Tiesittekö, että tammikuussa käydään meidän hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tosi tärkeät ALUEVAALIT, eli tuttavallisemmin sote-vaalit?
Tammikuun vaaleissa siis valitaan ihmiset, jotka jatkossa päättävät meidän sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen asioista. Jos näiden palveluiden kohtalo (kuten vaikka terveysasemasi sijainti tai lastensuojen resurssit) kiinnostaa, suosittelen lähtemään ehdolle!
Tiedän, että uudistus voi kuulostaa hieman monimutkaiselta, joten koitan tässä alla omin sanoin ja yksinkertaistaen kertoa, mistä on kyse. Paljon asioita on vielä kesken ja valmistelussa, joten osittain kuvaan tässä sote-uudistuksen tavoitteita. Tuleva valtuusto tulee olemaan keskeisessä roolissa näihin tavoitteisiin pääsemisessä.
Mikä on hyvinvointialue?
Hyvinvointialue on se organisaatio, jonka järjestämisvastuulle sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät. Tähän asti noista palveluista ovat vastanneet kunnat tai kuntayhtymät. Itse asun Pohjois-Savon hyvinvointialueella, joka kattaa 19 kuntaa.
Hyvinvointialueiden hallintoa valmistellaan parhaillaan, ensi vuonna käydään vaalit ja sitten vuonna 2023 palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, kuten kunnatkin. Niillä ei kuitenkaan ainakaan alussa ole kuntien tavoin verotusoikeutta, vaan rahoitus tulee valtiolta.
Esimerkkejä palveluista, joiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa: lastensuojelu, hammashuolto, kotihoito, sairaalapalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, erikoissairaanhoito
Mikä on kunnan rooli jatkossa?
Kuntien vastuulla on edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Sote-palveluista kunnat eivät enää vastaa. Koulut, varhaiskasvatus, kaavoitus jne. pysyvät edelleen kuntien käsissä. Uudistuksen myötä kuntien menot pienenevät, kuten myös verotulot.
Mihin aluevaaleissa valitaan edustajia?
Aluevaaleissa valitaan aluevaltuusto, joka on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Valtuusto päättää alueensa toiminnasta ja taloudesta. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja muut hyvinvointialueen toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustoon valitaan vaaleissa 69 valtuutettua.
Entä henkilöstö?
Kuntien ja kuntayhtymissä töissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen myötä hyvinvointialueelle töihin. Myös osa tukipalveluissa työskenteleviä henkilöitä siirtyy hyvinvointialueille, samoin mm. koulukuraattorit ja -psykologit.
Siirtyminen toteutetaan niin kutsutulla liikkeenluovutuksella ja se koskee Pohjois-Savossa n. 12000 työntekijää. Siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet säilyvät.
Miten käy lähipalveluiden?
Hyvinvointialueet velvoitetaan turvaamaan lähipalvelut. On luvattu, että lähipalvelut toteutetaan siellä, missä ihmiset muutenkin asioivat. Toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään verkkopalveluilla ja kotiin tuotavilla palveluilla. Myös liikkuvia palveluita tarjotaan helpottamaan ihmisten arkea. Kannattaa selvittää ennen aluevaaleissa äänestämistä, mitä äänestämäsi puolue ja ehdokas lähipalveluista ajattelee.
Miksi uudistus tehdään?
Tällä hetkellä kaikki eivät saa yhdenvertaisesti sote-palveluita. Sote-uudistuksen ajatuksena on, että kun järjestäjänä on isompi toimija, voidaan paremmin taata palveluiden yhdenvertaisuus. Tavoitteena on myös hillitä kustannusten kasvua sekä siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn.
Yksi mielestäni keskeisimmistä tavoitteista on se, että pääset yhdellä yhteydenotolla oikeaan palveluun, oli sitten kyse sosiaali- tai terveyspalvelusta.