Pankkien on tarjottava peruspankkipalveluja kaikille laillisesti ETA-valtiossa asuville kuluttaja-asiakkaille. Kokemusten ja selvitysten mukaan erityisesti Suomeen muuttavien pankkipalveluiden saamisessa on kuitenkin suuria haasteita. Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa vaadin hallitukselta toimia peruspankkipalveluiden saatavuuden parantamiseksi. Koko kirjallinen kysymys on luettavissa alla ja eduskunnan nettisivuilla. Eduskunnan nettisivuille tulee myös myöhemmin ministerin vastaus kysymykseeni.
Tilanne on kohtuuton Suomeen muuttaville. Asioiden hoitaminen Suomessa ilman verkkopankkitunnuksia on käytännössä mahdotonta. Pankkipalveluiden rajaamisessa on kyse paitsi peruspalveluiden, myös osallistumisoikeuden rajoittamisesta.
Peruspankkipalveluihin kuuluvat muun muassa perusmaksutili, sen maksukortti ja verkkopankkitunnukset. Finanssivalvonnan selvitys viime vuodelta paljastaa, että pankit ilmoittavat arvioivansa peruspankkipalveluiden tarjoamisen edellytyksiä eri tavoin.
Selvitysten ja kokemusten mukaan pankkien käytännöt vaihtelevat suuresti. Ulkomaalainen pankkitilin avaaja ei voi tietää millä kielillä saa palvelua, mitä dokumentteja peruspankkipalveluiden saamiseksi vaaditaan, kauan peruspankkipalveluiden saaminen kestää tai saako palveluita lainkaan.
Tyypillinen viivästyminen aiheutuu esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakkaalla ei ole pankin itsensä määrittelemää hyväksyttävää henkilöllisyyden todentamisasiakirjaa. Pankkien vaatimukset ovat vaihtelevia ja usein tarpeettoman tiukkoja.
Osoitus turvapaikan tai tilapäisen suojelun hakemisesta tai vireillä oleva muu oleskelulupahakemus pitäisi riittää todistamaan, että henkilö asuu laillisesti ETA-maassa. Henkilöllisyyden todistamiseen on ehdotettu esimerkiksi kaikista turvapaikanhakijoista otettuja biometrisiä tunnisteita. Vain vahva sähköinen tunnistusväline vaatii suomalaisen henkilötunnuksen.
Ongelmat peruspankkipalveluiden saatavuudessa koskevat tietysti myös muuten heikommassa asemassa olevia, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, vammaisia ja ikääntyneitä suomalaisia. Hallituksen tulisi selvittää tarvittavat lainsäädännölliset ja muut keinot pankkiasioinnin sujuvuuden parantamiseksi.
Jättämäni kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys peruspankkipalveluiden saatavuudesta
Eduskunnan puhemiehelle
Ulkomaalaisten asiakkaiden kokemusten mukaan heidän saamansa pankkipalvelut eivät Suomessa toimi tai toimivat kohtuuttomalla viiveellä. Viiveitä ja vaikeuksia on jo pankkitilin avaamisessa, mutta myös verkkopankkitunnusten käyttöönottamisessa. Samaan ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriö, Yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä Finanssivalvonta.
Pankkipalveluiden rajaamisella rajoitetaan paitsi peruspalveluita, myös henkilöiden osallistumisoikeutta. Pankkien sähköinen tunnistautuminen on yleisin tunnistautumisväline muissakin kuin pankkipalveluissa. Ilman pankkitiliä ja verkkopankkitunnuksia asioiden hoitaminen Suomessa on käytännössä mahdotonta, totesi esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriö taustapaperissaan hallitusneuvotteluiden alla. Lainsäädännöstä huolimatta tunnistautuminen pankkipalveluihin ei edelleenkään ole kaikille mahdollista.
Edellisellä hallituskaudella tilannetta selvitettiin Valtiovarainministeriön ja pankkien valvonnasta vastaavan Finanssivalvonnan kanssa. Finanssivalvonta laati pankkipalveluiden rajoittamista koskevan teema-arvion, jonka osana tarkasteltiin myös pankkipalveluiden tarjoamista erilaisille Suomeen muuttaville ulkomaalaisten ryhmille. Selvityksen mukaan perusmaksutili ja siihen liittyvät vähimmäispalvelut ovat pääosin saatavilla, mutta palvelujen saatavuus usein viivästyy. Syiksi ehdotettiin muun muassa konttoriasioinnin pitkiä odotusaikoja tai epäselvyyksiä ja asiakkaiden heikkoa tiedonsaantia. Lakisääteinen 10 pankkipäivän enimmäiskäsittelyaika lasketaan vasta siitä ajankohdasta, kun pankki on vastaanottanut täydellisen hakemuksen. Kaikki viivästykset ja epäselvyydet vaaditussa dokumentaatiossa pidentävät todellista käsittelyaikaa. Käsittelyaikojen valvontaa ei tehdä välttämättä lainkaan.
Pankeille antamissaan toimenpidesuosituksissa Finanssivalvonta korosti, että suomalainen henkilötunnus ei voi olla peruspankkipalveluiden edellytys. Luottolain mukaan pankkien on tarjottava peruspankkipalveluja yhdenvertaisesti asiakkaille, jotka asuvat laillisesti ETA-valtiossa. Kun nyt käytännöt vaihtelevat ja useat pankit edellyttävät esimerkiksi hyväksyttyä oleskelulupaa, tulisi Finanssivalvonnan mukaan osoitus turvapaikan tai tilapäisen suojelun hakemisesta tai vireillä oleva muu oleskelulupahakemus riittää todistamaan laillinen asuminen ETA-maassa. Niissäkin tapauksissa, joissa Suomeen muuttavan asumista ETA-maassa ei voida vielä todistaa, tulisi pankin oman harkintansa perusteella avata asiakkaalle pankkipalvelut, mikäli asiakkaan henkilöllisyys on selvillä ja muut rahanpesun estämistä koskevan sääntelyn velvoitteet pystytään täyttämään. Pankkien olisi lisäksi syytä seurata käsittelyaikojensa toteutumista ja tarjota asiakkaille kattavammin tietoa peruspankkipalveluihin liittyvistä käytännöistä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan pankkien käytäntö noudattaa varsin tiukkoja linjauksia liittyen henkilön tunnistamiseen tuottaa ongelmia etenkin turvapaikanhakijoille, joilla ei usein ole realistista mahdollisuuttakaan esittää luotettavaa matkustusasiakirjaa. Turvapaikkaprosessi voi kestää jopa vuosia, jolloin henkilöt eivät saata odotusaikana saada edes perusmaksutiliä. Tämä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi silloin, kun henkilö on työssä ja palkanmaksu edellyttäisi pankkitiliä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan verkkopankkitunnusten puuttuminen aiheuttaa eriarvoistavaa kohtelua ja hankaloittaa ulkomaalaisten Suomeen kotoutumista. Viime vuonna antamassaan lausunnossa valtuutettu huomauttaa, että sen käsityksen mukaan ei ole syytä sille, miksi esimerkiksi kaikista turvapaikanhakijoista otettuja biometrisiä tunnisteita ei voisi pitää riittävänä todennuksena henkilöllisyydestä pankkipalveluasiakkuutta avattaessa.
Haasteet pankkipalveluiden saavutettavuudessa ovat merkittävä este myös kansainvälisten osaajien houkuttelulle Suomeen. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriö on todennut, että kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi ja heidän Suomeen asettumisen helpottamiseksi keskeisten pankkipalveluiden tulisi olla helposti saatavissa. Korkeakoulut ovat raportoineet ulkomaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja henkilöstön pankkiasioinnin haasteista.
Pankkien harmaan talouden vastaisten riskinhallinnan toimien on oltava oikeasuhtaisia, ennustettavia ja läpinäkyviä. Nyt käytännöt palveluiden tarjoamisessa vaihtelevat merkittävästi pankeittain. Ulkomaalainen pankkitilin avaaja ei voi tietää millä kielillä saa palvelua, mitä dokumentteja peruspankkipalveluiden saamiseksi vaaditaan, kauan peruspankkipalveluiden saaminen kestää tai saako palveluita lainkaan.
Peruspankkipalveluiden saatavuuden ongelmat koskevat tietysti myös esimerkiksi syrjäytyneitä, vammaisia ja ikääntyneitä suomalaisia. Pankkien aukioloajat, esteellisyys ja käytännöt ovat monelle palveluiden saamisen este. Arviolta yli miljoonalta suomalaiselta puuttuu voimassa oleva henkilöllisyystodistus, joka vaaditaan verkkopankkitunnuksien saamiseksi.
Tarvittavat lainsäädännölliset ja muut keinot pankkiasioinnin sujuvuuden parantamiseksi tulisi selvittää.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mikä on kohtuullinen kokonaisaika peruspankkipalveluiden odottamiselle?
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ulkomaalaisten asiakkaiden ja muiden ryhmien peruspankkipalveluiden saatavuuden ja sujuvuuden parantamiseksi?
Miten pankkien harmaan talouden vastaisten riskinhallinnan toimien oikeasuhtaisuutta, ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä voidaan parantaa?
Helsingissä 8.3.2024
Laura Meriluoto [vas]