Jätin syyskuussa 2023 hallitukselle kirjallisen kysymyksen hallitusohjelmaan kirjatun vientivetoisen työmarkkinamallin vaikutuksista sukupuolten palkkaeroon, naisvaltaisten alojen työvoimapulaan ja suomalaisten työmarkkinoiden segregaation purkamiseen.
Vientivetoinen työmarkkinamalli tarkoittaa konkreettisesti sitä, että hallitus kieltää valtakunnansovittelijalta miesvaltaisten vientialojen tason ylittävät sovintoehdotukset. Tällaiset ratkaisut juurruttavat naisvaltaisten alojen aliarvostuksen ja palkkakuopan vielä entistä pahemmin osaksi suomalaisia työmarkkinoita ja muuta yhteiskuntaa.
Segregaatio, eli suomalaisten työmarkkinoiden vahva jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin, on pitkäaikainen ja sitkeä asia. Tällä on vaikutuksensa myös sukupuolten palkkaeroon.
Sukupuolivähemmistöjen tilanteesta ja sijoittumisesta työmarkkinoille ei ole tällä hetkellä saatavana työelämätilastoja.
Suomalaisten työmarkkinoiden jakautumista nais- ja miesvaltaisiin aloihin on hyvä entistä ponnekkaammin purkaa myös sen vuoksi, että monet naisvaltaiset alat, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus ja ravintola-ala, kärsivät työntekijäpulasta. Mutta miten vientivetoinen työmarkkinamalli vaikuttaa tähän?
Segregaation purkaminen on esimerkiksi hallituksen samapalkkaisuusohjelman ja hallituksen samapalkkaisuustoimenpiteiden kokonaisarvioinnissa 2020-2023 arvioitu hankkeista tehokkaimmaksi ja vaikuttavimmaksi.
On tärkeä alleviivata sitäkin, että tasa-arvoinen palkkaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus, jota jokaisen hallituksen on yksiselitteisesti velvollisuus aktiivisesti edistää.
Kirjallisen kysymyksen ja hallituksen vastauksen voit lukea täältä: http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_106+2023.aspx