Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus kaatui kalkkiviivoilla. Alun perin uudistukselle asetetut hyvät ja arvokkaat tavoitteet eivät sittenkään jaksaneet vetää maaliin saakka. Kokoomuksen niin kutsuttu valinnanvapaus eli palveluiden markkinaehtoistaminen sotki kuvion, vaikka alusta asti tiedettiin sen mittavat ongelmat. Markkinaehtoistamisesta pidettiin kuitenkin jääräpäisesti kiinni sillä seurauksella, että Sipilän hallitus kaatui loppumetreillä.
Mitä sote-työstä jäi käteen?
Muutaman vuoden aikana on pohdittu rakenteita ja yhteistyömalleja, laadittu selvityksiä ja tehty arvokasta kehittämistä. Sote elää jo paikoin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Yhteistyötä varmasti halutaan jatkaa, vaikka kokonaisuudistus ottikin takapakkia. Monet kehittämisratkaisut lienevät sellaisia, että ne tukevat alueiden omia erityispiirteitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä.
Uudistuksen alkuperäinen idea oli hyvä, ja monet viimeisten vuosien aikana syntyneet ajatukset ja ideat ovat edelleen hyödynnettävissä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja asiakaspolkujen kehittäminen tulevat uudelleen hiottaviksi uuteen eduskuntaan. Nyt on aika lopullisesti kuopata nk. valinnanvapaus ja tehdä uudistus kansalaisten hyvinvointi edellä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu ja pääasiallinen tuotanto tulee säilyttää julkisella sektorilla. Palveluita voidaan täydentää tarpeen mukaan kolmannen ja yksityisen sektorin tuottamilla palveluilla, kuten tälläkin hetkellä. Laadun ja tasa-arvon takaamiseksi vastuu on syytä siirtää leveämmille hartioille, eli maakunnille.
Pidetään huoli siitä, että uusi sote nousee opikseen ottaneena. Keskiössä hyvinvointi, ei voitontavoittelu.