuntatyössä mietityttää, aina kannattaa olla yhteydessä valiokunnan jäseniin.