Kategoria: Yleinen

Kymmenen ampumarataa, erilaiset sotamuseot, naispappeuteen kriittisesti suhtautuva uskonnollinen järjestö sekä yhdistys, jota johtaa kansanedustajan isä. 

Tässä esimerkkejä tahoista, jotka saavat iloita hallituksen joulumielestä joululahjarahoja vastaanottaessaan.

Sen sijaan vähemmän aihetta iloon on terveyspalveluita käyttävillä ihmisillä Varkaudessa, Iisalmessa, Kouvolassa, Jämsässä,  Raahessa,  Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella.

Näiden alueiden sairaaloiden ja perusterveydenhuollon palveluista hallitus päätti leikata. 

Näillä päätöksillä heikennettiin ihmisten turvallisuuden tunnetta ja potilasturvallisuutta. Lisäksi murennettiin alueiden elinvoimaa ja viitattiin kintaalla hyvinvointilalueiden itsehallinnolle.

Kansalaisten oikeudentuntoon iskee pahasti, että hallitus jakaa rahaa omille eturyhmilleen samalla, kun se karsii kansalaisille elintärkeitä palveluita. 

Hallitus nakertaa alueiden ja erityisesti itäisen Suomen elinvoimaa paitsi sairaalaverkkopäätöksellään myös lukuisilla muilla leikkauksillaan. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa kulttuurileikkausten vaikutukset itäsuomalaisiin teattereihin. Teattereista on tullut viestiä, että jos hallitus jatkaa valitsemallaan linjalla, teattereita häviää, toiminta loppuu ja laajat alueet jäävät ilman ammattiteattereita.

Leikattavat summat saattavat näyttää pieniltä ministeriön taulukossa, mutta esimerkiksi kotikaupunkini Kuopion kaupunginteatteriin kohdistuva 200 000 euron leikkaus on suhteessa valtavan iso. 

Hallitusta ei näytä kiinnostavan lainkaan kulttuurileikkausten alueelliset vaikutukset. 

Toisena esimerkkinä voi mainita hallituksen tekemät koulutusleikkaukset. 120 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen koulutukseen näkyy omalla alueellani esimerkiksi niin, että Savon koulutuskuntayhtymä Sakky vähentää henkilöstömäärää 54 työntekijällä.

Ammatillinen koulutus on isossa roolissa Itä-Suomen osaamistason, työllisyyden, elinvoiman ja nuorten hyvinvoinnin parantamisessa, mutta valitettavasti näyttää siltä, että Itä-Suomen asia kiinnostaa hallitusta vain puheiden tasolla.

Tämä on surullista, koska ihmiset Itä-Suomessa voivat monella mittarilla mitattuna huonommin kuin muualla Suomessa.  Suomi jakautuu hyvinvoinnissa  itä-länsi -akselilla.  Jo elinajanodotteessa on  eroja sen mukaan, syntyykö vauva Joensuussa vai Vaasassa. 

Tähän alueelliseen eriarvoisuuteen hallitus ei puutu, vaan päinvastoin syventää sitä.

Haluan vielä korostaa, että hallituksen politiikka on kyllä tuhoisaa ihmisille kautta Suomen. Ihmisille, jotka elävät nyt, ja jos suunta ei muutu, myös ihmisille jotka eivät vielä ole syntyneetkään.

Lapsiperheköyhyyden lisääminen, ilmastolain tavoitteista jälkeen jättäytyminen, sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen, sairastamisen kustannusten lisääminen ja ihmisten eriarvoistaminen ovat kaikki päätöksiä, joiden seuraukset löydämme edestämme. Niistä tullaan pahimmillaan maksamaan vielä sukupolvia myöhemmin.

Yöpäivystyksien lakkauttaminen on kallis virhe, joka heikentää potilasturvallisuutta ja uhkaa tuoda säästöjen sijasta vain lisäkustannuksia. Samalla se on osoitus oikeistohallituksen välinpitämättömästä suhtautumisesta koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja erityisesti lähipalveluihin.

Hallitus on päättänyt leikkauksista mm. Kouvolan, Iisalmen, Jämsän, Raahen, Varkauden, Kemin, Oulaisten, Salon, Savonlinnan ja Valkeakosken sairaaloiden ja perusterveydenhuollon toimintoihin. Päätökset edustavat ideologista keskittämispolitiikkaa, jonka käytännön seurauksena on alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen.

Palveluiden keskittämisestä saatavat säästöt ovat tutkimustiedon perusteella vähintäänkin kyseenalaisia. Nyt sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saanut edes yksikkökohtaisia laskelmia säästöjen toteutumisesta, mutta perussuomalaiset ja kokoomus halusivat runnoa leikkaukset läpi laput silmillä.

Iisalmen ja Varkauden perusterveydenhuollon yöpäivystyksien lakkauttaminen luo kestämättömän paineen jo ennestään ruuhkaisaan Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystykseen.

Vaalien alla paikallisilla perussuomalaisilla ja kokoomuslaisilla on tapana puhua kauniisti lähipalveluiden puolustamisesta, mutta todellisuus on jälleen jotain aivan muuta. Rahaa riittää vain yksityisten terveysfirmojen voittojen kasvattamiseen samalla kun julkista terveydenhuoltoa romutetaan.

Korostin tänään eduskunnassa, että oikeistohallituksen synkälle talouslinjalle on vaihtoehtoja. Pidin vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron keskustelussa opposition vaihtoehtobudjeteista.

Oikeistohallitus on yrittänyt ylläpitää vaikutelmaa siitä, ettei talouspolitikassa olisi vaihtoehtoja.

Tosiasiassa jokainen hallituksen leikkaus, jokainen pienituloisia kurittava veronkiristys, on arvovalinta.

Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti sopeuttaa taloutta oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla.

Lisäämme ostovoimaa, tasaamme tuloeroja sekä panostamme sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen ja luonnonsuojeluun. Tämän kaiken me teemme ottamalla vähemmän velkaa kuin Orpon ja Purran hallitus.

Talouskasvu edellyttää kysyntää, jota hallitus on kuihduttanut leikkauksilla ja arvonlisäveron korotuksella. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa kotitalouksien ostovoima nousee yli 500 miljoonalla eurolla. 

Olemme ainoa puolue, joka seisoo kritiikkinsä takana ja peruu pienituloisia ja pienyrittäjiä kurittavan alv-korotuksen palauttaen sen 25,5 prosenttista 24 prosenttiin.

Perumme myös hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan ja vahvistamme tulopohjaa siten, että suomalaiset osallistuvat palveluiden rahoittamiseen maksukykynsä mukaan.

Vasemmistoliitto tekee vaihtoehdossaan Suomesta tasa-arvoisemman maan. Vasemmistoliiton budjetti nostaa yli 60 000 ihmistä, joista lähes 13 000 on lasta, köyhyysrajan yläpuolelle.

Ainoana puolueena parantaisimme vaihtoehdossamme kaikkein pienituloisimpien eli noin 1000 euroa kuukaudessa tienaavien ihmisten taloudellista asemaa ja kaikista puolueista selvästi eniten parantaisimme niin työttömän yksinhuoltajan kuin pienituloisen palkansaajaperheen taloudellista tilannetta.

Alla pitämäni vasemmistoliiton ryhmäpuhe kokonaisuudessaan:

Arvoisa puhemies,

Oikeistohallituksen talouskuripolitiikkaa on jatkunut nyt jo yli vuoden: sosiaaliturvaa on leikattu, työntekijöiden asemaa heikennetty, suurituloisten verotusta kevennetty ja saastuttamista halpuutettu.

Työttömien, asunnottomien, köyhien ja köyhyydessä elävien lasten määrä on kasvanut. 

Monelle suomalaiselle tämä hallituskausi on merkinnyt taloudellista ahdinkoa, suurta huolta omasta tai läheisten pärjäämisestä ja jopa perustarpeiden täyttymättä jäämistä.

Hallituksesta huokunut välinpitämättömyys leikkausten kohteena olevia ihmisiä kohtaan on kerta toisensa jälkeen pöyristyttänyt suomalaisia. 

Historiallisten leikkausten lisäksi historian kirjoihin jäänevät surulliset kuvat saksista ja leikkuulaudoista.

Arvoisa puhemies,

kuluvan hallituskauden alusta lähtien meille on puhuttu uudesta normaalista. Sen tarkoitus on ollut uskotella, ettei meillä olisi vaihtoehtoja. Tosiasiassa jokainen hallituksen leikkaus, jokainen pienituloisia kurittava veronkiristys, on arvovalinta. 

Meillä tässä salissa on kaikki mahdollisuudet päättää, mitä tietä haluamme kulkea ja minkälaisen uuden normaalin haluamme rakentaa. 

Uusi normaali voi jatkuvan synkkyyden sijaan olla oikeudenmukainen, hyvinvoiva ja kehittyvä Suomi.

Arvoisa puhemies,

vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti sopeuttaa taloutta oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. Lisäämme ostovoimaa, tasaamme tuloeroja sekä panostamme sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen ja luonnonsuojeluun. 

Tämän kaiken me teemme ottamalla vähemmän velkaa kuin Orpon ja Purran hallitus.

Vasemmistoliiton vaihtoehto tarjoaa eväät kestävään ja oikeudenmukaiseen talouskasvuun.

Arvoisa puhemies,

Talouskasvu edellyttää kokonaiskysyntää, jota hallitus on kuihduttanut leikkauksillaan ja arvonlisäveron korotuksillaan. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa kotitalouksien ostovoima nousee yli 500 miljoonalla eurolla. Olemme ainoa puolue, joka seisoo kritiikkinsä takana ja peruu pienituloisia ja pienyrittäjiä kurittavan alv-korotuksen palauttaen sen 25,5 prosenttista 24 prosenttiin.

Elvytämme syvässä ahdingossa olevaa rakennusalaa mittavin panostuksin. On suhdannepoliittisesti järkevää käynnistää esimerkiksi sosiaalisen asuntotuotannon hankkeita nyt, kun asuntorakentaminen on taantumassa puhumattakaan siitä, että kohtuuhintaisille asunnoille on iso tarve.

Kestävä talouskasvu ja tuottavuus edellyttävät myös osaavaa työvoimaa. Ihmisillä on oltava mahdollisuus kouluttautua läpi elämän, jotta osaaminen vastaa työelämän tarpeita.

Vasemmistoliitto peruu hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen, kasvattaa korkeakoulujen rahoitusta ja palauttaa aikuiskoulutustuen.

Arvoisa puhemies,

Vasemmistoliitto tekee Suomesta tasa-arvoisemman maan.

Perumme hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan ja vahvistamme tulopohjaa siten, että suomalaiset osallistuvat palveluiden rahoittamiseen maksukykynsä mukaan. Yksinkertaistaisimme veroasteikkoa, säätäisimme maltillisen varallisuusveron yli miljoonan omistuksille poislukien oma asunto ja poistaisimme kaikkein hyvätuloisimpia suosivan listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen.

Ainoana puolueena parantaisimme vaihtoehdossamme kaikkein pienituloisimpien eli noin 1000 euroa kuukaudessa tienaavien ihmisten taloudellista asemaa ja kaikista puolueista selvästi eniten parantaisimme niin työttömän yksinhuoltajan kuin pienituloisen palkansaajaperheen taloudellista tilannetta.

Vaihtoehdossamme nostamme yli 60 000 ihmistä, lähes 13 000 lasta, köyhyysrajan yläpuolelle.

Turvaamme myös suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut ja perumme järjettömät leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin.

Varmistamme sairaalaverkoston toiminnan, perumme hallituksen kaavailemat leikkaukset sote-rahoitukseen ja tuemme hyvinvointialueiden toimintaa niin, että alueille jää aikaa toteuttaa ne tärkeät uudistukset, joita tarvitaan palveluiden parantamiseksi ja kustannuskehityksen hillitsemiseksi.

Arvoisa puhemies,

Päätellen taiteeseen ja kulttuuriin tehtävistä massiivisista leikkauksista ja veronkiristyksistä vaikuttaa siltä, ettei hallitus tunnista luovan työn merkitystä kansantaloudessa. Kulttuuri- ja taidekenttä on merkittävä elinvoimatekijä, jonka vaikutukset myös muiden alojen, kuten matkailu-, kuljetus- ja ravintola-alan työllisyyteen ja toimintamahdollisuuksiin ovat huomattavia.

Päätös nostaa esitysten pääsylippujen, kirjojen ja taideteosten arvonlisäveroa peräti neljällä prosenttiyksiköllä osuu erityisen kovaa kulttuuri- ja taidekenttään sekä tapahtuma-alaan. Leikkauksillaan hallitus heikentää kulttuurin alueellista saavutettavuutta ja nakertaa näin elinvoimaa etenkin alueilla, jossa tarjontaa on jo entuudestaan vähemmän. 

Vasemmistoliitto peruu vaihtoehdossaan taiteeseen ja kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset ja veronkiristykset. Lisäksi kasvatamme taiteen ja kulttuurin julkista rahoitusta. Pilotoimme taiteen perusopetuksessa tasa-arvorahaa, joka mahdollistaisi taiteen harrastamisen nykyistä useammille perheille. Kasvatamme mm. audiovisuaalisen alan tuotantotukea ja panostamme taidetestaajien rahoitukseen.

Arvoisa puhemies,

Lyhytnäköinen, kestämätön talouspolitiikka on ajanut ihmiskunnan ympäristökriisiin. Nykyinen elämäntapamme ylittää maapallon kantokyvyn monella tapaa: ylikulutamme luonnonvaroja, kuumennamme ilmastoa ja tuhoamme luontoa. Suhteessa väestömäärään Suomi kuluttaa eniten luonnonvaroja koko EU:ssa.

Siinä missä Orpon hallitus on osoittanut räikeää välinpitämättömyyttä Suomen ilmastolain alaisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista ja luontokadon pysäyttämistä kohtaan, Vasemmistoliiton vaihtoehdossa Suomi palautetaan päästövähennyspolulle. Taloutta ohjataan kestävämmäksi, luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan ja eläinten hyvinvointia parannetaan.

Vaihtoehdossamme luonnonsuojelun rahoitusta lisätään merkittävästi. Vahvistamme hiilinieluja, jolloin myös näihin toimiin liittyvät rahat, työ ja toimeliaisuus jäävät kotimaahan sen sijaan, että joutuisimme ostamaan kalliita hiilinieluyksiköitä muualta. 

Arvoisa puhemies,

Vaihtoehdossamme Suomi ottaisi vähemmän velkaa kuin oikeistohallitus. Tämä on todiste siitä, että hallituksen väitteet leikkausten pakosta eivät pidä paikkaansa.

Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti tarjoaa näkymän oikeudenmukaiseen, hyvinvoivaan, kehittyvään Suomeen. 

Uusi normaali voi olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä sekä globaalisti vastuullinen Suomi.

Jätän hallitukselle kirjallisen kysymyksen viranomaisten käytännöistä ja ohjeistuksista tilanteissa, joissa lapsi on luvattomasti poissa lastensuojelun sijaishuoltopaikasta. Luvatonta poissaoloa kutsutaan hatkaamiseksi. 

Hatkaaminen on yleistynyt ongelma, ja sen ratkaiseminen on lapsen oikeuksien kannalta olennaista. Luvattomien poissaolojen aikana lapsen arkirytmi rikkoutuu, koulunkäynti keskeytyy ja turvallisuus vaarantuu. Perustarpeet, kuten ravinto, uni ja hygienia jäävät usein täyttymättä.  Huolestuttavaa on, että hatkan aikana lapset altistuvat myös rikoksille, päihteille ja tapaturmille.

Kadonneen ihmisen etsintää ja toimintatapoja säätelevät erilaiset lait sekä viranomaisvelvoitteet. Jos lapsen ei epäillä olevan konkreettisessa ja akuutissa vaarassa, lapsen etsimiseen ei suhtauduta poliisitehtävänä vaan virka-aputehtävänä. 

Tällöin poliisi toteuttaa vain lapsen passiivista etsintää, eli jos lapsi tavataan muun poliisitehtävän yhteydessä, poliisi ilmoittaa asiasta sosiaalitoimelle. Tarvitsemme parempia keinoja hatkassa olevien lasten suojelemiseksi. 

Virka-avun pyytämiseen ja saamiseen liittyy sekä lainsäädännöllisiä että toimintakäytäntöihin liittyviä kansallisia haasteita. Luvattomat poissaolot tulkitaan kategorisesti virka-aputehtäviksi sen sijaan, että etsittäisiin kadonnutta henkilöä.

Tämä on ongelmallista lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta. Alaikäisten kohdalla meidän on lähdettävä siitä, että he tarvitsevat erityistä suojelua. Hatkaaminen ei ole nuorten syy, vaan usein keino selvitä. Se ei toki ole paras sellainen, mutta meidän aikuisten on autettava, ei tuomittava. 

Kysyn kirjallisessa kysymyksessäni, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta viranomaiskäytännöissä tunnistetut epäkohdat sijaishuoltopaikkojen luvattomissa poissaoloissa saadaan korjattua ja onko hallitus valmis tarkentamaan poliisin ohjeistusta sen suhteen, milloin luvattomat poissaolot tulkitaan virka-aputehtäviksi. 

Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

KIRJALLINEN KYSYMYS

Poliisin antamasta virka-avusta lastensuojeluviranomaisille

Eduskunnan puhemiehelle

Luvaton poissaoleminen lastensuojelun sijaishuoltopaikasta, eli niin sanottu hatkaaminen on yleistynyt ongelma, joka koskettaa koko yhteiskuntaa. Luvattomia poissaoloja ei tilastoida systemaattisesti, mutta tehtyjen tutkimuksien ja tilastojen mukaan sekä niiden määrä että keskimääräinen kesto on kasvanut. Kun vuonna 2013 luvattomia poissaoloja kirjattiin 2 525 kappaletta, vuonna 2020 niitä oli jo 3 733. Arvioiden mukaan 7–15 % nuorista hatkaa jossain vaiheessa sijoitusta.

Luvattomien poissaolojen aikana lapsen arkirytmi rikkoutuu, koulunkäynti keskeytyy ja turvallisuus vaarantuu. Perustarpeet, kuten ravinto, uni ja hygienia jäävät usein täyttymättä. Hatkan aikana lapset altistuvat rikoksille, päihteille ja tapaturmille. Myös kielteinen tai välinpitämätön asenne hatkaavia nuoria kohtaan lisää entisestään kokemuksia osattomuudesta, toivottomuudesta sekä epäluottamuksesta yhteiskuntaa ja ammattilaisia kohtaan.

Kadonneen ihmisen etsintää ja toimintatapoja säätelevät erilaiset lait sekä viranomaisvelvoitteet. Näitä on eritelty tarkasti sosiaali- ja terveysministeriön, Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen yhteisessä ohjeessa, joka on laadittu tilanteisiin, joissa hatkanneen lapsen ”ei epäillä olevan konkreettisessa vaarassa”. Jos lapsen ei epäillä olevan konkreettisessa ja akuutissa vaarassa, lapsen etsimiseen ei suhtauduta poliisi- vaan virka-aputehtävänä. Tällöin poliisi toteuttaa lapsen passiivista etsintää, eli jos lapsi tavataan muun poliisitehtävän yhteydessä, poliisi ilmoittaa asiasta sosiaalitoimelle.

Vuonna 2023 julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön selvitys ”Luvaton poissaoleminen sijaishuoltopaikasta – poliisin antama virka-apu lastensuojeluviranomaiselle vuonna 2020”. Selvityksen mukaan virka-avun pyytämiseen ja saamiseen liittyy sekä lainsäädännöllisiä että toimintakäytäntöihin liittyviä kansallisia haasteita. Luvattomat poissaolot tulkitaan kategorisesti virka-aputehtäviksi sen sijaan, että etsittäisiin kadonnutta henkilöä. Edellä mainittu yhteinen toimintaohje ei selvityksen mukaan tue viranomaisten yhteistoimintaa, vaan keskittyy eri viranomaisten toimivaltuuksien kuvailuun ja listaamiseen. Lisäksi hatkaamista ei tunnisteta tai tunnusteta ilmiöksi, joka on yhteydessä vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten nuorisorikollisuuteen, rikoksien uhriksi joutumiseen, ennenaikaisiin kuolemiin ja tapaturmiin.

Selvityksen mukaan luvattomien poissaolojen käsittely ainoastaan virka-aputehtävänä on usein ristiriidassa poliisin oman ohjeistuksen, poliisilain ja lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen kanssa. Poliisin ohjeistus ohjaa tulkitsemaan luvattomat poissaolot virka-aputehtäviksi, vaikka kadonneen henkilön etsinnän edellytykset olisivat käsillä. Luvattomia poissaoloja ei tunnisteta ja tunnusteta kadonneiksi henkilöiksi vaan kadonneen henkilön etsinnän suorittamisen kriteerit sivuutetaan lähes poikkeuksetta. Viranomaisten yhteisohje entisestään eriyttää luvattomaan poissaoloon puuttumista poliisitehtävästä kohti lastensuojelutehtävää, jossa poliisilla ei ole merkittävää roolia.

Tehdyn selvityksen ja alan ammattilaisten kokemuksien perusteella nykyiset viranomaiskäytännöt ja -ohjeistukset eivät turvaa lasten etua, etenkin kun huomioidaan, että kyse on erityisen haavoittuvassa asemassa olevasta kohderyhmästä. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta viranomaiskäytännöissä tunnistetut epäkohdat sijaishuoltopaikkojen luvattomissa poissaoloissa saadaan korjattua

ja

onko hallitus valmis tarkentamaan poliisin ohjeistusta sen suhteen, milloin luvattomat poissaolot tulkitaan virka-aputehtäviksi?

Helsingissä 22.11.2024

Laura Meriluoto

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Ihmettelen sitä, miksi hallitusta ei kiinnosta kulttuurileikkaustensa alueelliset vaikutukset. Yksi esimerkki tästä on hallituksen leikkaukset valtionosuuksiin. Leikkaukset kolahtavat pahasti itäsuomalaisiin teattereihin. 

Kuopion kaupunginteatterin valtionosuus pienenee ensi vuodelle reilut 200 000 euroa. Tämä on valtava summa. Itäsuomalaisista teattereista on tullut viesti, että jos hallitus jatkaa valitsemallaan linjalla, teattereita häviää, toiminta loppuu ja laajat alueet jäävät ilman ammattiteattereita. Tätäkö hallitus haluaa?

Riittävä valtionrahoitus on olennaista kulttuurin ja taiteen alueelliselle saavutettavuudelle. Hallitus on leikannut myös vapaasta sivistystyöstä, mikä myös eriarvoistaa entisestään alueiden kulttuuritarjontaa. 

Kunnat ovat keskenään niin erilaisissa tilanteissa, että niiden harteille ei kyllä voi laittaa hallituksen leikkausten paikkaamista. Kunnat ovat kuitenkin merkittäviä kulttuurin rahoittajia, ja tämä on muistettava myös tulevissa kuntavaaleissa. Vasemmistossa pidämme kulttuuria peruspalveluna, jota on oltava saatavilla koko maassa. 

Haluan nostaa esiin erityisesti lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden. Hallituksesta on toistuvasti viestitty, että lapset on pidetty kulttuurileikkausten ulkopuolella.

Tämä ei pidä yksinkertaisesti paikkaansa. Esimerkiksi valtionosuusleikkaukset kohdistuvat myös lapsille suunnattuun kulttuuritarjontaan. Pienillä paikkakunnilla asuvat lapset kärsivät näistä leikkauksista eniten. 

Kulttuurin ja taiteen alueellisesta saavutettavuudesta on pidettävä huoli myös sen vuoksi, että taiteen alueelliset erityispiirteet säilyvät ja elävät ajassa. Tässä myös taiteen koulutus ja sen saavutettavuus ovat olennaisia. 

Esimerkiksi Itä-Suomessa on ihan omanlaistaan kulttuuria ja taidetta, joka katoaa, jos siitä ei tietoisesti pidetä huolta. Haluan kysyä hallitukselta, kuka suomalaista taidetta ja kulttuuria sitten puolustaa, jos emme tee sitä itse. 

Eduskunta käsittelee tällä viikolla hallituksen 120 miljoonan euron leikkauksia ammatilliseen koulutukseen. Olen huolissani siitä, mitä leikkaukset tekevät jo valmiiksi vaikeassa työllisyystilanteessa olevalle Itä-Suomelle.

Ammatillinen koulutus on isossa roolissa Itä-Suomen osaamistason, työllisyyden, elinvoiman ja nuorten hyvinvoinnin parantamisessa. Hallituksen leikkaukset saavat todella ihmettelemään, eikö leikkauksia ole ajateltu ollenkaan Itä-Suomen näkökulmasta. Hallituksen puheissa ollaan kyllä monesti itäisen Suomen tilanteesta huolissaan, mutta teot vievät taas täysin toiseen suuntaan.

Hallituksen mukaan rahoitusleikkaus kohdistetaan aikuisten, jo tutkinnon suorittaneiden koulutukseen. Tällainen kohdennus on käytännössä täysin mahdotonta toteuttaa.

Oppivelvolliset ja aikuiset opiskelijat opiskelevat samoissa ryhmissä. Itä-Suomessa joudutaan varmasti miettimään myös ammatillisen koulutuksen keskittämistä, joten sekin vaikuttaa suoraan myös oppivelvollisiin. Itä-Suomella ei ole kyllä millään varaa vaikeuttaa aikuistenkaan opiskelua, alanvaihtoa ja työllistymismahdollisuuksien parantamista.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset tarkoittavat laskennallisesti 1600 opettajan vähennystä. Myös Itä-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa on käyty hallituksen leikkausten vuoksi yt-neuvotteluja, jotka ovat kohdistuneet myös opetushenkilöstöön. Esimerkiksi Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstömäärän vähennys on 54 työntekijää, joista kymmenelle tarjotaan uutta tehtävää. Opetus- ja ohjaushenkilöstöä vähennetään 35.

Itä-Suomen pojat nousevat monesti esiin huolena, kun puhutaan oppimistuloksista tai kasvavasta oppimisen tuen tarpeesta. On käsittämätöntä, että tällaisessa tilanteessa ollaan valmiita tekemään leikkauksia, jotka heikentävät tilannetta entisestään. Miten ammatillisten oppilaitosten yt-neuvottelut vaikuttavat ammatillisen koulutuksen laatuun, saavutettavuuteen ja lähiopetuksen määrään?

Eduskunnassa on käsitelty tällä viikolla tämän vuoden kolmatta lisätalousarviota. Se osoittaa, että hallituksen talouspolitiikka on lähinnä näpertelyä.

Lisätalousarvion tulojen lisäykset ja menojen vähennykset tapahtuvat lähinnä teknisillä muutoksilla ja luovalla kirjanpidolla. Todellisuudessa hallituksella ei näytä olevan aavistustakaan, miten Suomen talous saadaan kuntoon.

Nostetaan esiin esimerkiksi valtion omaisuuden myyminen, joka on vain kirjanpidollinen silmänkääntötemppu. 

Omaisuuden myyminen vähentää valtion nettovarallisuutta, joten vaikutus on aivan sama kuin lisävelan ottamisella. Nyt hallitus on valinnut tien, jossa se avaa strategisesti keskeisiä valtionyhtiöitä yksityiselle voitontavoittelulle. Tämä oikeistolainen ideologia heikentää valtion kykyä harjoittaa yhteiskunnan kokonaisetua palvelevaa omistajapolitiikkaa.

Hallitus on pitkittänyt ja syventänyt Suomen matalasuhdannetta talouspolitiikallaan. Verotulot kertovat karua tarinaa Suomen talouden todellisesta tilasta. Esimerkiksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 141 miljoonalla eurolla. 

Hallituksen poukkoilevasta talouspolitiikasta kertoo sekin, että arvonlisäveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavan 252 miljoonalla eurolla. Vielä vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä arvonlisäveron tuottoarviota korotettiin 107 miljoonalla eurolla yleisen arvonlisäveron korotuksen myötä.

Hallituksen hätiköity päätös korottaa arvonlisäveroa keskellä vuotta ei ole siis tuonut valtion kassaan lisätuloja sentin senttiä. Sen sijaan päätös heikensi pieni- ja keskituloisten suomalaisten sekä pienten yritysten asemaa.

Eduskunnassa keskustellaan tänään vientivetoisesta työmarkkinamallista, jonka tarkoitus on sitoa valtakunnansovittelijan kädet. Sovittelija ei voisi esittää esimerkiksi julkisen sektorin ja palvelualojen työntekijöille vientialoja korkeampia palkankorotuksia.

Tämä osoittaa konkreettisesti, kuinka hallitus vähät välittää vuosikymmenien työstä, jota samapalkkaisuuden eteen on tehty.  

Selvää on, että vientivetoinen työmarkkinamalli heikentää naisvaltaisten alojen palkkakehitystä. Samaa tai samanarvoista työtä tekeville on kuitenkin maksettava samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Näin sanoo tasa-arvolaki, ja näin sanoo terve järki.

Jätin jo vuosi sitten hallitukselle kirjallisen kysymyksen vientivetoisesta palkkamallista. Ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseeni osoitti, että hallitus ei ole kiinnostunut millään tavalla mallin vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon.

Kysyin hallitukselta esimerkiksi, miten vientivetoinen työmarkkinamalli vaikuttaa naisvaltaisten alojen palkkaukseen ja työvoimapulaan,  ja miten hallitus arvio mallin sukupuolivaikutukset. Hallitus ei selkeästi halua tunnistaa ja tunnustaa naisvaltaisten alojen merkitystä kilpailukyvylle ja tuottavuudelle. 

Suomalaisten työmarkkinoiden vahva jakautuminen sukupuolen mukaan, eli segregaatio, on yksi hidaste palkkakehitykselle. Jotta oikeudenmukainen palkkaus toteutuu, Suomessa tulee tehdä myös työehtosopimusrajoja ylittävää palkkavertailua.

Aina on painotettava myös sitä, että samapalkkaisuuden edistäminen ei ole mikään valintakysymys. Tasa-arvoinen palkkaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus, jota jokaisen hallituksen on yksiselitteisesti velvollisuus aktiivisesti edistää.

Eduskunnassa on vuoden 2025 budjetin käsittely täydessä vauhdissa. Uusin viime vuonna jättämäni ja koko vasemmistoliiton eduskuntaryhmän yhteisen talousarvioaloitteen, jolla hallituksen vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat massiiviset leikkaukset perutaan. 

Hallitus leikkaa nyt monelta suunnalta aikuisten koulutusmahdollisuuksista, kun myös ammatilliseen koulutukseen isketään moukarilla, ja nämä leikkaukset tietoisesti kohdennetaan työikäisiin. Lisäksi hallitus poisti aikuiskoulutustuen.

Olen huolissani siitä, että hallituksella ei ole lainkaan aikuiskoulutuspoliittista näkemystä, vaikka maailma muuttuu nopeasti ja tulevaisuudessa yhä useamman on päivitettävä osaamistaan aikuisena. 

Suomessa on perinteisesti ymmärretty hyvin koulutuksen merkitys.  Tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, että koulutuspolitiikassa on haluttu edistää kaikenlaisista taustoista tulevien ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevien mahdollisuuksia opiskella läpi elämän. 

Tämä eetos on nyt todella nopeasti muuttunut, kun hallitus vaikeuttaa aikuisten opiskelua. 

Tekee mieli kysyä hallitukselta, mikä elinikäisessä oppimisessa oikein on vikana. Taas yksi esimerkki siitä, että sivistysporvarien porukka on pienempi ja hiljaisempi kuin koskaan. 

Hallitus pahentaa alueellista eriarvoistumista monelta eri suunnalta. On tärkeä muistaa, että vapaa sivistystyö on tärkeää myös paikallisen kulttuuritarjonnan kannalta.

Hallitus tekee sekä valtavia kulttuurileikkauksia että leikkauksia vapaasta sivistystyöstä, ja kulttuuripalvelujen alueellinen eriarvoistuminen kasvaa entisestään. Hallitus ei olekaan koko Suomen hallitus, kun sen politiikkaa katsoo.

Orpon hallitus on pettämässä kaikki isoimmat lupauksensa. Pidin tänään vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron ensi vuoden budjetin lähetekeskustelussa eduskunnassa.

Hallitus lupasi lopettaa velaksi elämisen. Hallitus lupasi 100 000 uutta työllistä. Hallitus lupasi saada tavallisten ihmisten elinkustannukset kuriin. Miten kävi?

Hallituksen politiikka tarkoittaa lukuisille suomalaisille kurjuuden kehää: loputonta vyön kiristämistä, köyhtymistä ja eriarvoistumista.

Hallitukselle on tullut tavaksi kertoa meille mihin kaikkeen ”meillä ei ole enää varaa”. Vasemmistoliiton mielestä meillä ei ole varaa hallituksen kurjistavaan politiikkaan.

Suomen veropohja on rapautumassa miljardeilla vuoteen 2027 mennessä. Suomella ei ole varaa hyvinvointivaltion tulojen rapautumiseen.

Meillä ei ole myöskään varaa uppiniskaiseen muukalaisvihaan. Ikääntyvällä Suomella ei ole varaa muodostua rasistiseksi takapajulaksi, jonne kukaan ei halua muuttaa rakentamaan uutta elämää.

Suomella ei myöskään ole varaa leikata oppimisesta ja osaamisen päivittämisestä.

Jotta voimme menestyä kansainvälisessä taloudessa, tarvitsemme osaavaa työvoimaa ja investointeja. Useat hallituksen leikkaukset kohdistuvat niihin, jotka haluavat oppia uutta ja päivittää osaamistaan. Siihen meillä ei ole varaa.

Soimasin puheessani myös hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluja ja suomalaisten terveyttä kurjistavaa linjaa.

On hallitukselta taloudellisesti typerä ja moraalisesti kyseenalainen ratkaisu leikata erityisesti ikäihmisiä ja pienituloisia palvelevista terveyspalveluista ja syytää sama raha tehottomaan ja pääasiassa hyvätuloisia ja sotejättejä hyödyttävään yksityisen hoidon Kela-korvausjärjestelmään.

Hallitus myös tuntuu unohtaneen, että ympäristö on talouden perusta. Hallituksen saamattomuus ympäristöpolitiikassa uhkaa aiheuttaa veronmaksajille kalliin laskun.

Ongelmien torjuminen ennalta on aina halvinta. Luistaminen päästö- ja nieluvelvoitteissamme uhkaa aiheuttaa suuren laskun, kun puuttuvia ilmastotoimia pitää kompensoida rahalla.

Vasemmistoliitto tulee syksyn aikana esittämään vaihtoehtonsa, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämpi kuin hallituksen hyvinvointivaltion rakenteita romuttava ja ympäristön kantokyvystä piittaamaton politiikka. Vasemmistoliitto tarjoaa suomalaisille uuden, paremman normaalin.

Puhe kokonaisuudessaan alla:

Arvoisa puhemies,

Hallitus on pettämässä kaikki isoimmat lupauksensa.

Hallitus lupasi lopettaa velaksi elämisen.

Hallitus lupasi 100 000 uutta työllistä.

Hallitus lupasi saada tavallisten ihmisten elinkustannukset kuriin. Miten kävi?

Talous sakkaa, kun hallitus leikkaa tavallisten ihmisten ostovoimaa.

Kun talous sakkaa, velka-aste kasvaa.

Kun talous sakkaa, työttömyys nousee. Hallituskaudella on tullut 30 000 työtöntä lisää. Missä ovat ne hallituksen lupaamat työpaikat?

Hallituksen politiikka tarkoittaa lukuisille suomalaisille kurjuuden kehää: loputonta vyön kiristämistä, köyhtymistä ja eriarvoistumista. Onko tämä se ”uusi normaali” johon valtiovarainministeri Purra haluaa suomalaisten tottuvan?

Vasemmistolla on suomalaisille ilouutinen: meillä on vaihtoehtoja! Jatkuvan synkkyyden ja kurjuuden ei tarvitse olla se uusi normaali.

Uusi normaali voi yhtä hyvin olla hyvinvoiva Suomi, jossa ihmisillä on edelleen varaa sekä ruokaan että lääkkeisiin, jossa heidän ei tarvitse mennä sairaana töihin, jossa heidän ei tarvitse taipua pomonsa sanelupolitikkaan, jossa heillä on varaa asua omassa kodissaan.

Uusi normaali voi olla sitä, että kaikki kantaa kortensa kekoon kantokykynsä mukaan ja julkista taloutta tukevat eniten ne, joilla todella on jotain ylimääräistä annettavaa.

Arvoisa puhemies,

Hallitukselle on tullut tavaksi kertoa meille mihin kaikkeen ”meillä ei ole enää varaa”. Vasemmistoliiton mielestä meillä ei ole varaa hallituksen kurjistavaan politiikkaan.

Suomen veropohja on rapautumassa miljardeilla vuoteen 2027 mennessä. Meillä ei ole varaa hyvinvointivaltion tulojen rapautumiseen.

Meillä ei ole varaa uppiniskaiseen muukalaisvihaan. Ikääntyvällä Suomella ei ole varaa muodostua rasistiseksi takapajulaksi jonne kukaan ei halua muuttaa rakentamaan uutta elämää. 

Meillä ei ole varaa leikata oppimisesta ja osaamisen päivittämisestä. Jotta voimme menestyä kansainvälisessä taloudessa, tarvitsemme osaavaa työvoimaa ja investointeja. Useat hallituksen leikkaukset kohdistuvat heihin jotka haluavat oppia uutta ja päivittää osaamistaan. Siihen meillä ei ole varaa.

Arvoisa puhemies,

Vähintä, mitä hyvinvointivaltion täytyy kansalaiselle taata on turvallisuus ja hengen varjelu. Ulkoisen turvallisuuden osalta tätä pidetään itsestäänselvyytenä, mutta entä ihmisen terveys ja henki?

Kun puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, hallituksen ainoa huoli vaikuttaa olevan raha. Ihmisten hyvinvointi, peruspalvelut ja avun saaminen ajoissa vaikuttavat olevan toissijaisia.

Hyvinvointialueiden haasteet eivät johdu sote-uudistuksesta, vaan palkkojen ja kustannusten kasvusta, patoutuneesta hoitovelasta, ikääntymisen aiheuttamasta palvelutarpeen kasvusta ja henkilöstöpulasta. Ongelmat olisivat toteutuneet myös kuntavetoisessa järjestelmässä.

Ongelmien korjaamisen sijasta Orpon hallitus ainoastaan pahentaa niitä leikkaamalla hyvinvointialueiden rahoituksesta ja perusterveydenhuollon hoitoon pääsystä.

On hallitukselta taloudellisesti typerä ja moraalisesti kyseenalainen ratkaisu leikata erityisesti ikäihmisiä ja pienituloisia palvelevista terveyspalveluista ja syytää sama raha tehottomaan ja pääasiassa hyvätuloisia ja sotejättejä hyödyttävään yksityisen hoidon kela-korvausjärjestelmään.

Me vasemmistoliitossa emme romuttaisi perusterveydenhuollon hoitotakuuta, sillä uskomme, että myös pienituloisilla on oikeus päästä nopeasti lääkärille. Me parantaisimme hyvinvointialueiden taloudellista tilannetta muun muassa pidentämällä alijäämien kattamisvelvoiteaikaa, rajoittamalla vuokralääkärirahastusta ja uudistamalla alueiden rahoitusindeksejä.

Me vasemmistoliitossa haluamme pitää huolta myös pienituloisten terveydestä ja hengestä.

Arvoisa puhemies,

Hallitus harjoittaa holtitonta talouspolitiikkaa. Useat hallituksen leikkaukset tulevat lisäämään kustannuksia pidemmällä tähtäimellä.

Hallitus esimerkiksi leikkaa sosiaali- ja terveysjärjestöiltä yli kolmasosan niiden rahoituksesta. Tämän lyhytnäköisen päätöksen te tulette löytämään vielä edestänne, sillä sote-järjestöt säästävät työllään yhteiskunnan kustannuksia.

Kaikista yleisin syy pitkille sairauspoissaoloille Suomessa on mielenterveysongelmat. Ennaltaehkäisemällä ongelmia ja parantamalla hoitoa voisimme saavuttaa suuria säästöjä. Sen sijaan, että leikataan matalan kynnyksen palveluista, tulisi aidosti kehittää palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuutta ja ennaltaehkäistä ongelmia.

Arvoisa puhemies,

Hallitus vaikuttaa olevan tietämätön myös talouspolitiikan todellisista kovista rajoista.

Kaikista kovimmat rajat talouden toiminnalle asettaa hiipuvat luonnonresurssit ja kuumeneva planeetta.

Valitettavasti hallitus tuntuu unohtaneen, että ympäristö on talouden perusta. Hallituksen saamattomuus ympäristöpolitiikassa uhkaa aiheuttaa veronmaksajille myös kalliin laskun.

Ongelmien torjuminen ennalta on aina halvinta. Luistaminen ilmastovelvoitteissamme uhkaa aiheuttaa suuren laskun, kun puuttuvia ilmastotoimia pitää kompensoida rahalla.

Arvoisa puhemies,

Vasemmistoliitto tulee syksyn aikana esittämään vaihtoehtonsa, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämpi kuin hallituksen hyvinvointivaltion rakenteita romuttava ja ympäristön kantokyvystä piittaamaton politiikka.

Vasemmistoliitto tarjoaa suomalaisille uuden, paremman normaalin.