Eduskunta käsittelee tällä viikolla hallituksen 120 miljoonan euron leikkauksia ammatilliseen koulutukseen. Olen huolissani siitä, mitä leikkaukset tekevät jo valmiiksi vaikeassa työllisyystilanteessa olevalle Itä-Suomelle.
Ammatillinen koulutus on isossa roolissa Itä-Suomen osaamistason, työllisyyden, elinvoiman ja nuorten hyvinvoinnin parantamisessa. Hallituksen leikkaukset saavat todella ihmettelemään, eikö leikkauksia ole ajateltu ollenkaan Itä-Suomen näkökulmasta. Hallituksen puheissa ollaan kyllä monesti itäisen Suomen tilanteesta huolissaan, mutta teot vievät taas täysin toiseen suuntaan.
Hallituksen mukaan rahoitusleikkaus kohdistetaan aikuisten, jo tutkinnon suorittaneiden koulutukseen. Tällainen kohdennus on käytännössä täysin mahdotonta toteuttaa.
Oppivelvolliset ja aikuiset opiskelijat opiskelevat samoissa ryhmissä. Itä-Suomessa joudutaan varmasti miettimään myös ammatillisen koulutuksen keskittämistä, joten sekin vaikuttaa suoraan myös oppivelvollisiin. Itä-Suomella ei ole kyllä millään varaa vaikeuttaa aikuistenkaan opiskelua, alanvaihtoa ja työllistymismahdollisuuksien parantamista.
Ammatillisen koulutuksen leikkaukset tarkoittavat laskennallisesti 1600 opettajan vähennystä. Myös Itä-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa on käyty hallituksen leikkausten vuoksi yt-neuvotteluja, jotka ovat kohdistuneet myös opetushenkilöstöön. Esimerkiksi Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärän vähennys on 54 työntekijää, joista kymmenelle tarjotaan uutta tehtävää. Opetus- ja ohjaushenkilöstöä vähennetään 35.
Itä-Suomen pojat nousevat monesti esiin huolena, kun puhutaan oppimistuloksista tai kasvavasta oppimisen tuen tarpeesta. On käsittämätöntä, että tällaisessa tilanteessa ollaan valmiita tekemään leikkauksia, jotka heikentävät tilannetta entisestään. Miten ammatillisten oppilaitosten yt-neuvottelut vaikuttavat ammatillisen koulutuksen laatuun, saavutettavuuteen ja lähiopetuksen määrään?