Kategoriat
Yleinen

Vappupuhe Kuopion torilla 1.5.2023

Hyvät kuulijat,

Muistan kun ensimmäisen kerran vuonna 2017 pidin Kuopion Vasemmiston edustajana vappupuheen tällä samalla torilla. Tilanne oli hyvin jännittävä.

Nyt olen taas uuden edessä, uutena vasta valittuna kansanedustajana.

Vaikka poliittisen polkuni eteneminen on toki minulle myös henkilökohtaisella tasolla tärkeää, kyse ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole minusta. Kyse on meistä.

En olisi tässä pitämässä vappupuhetta ilman sitä vasemmistolaista yhteisöä ja liikettä, joka on minua tukenut, kannustanut ja tehnyt työtä yhdessä kanssani kaduilla, toreilla ja kokouksissa. Kiitos kuuluu myös poliittisille yhteistyökumppaneille yli puoluerajojen. 

Edessäni on valtavasti uusia asioita ja opittavaa, mutta se ei muutu, että jatkossakin kyse on nimenomaan meistä. 

Kansanedustajan työtä tehdään yhdessä teidän kaikkien kanssa.  

Hyvät ystävät,

Aloitin kansanedustajan taipaleeni tilanteessa, jossa oma puolueeni koki vaalitappion ja nyt hyvin todennäköisesti saamme yhden historiamme oikeistolaisimmista hallituksista. 

Olemme jo nyt saaneet kuulla oikeistosta, että kipeitä ja vaikeita päätöksiä on tulossa. Tässä kohtaa on kuitenkin pysähdyttävä ja kysyttävä, kenelle tulevan hallituksen päätökset ovat kipeitä. 

Väitän, että ne eivät ole kipeitä kaikille.

Väitän, että oikeistohallituksen päätökset ovat erityisen kipeitä ennen kaikkea eri tavoin heikossa asemassa oleville. 

Ne ovat kipeitä esimerkiksi pienituloiselle yksinhuoltajaäidille, jonka asumistukea halutaan leikata, tai köyhyyden kierteestä irti pyristelevälle nuorelle työttömälle, jonka jo valmiiksi riittämättömästä toimeentulotuesta halutaan nipistää.

Ne eivät ole kipeitä suurituloisille pääomasijoittajille, joille annetaan veronkevennyksiä. 

Tämä on ongelmallista oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien kannalta. 

Ihmisoikeuksista ei voi tinkiä edes taloudellisesti tiukkoina aikoina. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perusturvamme nykyinenkään taso ei vastaa ihmisoikeusvelvoitteita  Tämä asettaa rajat myös säästöille. 

Köyhimmiltä ihmisiltä ei voi leikata.

Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että vasemmisto on viime vuosina hallitustaipaleensa aikana onnistunut parantamaan perusturvaa. Tämä on näkynyt konkreettisesti monen perusturvaetuuden tason nostossa sekä ylimääräisinä indeksikorotuksina sosiaaliturvaetuuksiin. 

Vaikka oikeisto siis yrittää esittää talouspoliittisen vaihtoehtonsa ainoana vaihtoehtona, se ei pidä paikkaansa. Aina on vaihtoehtoja ja kaiken talouspolitiikan takana on arvovalintoja. 

Hyvät ystävät,

Vappu on työväen juhla ja tässä juhlassa haluan nostaa esille erityisesti naisvaltaisen julkisen sektorin työntekijät. 

Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto on vaikeuksissa, eikä tähän ole olemassa helppoja ja nopeita ratkaisuja. 

Selvää kuitenkin on, että työntekijät ovat kriisin ratkaisussa avaintekijä. Meillä ei ole varaa olla ratkaisematta työvoimapulaa. 

Tosiasia on, että naisvaltaisilla aloilla on pienet palkat verrattuna samaa koulutustasoa vastaaviin miesvaltaisiin aloihin. Alan veto- ja pitovoimaongelmia ei ratkaista ilman, että palkkatasoa nostetaan. 

Jos haluamme ratkaista soten työvoimapulan meidän on puututtava myös työoloihin. Näiltä aloilta lähdetään pois sen vuoksi, että oma etiikka ei kestä tilannetta. 

Puuttumattomuus tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin palkkojen nostaminen ja työolojen kohentaminen. Tästä on hyvä esimerkki se surullinen tosiasia, että meiltä viedään jo sydänsairaita lapsia Tanskaan leikattavaksi, koska tehohoitajia ei ole tarpeeksi. Tulipaloja sammutellaan ympäri maata.

On myös ollut hämmentävää huomata, kuinka nopeasti jotkut päättäjät ovat unohtaneet sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan työntekijöiden tekemän valtavan työn korona-ajan poikkeusoloissa. Tämä unohdus näkyy esimerkiksi niissä puheissa, joissa vaaditaan soten tehostamista. Miten ihmeessä sotesta voidaan enää tehostaa? 

Hyvät kuulijat,

Oikeiston puheissa julkinen sektori on taakka, jota yksityinen sektori kannattelee. Tällaisessa ajattelussa uudet julkisen sektorin työntekijöitä kurittavat kiky-sopimukset ovat täysin mahdollisia. 

Tällaisessa ajattelussa ei ymmärretä, että talous ja sen tuottavuus on mitä suuremmissa määrin riippuvainen siitä, että julkinen sektori pelaa. 

Tämän voi todeta niinkin, että tuottava talous on riippuvainen uusintavasta taloudesta. 

Talous nimittäin sakkaa, jos ihmiset joutuvat odottamaan hoitoonpääsyä liian kauan ja sairaus pitkittyy. 

Talous sakkaa, jos perheet eivät saa apua ongelmiinsa ajoissa. 

Talous sakkaa, jos ihmiset eivät saa lapsiaan päiväkotiin, kun päiväkodin ovet pysyvät kiinni työntekijäpulan takia. 

Hoiva on hyvä esimerkki siitä, että olemme perustavanlaatuisesti riippuvaisia toisistammme ja että tehostamisella on rajansa. Hyvä hoiva vaatii aikaa ja toistoja. 

Peruspalveluiden tuottamista on tästä syystä vaikea sovittaa bisneslogiikkaan. Siinä tehostaminen ja mahdollisimman suuret voitot omistajille on toiminnan kärkenä. Peruspalveluissa taas on pohjimmiltaan kyse ihmisoikeuksista, ei tehokkuudesta. 

Hyvät ystävät,

Mielenterveysongelmat koskettavat ihmisiä hyvin erilaisissa elämäntilanteissa.

Nuoret uupuvat opinnoissaan ja työikäiset työssään. Joku uupuu työstä ja sen määrästä, toista pirstaileinen ja epävarma toimeentulo huolettaa sairastumiseen asti.

Myös työiän ohittaneiden mielenterveys vaatii parempaa seurantaa ja hoitoa. Vanhemmissa ikäluokissa esimerkiksi yksinäisyys on iso ongelma. 

Palveluiden, kuten terapian saatavuuden parantaminen on tärkeää. Mutta se ei yksin korjaa ongelmia. Emme voi laittaa psyykkisten ongelmien ratkaisua yksin terapiaa saavien ja heidän terapeuttiensa harteille. Tässäkään ei ole kyse pelkästään yksilöllisistä ongelmista. 

Meidän on nähtävä myös ongelmien yhteiskunnalliset syyt ja tarttuva siihen, mikä ihmiset sairastuttaa.

Erityisesti on tartuttava lasten ja nuorten kasvavaan hätään. Heidän harteillaan olevaa taakkaa helpotamme, kun teemme konkreettisia tekoja ilmasto- ja ympäristökriisiin puuttumiseksi. Muuta vaihtoehtoa ei ole, jos haluamme huolehtia myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. 

Terveys on Suomessa myös alueellinen kysymys. Mielenterveys on erityisen kipeä kohta meille Pohjois-Savossa. Meillä voidaan huonoiten koko maassa. 

Tällä hetkellä mielenterveyspalveluiden saannissa on liikaa alueellista vaihtelua. Ei ole oikein, että on kotipaikasta kiinni, kuinka hyvin psyykkisiin ongelmiin saa matalankynnyksen apua tai psykiatrista osastohoitoa. 

Vasemmistolaisessa mielenterveyspolitiikassa tavoitteena on kehittää palveluita, jotka eivät ole vain hyvätuloisille. Tällä hetkellä raha ratkaisee liikaa, saako riittävää apua ja riittävän aikaisin. 

Meidän on rakennettava mielenterveyttä tukevia yhteisöjä niin perheissä kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Jos yhteisössä, kuten perheessä yksi sairastuu, kaikkien on saatava apua. 

Tässä kaikessa puhutaan tietenkin konkreettisesti myös rahasta. 90-luvun laman säästöjen pitkä varjo näkyy edelleen sotessa, ja se on hyvä muistutus myös meille nykyisille päättäjille. Huomaamme nyt, että esimerkiksi perusterveydenhuoltoa ei ole vahvistettu tarpeeksi. Tästä on syntynyt pahan kierrettä, joka on vaikuttanut palveluiden lisäksi myös työntekijöiden jaksamiseen. 

Hyvinvointialueet eivät ole aidosti hyvinvointialueita ilman riittävää rahoitusta. Vasemmistoliitto lähtee siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää on kehitettävä edelleen ja perustasolle sekä ennaltaehkäisyyn on panostettava riittävästi. Vain siten rakennamme kestävää sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää sekä pelastuspalveluita.

Hyvät ystävät, 

Aloitin puhumalla uudesta elämäntilanteestani kansanedustajana ja siitä, että tätä työtä ei tehdä yksin. Vaikka aikamme on täynnä kriisejä ratkottavaksi, toivoa todella on. Ja toivo tulee nimenomaan yhdessä tekemisestä. Ollaan yhteyksissä, tehdään yhdessä jatkossakin.

Hyvää vappua kaikille!

Kiitos.

Kategoriat
Yleinen

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2023

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kokouksen seuraajat,

Jälleen kerran tulevan vuoden taloutta ja toimintaa suunnitellaan epävarmoissa olosuhteissa. Muun muassa huoli pienituloisten kuopiolaisten pärjäämisestä hintojen noustessa ja vallitsevan tilanteen vaikutuksesta asukkaiden väliseen eriarvoisuuteen ovat kysymyksiä, joista kannamme vasemmistoliiton valtuustoryhmässä huolta.

Onneksi taloustilanteemme ei anna tänäkään vuonna syytä paniikkiin. Epävarmuutta joudutaan sietämään mahdollisesti vielä pitkäänkin, mutta meidän on siitä huolimatta kyettävä tekemään täällä ratkaisuja, jotka vievät kaupunkiamme eteenpäin. Meidän on mietittävä, miten Kuopio pystyy jatkossakin huolehtimaan perustehtävänsä toteuttamisesta – siis siitä, että pystymme tilanteiden vaihdellessakin turvaamaan laadukkaat peruspalvelut kaikille kuopiolaisille.

Sote- ja pelastuspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueen järjestämisvastuulle vähentää tehtäviämme, mutta ei sinänsä muuta vastuutamme asukkaidemme hyvinvoinnista aina lapsista ikäihmisiin. Meillä on kaupunkina tärkeä tehtävä vastata asukkaidemme sivistyksestä ja oppimisesta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Meidän tulee edelleen huolehtia siitä, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus nauttia upeasta luontoympäristöstämme turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa. Tehtävämme on myös huolehtia henkilöstömme hyvinvoinnista ja ennaltaehkäistä kuopiolaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Näihin tehtäviin organisaatiomme tarvitsee tukea. Yksi varsin tehokas ja resurssiviisas tapa tukea kaupunkilaisten aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Pidän huolestuttavana sitä suuntaa, mihin kumppanuutemme järjestökentän kanssa on menossa. Järjestöjen merkitys on kaupungin elinvoimaisuuden, demokratian toteutumisen ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta valtava. Meidän pitäisi tehdä kaupunkina kaikkemme, jotta järjestöjen toimintaedellytykset säilyisivät tässä muuttuvassa ympäristössä ja pidemmällä tähtäimellä myös paranisivat. Saamme tähän käytetyn panoksemme kyllä takaisin.

Nyt kuitenkin näyttää huolestuttavasti siltä, että esimerkiksi vastuu näistä paljon keskustelua herättäneistä uusista järjestöille kohdistuvista tilavuokrista siirretään täysin hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan harteille. Lopullinen vastuu asiasta kuitenkin on meillä, valtuustolla, kun määritämme kyseisen palvelualueen käytössä olevan rahasumman ja samalla valtuuston tahtotilan. Olisikin hienoa kuulla tänään, tässä keskustelussa, mikä on puolueiden kanta tähän tilavuokra-asiaan. Meidän valtuustoryhmämme näkemyksen mukaan viisainta on mahdollistaa mahdollisimman paljon maksuttomia tiloja kaikenlaisten järjestöjen käyttöön.

Hyvät seuraajat,

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on johdonmukaisesti pyrkinyt torjumaan koulujen ryhmäkokojen kasvua, ja tänä vuonna onkin ollut ilo huomata, että kaupunginhallitus näyttää tulleen ainakin jossain määrin samalle kannalle. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan vastaa tällä esityksellään siihen tarpeeseen, mikä kasvun ja oppimisen palvelualueella on, ainakaan jos uskomme kasvun ja oppimisen lautakuntaa. Tämä huolestuttaa meidän ryhmäämme.

Kaikilla meistä tässä salissa on tiedossa vanhempien, opettajien, koulunkäynnin ohjaajien ja muunkin henkilöstön hätä liittyen koulujen liian vähäisiin resursseihin. Osassa kuopiolaisia kouluja opetusryhmät ovat liian isoja eikä oppilaille ole tarjolla riittävästi yksilöllistä – lain edellyttämää – tukea koulunkäyntiin ja oppimiseen. Tällainen tilanne luonnollisesti uuvuttaa koulujen lapsia ja aikuisia.

Jos nyt hyväksymme kaupunginhallituksen esityksen talousarviosta kasvun ja oppimisen palvelualueelle tällaisenaan, lisäämmekö lasten ja nuorten eriarvioisuutta ja syrjäytymistä? Koulujen haastavista tilanteista kun kärsivät erityisesti ne oppilaat, joilla on jo muutenkin vaikeuksia koulunkäynnissä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä aikoo esittää 700 000 euron lisäämistä kasvun ja oppimisen palvelualueen budjettiin.

Arvoisat valtuutetut,

Kaikille kuntalaisille tai edes kaikille meille valtuutetuille ei aina aukea ne periaatteet, jotka ohjaavat kaupunkimme rahankäyttöön liittyvää päätöksentekoa. Samalla, kun etsimme säästöjä esimerkiksi koulupuolelta tai järjestöjen toimintaedellytysten tukemisesta, saatetaan täällä valtuustossa myöntää hyvinkin pikaisesti suuria summia kerralla erilaisiin hankkeisiin, joiden vaikutusta perustehtäviemme toteutumiseen ei ole kovin helppoa hahmottaa. Vaikka nuo satsaukset ovatkin usein ainakin jollakin tapaa perusteltuja, olisi välillä hyvä pysähtyä yhdessä pohtimaan erilaisten toimintojen vaikuttavuutta. Mikä todella vie meitä kohti tavoitettamme olla hyvän elämän pääkaupunki? Tällaista vaikutusten arviointia meidän tulisi harjoittaa nykyistä paremmin ja tietoon perustuen, ja sen tulisi olla avointa myös kuntalaisten suuntaan. Tässä meillä on tärkeä kehittämisen paikka.

Tässä kohden kuitenkin toivotan omasta ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta oikein turvallista ja hyvinvoivaa loppuvuotta kaikille kaupunkilaisille. Kiitos tästä vuodesta jokaiselle teistä.

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2023, kaupunginvaltuuston kokous 14.11.2022

Kategoriat
Yleinen

Ryhmäpuheenvuoro koskien tilinpäätöstä 2017

Ohessa 11.6. Kuopion kaupunginvaltuuston kokouksessa pitämäni vasemmistoliiton ryhmäpuheevuoro koskien tilinpäätöstä 2017.


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat,

Vuosi 2017 oli Kuopion talouden näkökulmasta hyvä. Emokaupungin 9,6 miljoonan euron sekä kaupunkikonsernin 32,8 miljoonan euron ylijäämä antavat aihetta optimismiin. Talous on kehittynyt positiivisesti, ja näyttää siltä, suotuisa kehitys jatkuu monilta osin edelleen. Runsas rakentaminen, työllisyyden parantuminen ja yhteisöjen hyvä tulokehitys tulevat luultavasti kasvattamaan verotulojamme. Tilanne on valoisampi, kuin vielä vähän aikaa sitten uskottiin.

Viime vuoden tulos nimittäin oli huomattavasti ennalta arvioitua parempi. Vielä vuoden 2018 talousarviota laadittaessa tilikaudesta ennakoitiin alijäämäistä. Vaikka arvion ja toteuman välinen ero ei kokonaisuuden kannalta välttämättä vaikuta kovin suurelta summalta, on ennusteilla iso merkitys kaupungin toimintoja budjetoitaessa.

Kuten tänään listalla olevassa arviointikertomuksessakin todetaan, voivat epätarkat ennusteet muun muassa aiheuttaa tarpeettomia säästötoimia. Näillä säästötoimenpiteillä voi olla vahingollisia seurauksia kaupunkilaisille. On tärkeää, että me päättäjät saamme päätöksenteon tueksi mahdollisimman tarkat ennusteet. Tässä on selkeä kehittämisen paikka Kuopion kaupungin taloudenhoidossa.

Arvoisat läsnäolijat,

Tulevina vuosina Kuopiossa toteutetaan merkittäviä investointeja. Tavoitteemme ovat kunnianhimoisia. Kasvutavoitteiden ohessa on kuitenkin syytä muistaa, ettei kasvu ole mikään itseisarvo. Se on väline hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Meidän on pidettävä mielessä sekin, että Kuopiossa on myös paljon ihmisiä, jotka eivät ole päässeet mukaan nähtävillä olevaan hyvään kehitykseen. Esimerkiksi asunnottomuustilanne paheni viime vuonna. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi, ja nuorten mielenterveysyksikössä lähetteiden määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Ikäihmisten asumispalvelupaikkoihin oli kohtuuttoman pitkiä jonotusaikoja.

Kaupungissamme on havaittavissa voimakasta eriarvoisuutta, johon meidän on välttämätöntä puuttua entistä voimakkaammin. Niin kauan, kuin sote- palvelut ovat kaupungin vastuulla, on meidän pyrittävä siihen, että jokaisella olisi mahdollisuus niitä käyttää. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta olennaista on esimerkiksi huolehtia laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja oppilashuollosta. Se, mihin rahaa satsataan, on valtuuston arvovalinta.

Kaiken kaikkiaan meidän pitäisi entistä selkeämmin ajatella kaupunkilaisten hyvinvointiin tehtäviä satsauksia investointeina sen sijaan, että ne nähtäisiin kuluerinä. Sen lisäksi, että asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kunnan tärkein tehtävä, on se myös hyvää taloudenpitoa. Kuten kaikki tiedämme, ovat terveet, hyvinvoivat ihmiset kuntien tärkein voimavara. Heistä syntyy kaupungin elinvoima.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat, hyvät kuopiolaiset

Vuoden 2017 tilinpäätös viestii sellaisesta positiivisesta kehityksestä, jota olemme varmasti kaikki odottaneet. Vaikka kehitettävää on vielä paljon, oli vuosi monella tapaa hyvä.

Ryhmämme puolesta kiitän kaupungin henkilökuntaa arvokkaasta työpanoksesta, jonka varaan menestyksemme rakentuu nyt ja tulevaisuudessa. Kiitos myös kaikille niille kuopiolaisille, joiden aikaan saama hyvä ei ehkä suoraan ole luettavissa raporteista, mutta jotka pyyteettömästi käyttävät voimavarojaan muiden hyväksi: vapaaehtoistyöntekijöille, omaishoitajille, kyläyhteisöjen aktiiveille ja niin edelleen. Ja ylipäätään kiitos kaikille niille lähes 120 tuhannelle kuopiolaiselle, jotka tekevät tästä kaupungistamme niin erityisen. Panoksenne on ensiarvoisen tärkeä yhteisellä matkallamme kohti hyvän elämän pääkaupunkia.