Moni suomalainen puoluekannasta riippumatta ihmettelee, miksi Orpon hallitus haluaa painostaa työntekijöitä kipeänä töihin sairaussakolla, tai miksi aikuiskoulutustuki ollaan lakkauttamassa aikana, jolloin mahdollisuus kehittää omaa osaamista on tärkeämpää kuin koskaan. Kuitenkin yksittäisiä heikennyksiä vähemmälle huomiolle on jäänyt systeemitason muutos, jota hallitus ajaa työmarkkinoille. Tavoitteena on siirtää valtaa entistä enemmän työnantajille ja samalla heikentää työntekijöiden asemaa.
Paikallisen sopimisen laajennukset voivat viedä pahimmillaan jopa tuhat euroa kuukaudessa työntekijän palkasta, kun työehdoista heikommin sopiminen mahdollistetaan luottamusmiesjärjestelmän ohi. Tämä tulee lisäämään etenkin ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä, mikä on jo nykyisin vakava ongelma. Yhtäkkiä perussuomalaisetkin ovat rakentamassa Suomeen kahden kerroksen työmarkkinoita ja kutsuvat ”mafiaksi” järjestäytyneitä työntekijöitä vain, koska he käyttävät lakko-oikeutta. Oikeutta, jota perussuomalaiset vielä eduskuntavaalien alla lupasivat puolustaa.
Uudistukset antavat etulyöntiaseman järjestäytymättömille yrityksille, mikä uhkaa johtaa palkkojen laskemiseen ja työehtosopimuksien yleissitovuuden purkautumiseen jo lähitulevaisuudessa. Ilman yleissitovuutta työntekijät menettäisivät palkkojen yleiskorotukset, lomarahat sekä nykymuotoiset ylityökorvaukset ja sairausajan palkan, joita laki ei suojaa työehtosopimuksia vastaavalla tavalla.
Samaan aikaan niin sanotulla vientimallilla ollaan käytännössä asettamassa palkankorotuskatto naisvaltaisille ja matalasti palkatuille aloille. Naisvaltaiset alat ollaan sysäämässä pysyvään palkkakuoppaan ja julkisten palveluiden kriisiä aiotaan pahentaa entisestään.
Vaalipuheiden ja todellisen politiikan välinen ristiriita on se syy, miksi palkansaajat joutuvat puolustamaan työehtojaan ja oikeuksiaan nyt lakkojen kautta. Kaikissa kyselytutkimuksissa kansalaisten enemmistö on vastustanut hallituksen työelämäheikennyksiä ja tukenut ay-liikkeen työtaistelutoimia.
Oikeistohallituksen tekemiä heikennyksiä on perusteltu työllisyydellä ja velkaantumisella, vaikka yhdellekään työlainsäädäntömuutoksista ei ole kyetty osoittamaan merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen tai julkiseen talouteen. Tämä osoittaa, että kyse on ennen kaikkea ideologisesta politiikasta, jota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Nyt olisi korkea aika ottaa aikalisä ja palata sopimisen tielle.
Kolumni ilmestyi Savon Sanomissa ja Karjalaisessa 13.3.2024