Kategoriat
Yleinen

Missä Pohjois-Savon hyvinvointialueella mennään?

On kulunut reilu vuosi siitä, kun laki hyvinvointialueista astui voimaan ja Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta. Näiden tehtävänä on vastata vuoden 2023 alusta lähtien kunkin alueen sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluista. Poikkeuksena on Helsinki, joka vastaa näistä palveluista kaupunkina.

Aluevaltuustojen toimikausi alkoi tämän vuoden maaliskuussa, jolloin myös me Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutetut aloitimme luottamustehtävässämme. Pian tämän jälkeen myös aluehallitus aloitti työnsä, ja tulin itsekin valituksi kyseiseen toimielimeen. Olen innossani ja äänestäjilleni kiitollinen siitä, että pääsen olemaan mukana tässä historiallisessa uudistuksessa, vaikka helpoksi tehtävää ei voi kutsua. Kaikki aluevaltuutetut löydät täältä.

Tekemistä on jo nyt valmisteluvaiheessa ollut paljon, eikä perehtyminen kaikkiin päätettäväksi tuleviin asioihin ole ollut aivan helppoa nopeassa aikataulussa. Hyvinvointialueella on todella suuret vastuut ja toistaiseksi melko vähän valmistelevia viranhaltijoita, aikataulu on tiukka ja valtion rahoituksen niukkuus aiheuttaa paljon huolta. Itse pelkään ennen kaikkea sitä, ettei hyvinvointialueellamme riitä rahat ennaltaehkäisevän työn riittävään painottamiseen.

Joka tapauksessa eteenpäin on päästy. Aluevaltuusto hyväksyi ensi töikseen hallintosäännön ja poliittisen johtamisjärjestelmän. Olemme tehneet aluehallituksessa ja -valtuustossa päätöksiä muun muassa hyvinvointialueen tukipalveluihin (esim. ruokahuolto ja henkilöstön työterveyspalvelut), budjettiin, tulevaan henkilöstöön ja järjestöjen avustuksiin liittyen. Hyvinvointialuejohtajaksi valitsimme Marko Korhosen, joka toimi aiemmin Pohjois-Savon maakuntaliiton johtajana. Toimielinten (esim. valtuusto, hallitus) kokousten esityslistat ja pöytäkirjat löydät täältä.

Tulevan syksyn merkittävimpiä päätöksiä tulee olemaan hyvinvointialueen budjetti ensi vuodelle. Lisäksi työstämme hyvinvointialueen strategiaa ja siihen liittyvää palvelustrategiaa, jotka viitoittavat suuntia hyvinvointialueen tulevaisuuteen. Syksyn myötä myös hyvinvointialueemme lautakunnat ja jaostot aloittavat työskentelynsä. Keskeisiä palveluiden sisältöihin vaikuttavia lautakuntia ovat ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta, kokonaisturvallisuuslautakunta, perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta ja yleisten palveluiden lautakunta. Jaostoja ovat asiakaskokemusjaosto, tulevaisuus- ja strategiajaosto sekä omistajaohjaus- ja valvontajaosto, jossa itse olen jäsenenä. Lautakuntien ja jaostojen jäsenet löydät täältä.

Vauhti siis oletettavasti kiihtyy vuoden loppua kohti. Tärkein tehtävämme on nyt huolehtia siitä, että hyvinvointialue pystyy 1.1.2023 ottamaan järjestämisvastuun sote- ja pelastuspalveluista siten, ettei asukkaiden palveluissa tapahdu heikkenemistä tai katkoksia. Toinen tärkeä tehtävämme on huolehtia siitä, että siirtymä sujuu mutkattomasti tulevan henkilöstömme osalta.

Uskon, että uudistus antaa loistavat mahdollisuudet parantaa pohjoissavolaisten palveluita, mutta se vaatii sekä päättäjiltä että henkilöstöltä työtä, viisautta ja kykyä ja halukkuutta tarkastella asioita uusilla tavoilla. Omalta osaltani olen tarttunut haasteeseen innolla.

Kategoriat
Yleinen

Aluevaalit on naiskysymys!

Tammikuussa käydään sote- eli aluevaalit. Vaaleissa valitaan hyvinvointialueille ihmiset, jotka jatkossa päättävät sosiaali- ja terveyspalveluistamme sekä pelastustoimen asioista. Aluevaaleissa on monella tapaa kyse yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Miten rakennamme ja ylläpidämme reiluja sote-palveluita kaikille? Miten takaamme henkilöstön työhyvinvoinnin?

Sukupuoli vaikuttaa meihin läpi elämämme, joskus tarpeettomankin paljon. Sukupuoli vaikuttaa siihen, millaisiin rooleihin meitä ohjataan ja mihin ammatteihin päädymme. Sukupuoli vaikuttaa siihen, miten voimme ja millaisia palveluita tarvitsemme.

Sukupuolta on välttämätöntä tarkastella myös uusien hyvinvointialueiden yhteydessä. Oma kysymyksensä on, miten palvelumme toteutuvat eri sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta, mutta tällä erää en pureudu siihen. Tämän tekstin tarkoituksena on perustella, miksi aluevaalit on vahvasti juuri naiskysymys.

1. Valta – naisia päättämään

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut noin 250 000 ihmiselle. Se käyttää siis merkittävää valtaa alueen asukkaisiin nähden. Siksi on tärkeää, että valtuustossa asioista on päättämässä monenlaisia ihmisiä eri taustoista. Naisia on usein vaikeampaa saada vaaleissa ehdokkaaksi kuin miehiä. On olemassa riski, että hyvinvointialueiden palveluista päättää varsin miesvaltainen joukko. Kannustankin kaikkia naisia harkitsemaan ehdokkuutta vaaleissa! Jos harkitset ehdokkuutta vasemmistoliitossa, ole yhteydessä.

2. Palvelut – hyvinvointia ja tukea hoivaan

Sosiaali- ja terveyspalveluita käyttää iso joukko naisia. Erityisen tärkeitä julkiset palvelut ovat heille, joilla ei ole varaa käyttää yksityisiä palveluita tai mahdollisuutta työterveyteen. Erityisesti naisiin vaikuttavia palveluita ovat esimerkiksi omaishoitajien palvelut ja hoivapalvelut. Tyypillinen omaishoitaja on yli 65-vuotias puolisoaan hoitava nainen. Sopimusomaishoitajista 70 % on naisia. Moni työikäinen nainen hoivaa kotona erityislastaan. Perheissä hoivavastuu kasautuu usein naisille.

Yksi sotepalveluita käyttävä ryhmä on pientä eläkettä saavat iäkkäät naiset. Jopa 40 % naisista eläke on alle 1250 euroa. Naiset elävät pidempään kuin miehet ja yksinasuminen lisää köyhyyttä. Pohjois-Savossa oli 2017 lopussa n. 15 400 yli 79-vuotiasta ikäihmistä. Heistä vajaa 10 000 oli naisia ja noin 5400 miehiä. Kotihoidon resurssit ovat riittämättömät ja tämä osuu erityisesti ikääntyneisiin naisiin.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat olleet tapetilla Pohjois-Savossa ja läpi Suomen. THL:n tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolmannes tytöistä kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta tai masennusoireilua. Tytöt kokivat terveydentilansa kauttaaltaan poikia heikommaksi. Tytöt kokivat myös paljon yksinäisyyttä.

3. Henkilöstö – sotealan työolot kuntoon

Koko maan mittakaavassa hyvinvointialueille siirtyvästä henkilöstöstä 84 % on naisia. Hyvinvointialueen harjoittama henkilöstöpolitiikka koskettaa siis erityisesti naisia. Sote-henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on tällä hetkellä yksi suomalaisen yhteiskunnan kipukohtia.

Monen sotealan ammattilaisen palkkataso on myös hävyttömän pieni. Erityisesti naisvaltaisten alojen palkat ovat matalia. Sairaala-apulaisen peruspalkka on alle 2000 euroa, hammashoitajan 2204 euroa ja kehitysvammaisten hoitajan 2180 euroa.

Naiset kohtaavat työpaikoillaan myös monenlaista häirintää. Häirintää voi kohdata asiakkaiden, mutta myös työtovereiden toimesta. Pelastusalalta kantautui tämä syksynä uutisia alalla rehottavasta naisvihamielisestä toimintakulttuurista ja seksuaalisesta häirinnästä.

Viimeistään hyvinvointialueiden tulee ratkaista sotealan työhyvinvointikriisi. Korona on lisännyt liikkuvuutta työelämässä ja eri aloille. Hyvinvointialueille siirtyminen voi lisätä liikkuvuutta entisestään. Sotealan työvoimakriisi voi olla lähempänä kuin arvaammekaan.

Epäkohtia riittää, mutta myös ratkaisuja, vaihtoehtoja ja valoa löytyy. Haluan olla mukana rakentamassa reiluja palveluita ja hyviä työoloja kaikille, ei harvoille.

Jos sinulla on kysyttävää aluevaaleista, älä epäröi ottaa yhteyttä!